Eduskunnalle
Varhaiskasvatukseen panostaminen kannattaa. Päiväkodissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, itseilmaisua ja yhdessä toimimista. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja luo perustan myöhemmälle hyvinvoinnille. Hallitus on heikentänyt varhaiskasvatuksen laatua rajaamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta. Sen seurauksena kunnat ovat voineet päättää varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta 20 tuntiin viikossa, jos vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti. Rajaus koskee siten perheitä, joissa vanhempi on esimerkiksi työtön tai kotona hoitovapaalla. Monissa kunnissa päivähoito-oikeutta ei ole onneksi rajattu. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava, jotta kaikilla lapsilla on samanlainen oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta asuinpaikkakunnasta.
Päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää myös byrokratiaa kunnissa. Lisäksi tarveharkintaisuus voi johtaa perheiden leimaamiseen, eikä vaikeissa tilanteissa olevilla perheillä välttämättä riitä voimavaroja kokoaikaisen päivähoitopaikan hakemiseen, vaikka he voisivatkin olla siihen oikeutettuja.
Hallituksen linjaus osoittaa tietämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä todellisuudesta, jossa lapsiperheet Suomessa elävät. Päivähoito-oikeuden rajoittaminen vaikeuttaa paitsi monesti rankan pikkuvauva-arjen pyörittämistä myös työnhakua ja keikkatöiden tekemistä. Rajaus lisää joustamattomuutta eikä vastaa perheiden ja lasten todellisia tarpeita. Perheet osaavat itse parhaiten arvioida, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja pituus perheiden elämäntilanteeseen parhaiten sopii. Varhaiskasvatusta voidaan pitää myös matalan kynnyksen palveluna, jolla tuetaan vanhemmuutta ja tarjotaan lapsille pedagogista kasvatusta. Kaikille perheille on taattava elämäntilanteesta riippumaton oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 7 000 000 euroa momentille
subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamiseen.
29.10.30