Eduskunnalle
Peruskoulu eriarvoistuu. Oppimistulokset ovat laskeneet, ja sekä alueelliset että sukupuolten väliset erot ovat kasvaneet. Koulujen väliset erot kasvavat kovaa vauhtia kuntien välillä sekä kuntien sisällä. Entistä harvempi oppilas saavuttaa perusopetuksen vähimmäistavoitteet ja entistä useampi tarvitsee tehostettua opetusta tai erityistukea. Myös koulussa viihtyminen on vähentynyt, eikä oppilaiden motivaatio ole entisellä tasolla. Perusopetuksesta löytyy jopa 38 lapsen ryhmiä.
Lasten sosioekonominen tausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin. PISA-tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden menestyminen on Suomessa OECD-maiden heikoimpia ja ero kantaväestöön on suuri. Peruskoulu ei siis takaa kaikille lapsille tasa-arvoisia mahdollisuuksia oppia uutta, viihtyä koulussa ja menestyä opinnoissa.
Perusopetus tarvitsee kehittämistä ja lisäresursseja, sekä erityisopetukseen on panostettava. Suomalaisen peruskoulujärjestelmän vahvuus on tulevaisuudessa oltava, että jokaisella lapsella on taustasta ja asuinpaikasta riippumatta oltava oikeus laadukkaaseen opetukseen. Pienemmät opetusryhmät mahdollistavat yksilöllisen opetuksen ja oppilaiden erityistarpeiden ja kouluviihtyvyyden huomioimisen. Opetushenkilökuntaa on oltava riittävästi, jotta yksilöllisiä oppimispolkuja voidaan toteuttaa.
Hallitus on leikannut koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseen tähtääviä rahoja. Ensi vuoden lisäpanostus, 25 miljoonaa euroa peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen, ei ole riittävä paikkaamaan peruskoulun eriarvoistumiskehitystä. Vasemmistoliitto haluaa varmistaa, että suomalainen peruskoulu on jatkossakin yksi maailman parhaista kaikille lapsille.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 30 000 000 euroa momentille
perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja laadullisen tasa-arvon parantamiseen.
29.10.30