Eduskunnan puhemiehelle
Kansaneläkelaitoksen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutus on jo usean kuukauden ajan herättänyt suurta hämmennystä ja huolta kuntoutusasiakkaissa, heidän omaisissaan ja palveluiden tuottajakentällä. Myös monet järjestöt ovat nostaneet esiin uusien kilpailutusehtojen aiheuttamia ongelmia ja epäkohtia.
Kela on muuttanut kilpailutuksen kriteereitä siten, että aiemmin 50/50 %:n hinta-laatusuhteesta on siirrytty kilpailutukseen, jossa ratkaisevassa roolissa on hinta (80 %) laadun jäädessä merkittävästi vähäisempään 20 %:n osuuteen. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaina ovat henkilöt, joilla on sairauden tai vamman takia huomattavia vaikeuksia arkipäivän suoriutumisessa ja osallistumisessa. Palveluiden laatua mitataan mm. terapeuttien osaamisella, koulutuksella ja kokemuksella.
Uudet kilpailutuskriteerit ovat käytännössä johtaneet siihen, että esim. useita kokeneita ja pitkälle koulutettuja terapeutteja on jäänyt hankinnan ulkopuolelle. Samoin erityisosaaminen ja alueelliset erot ovat jääneet huomiotta. Esimerkiksi Lasten Fysioterapia -yhdistyksen mukaan suurin osa erityislasten vaativaan kuntoutukseen erikoistuneista fysioterapeuteista on pudonnut pois Kelan palveluntuottajalistoilta. Kelan kilpailuttaman palvelun määrät myös pohjaavat aiemmin toteutuneisiin kuntoutusjaksoihin todellisen tarpeen sijaan, mikä tarkoittaa sitä, että monet kuntoutuksen tarpeessa olevat ihmiset eivät saa palvelua lainkaan tai eivät saa sitä riittävästi. Palvelutuottajilta odotetaan myös sitoutumista yhä suurempiin asiakasmääriin, mitä ei myöskään voi pitää tarkoituksenmukaisena.
Kelan ymmärrys vaikeavammaisten henkilöiden kuntoutuksen perusvaatimuksistakin vaikuttaa järjestöiltä, palveluntuottajilta ja asiakkailta saadun palautteen perusteella heikolta. Halvemmassa palvelussa menetetty laatu aiheuttaakin helposti lisäkustannuksia, eli hinnalla kilpailutus ei tuokaan lopulta tavoiteltua säästöä.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutus on viimeisin Kelan hallinnoimista asioista, jonka suunnittelu ja toteutus eivät vaikuta onnistuneilta. Aiemmin keskustelussa ovat olleet mm. vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden monet ongelmat sekä Kelan korvaamien taksikyytien kilpailutuksen ongelmat. Myös perustoimeentulotuen siirto Kelaan on aiheuttanut tuen tarvitsijoille epätietoisuutta ja toimeentulon katkoksia.
Kela on nyt ilmoittanut aloittavansa aiempaa kilpailutusta täydentävän hankinnan lasten ja nuorten fysioterapian ja toimintaterapian osalta. Tämä täydentävä hankinta on tarkoitus aloittaa joulukuun aikana. Lisäksi on kerrottu aloitettavan asiantuntijoiden kuulemiset vammaisten tulkkauspalveluihin liittyen. Toimeentulotuen ongelmiin ja taksitilauksiin lienee myös luvattu parannusta.
On tärkeää, että epäkohtiin puututaan ripeästi. Useiden Kelan korvaamien palveluiden kohdalla puhutaan kuitenkin kaikkien haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisryhmien — vammaisten, erityislasten, vanhusten ja pitkäaikaissairaiden — välttämättömistä palveluista. Toistuviin ja tuhansia ihmisiä koskettaviin huonoihin kilpailutusratkaisuihin ei inhimillisesti ottaen ole varaa. Kelan toistuvat ongelmat herättävät vakavan huolen siitä, onko perusturvamme toimeenpano osaavissa käsissä ja onko laitos riittävästi resursoitu lisääntyneisiin vaativiin tehtäviin nähden.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen Kelassa jatkossa riittävän osaamisen ja resurssit asiakkaita koskevien uudistusten toimeenpanoon ja
miten hallitus aikoo puuttua näiden perustuslain turvaamien palveluiden saatavuuden ongelmiin?