Eduskunnan puhemiehelle
Sosiaalihuoltolain ja lastenhuoltolain mukainen tukiperhetoiminta on ennalta ehkäisevää palvelua, joka onnistuessaan vähentää raskaampien ja kalliimpien sosiaalipalveluiden tarvetta. Tukiperhe voi olla lapsiperheen apuna esimerkiksi perheen tilanteen kriisiytyessä, silloin, kun ympärillä ei ole sukulaisia tai ystäviä.
Tukiperhetarpeen taustalla voivat olla esimerkiksi kasvatusvaikeudet, perheen ihmissuhdeongelmat, vanhempien ero, yksinhuoltajuus, vanhempien uupumus tai muut perheen elämäntilannetta koettelevat tekijät. Tukiperheenä toimiminen on lapsen rinnalla kulkemista, turvallisena aikuisena olemista, yhdessä tekemistä sekä arjen jakamista oman elämänkokemuksen tuomien taitojen ja tietojen pohjalta.
Tukiperhetoimintaa tarjoavat kuntien lisäksi järjestöpohjaiset toimijat, joilta kuntien on mahdollista ostaa palvelua.
Tukiperheille maksettavat korvaukset vaihtelevat suuresti eri paikkakuntien välillä, mikä eriarvoistaa tätä arvokasta työtä eri puolilla Suomea tekeviä perheitä. Lainsäädäntö ei määrittele tällä hetkellä tukiperheille maksettavaa korvausta edes minimitasoltaan.
Perheet ovat mukana toiminnassa vapaaehtoisesti, joten olisi tärkeää, että heidän tekemänsä työ lasten ja perheiden hyväksi saisi yhtäläistä arvostusta koko maassa. Tukiperhetoiminnalle on jatkuva kysyntä, ja uusien tukiperheiden saamisessa mukaan toimintaan on monin paikoin suuria haasteita. Riittävän korvauksen saaminen käytetystä ajasta on yksi keino houkutella toimintaan uusia perheitä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus ryhtymässä toimiin tukiperheille maksettavien korvausten minimitason määrittämiseksi ja
millä muilla keinoin kuntia voi tukea uusien tukiperheiden löytämisessä?