Eduskunnan puhemiehelle
Ministerin "määritelmä" vieraannuttamiselle on vajavainen. Vieraannuttaminen koostuu lapseen vaikuttamisesta ja ympäristöön vaikuttamisesta (toinen vanhempi, viranomainen, sukulaiset, ystävät). Lapseen vaikuttaminen on ulospäin piilossa pysyvä osa, jonka tavoitteena on pakottaa lapsi itse hylkäämään toinen vanhempansa näennäisesti omasta halustaan. Ympäristöön vaikuttaminen on vieraannuttamisen ulospäin näkyvä osuus.
Ympäristöön vaikuttamisella pyritään:
Ympäristöön vaikuttaminen tapahtuu esim. seuraavasti:
Vieraannuttamisen ydin on itse lapseen kohdistuva vaikuttaminen esim. seuraavasti:
Vieraannuttaminen ei siis ole vain käyttäytymistä, vaan ankaraa henkistä väkivaltaa lasta ja kohdevanhempaa kohtaan. Toiminta kuormittaa paitsi perhettä myös lastensuojelua, lastenvalvojia, perheneuvolaa, auttavia puhelimia, lapsiasiavaltuutetun toimistoa, kirkon palveluja, EIT:tä, kotimaisia tuomioistuimia ja poliisia.
Tuore Pro Gradu (Niinimaa, syyskuu 2018) "Lastensuojelun sosiaalityön mahdollisuudet vieraannuttamiskysymyksissä" vahvistaa sen, ettei lastensuojelulla ole yhteisiä käytäntöjä vieraannuttamisen tunnistamiseen tai siihen puuttumiseen. Vaikka sovinnollisuus olisi lapsen edun mukaista, eivät vapaaehtoisuuteen perustuvat interventiot pure vieraannuttajaan, koska ne eivät tue vieraannuttajan tavoitetta, joka on toisen vanhemman poistaminen lapsen elämästä.
Poliisi toteaa tuoreessa tiedotteessaan (25.10.2018) törmäävänsä vieraannuttamiseen lähinnä vieraannuttajan tekemien väärien, lapseen kohdistuneiden pahoinpitelyilmoitusten kohdalla. Vieraannuttaja sekoittaa lapsen rikosprosessiin tilanteessa, jossa rikosta ei ole tapahtunut, ja asettaa lapsen tilanteeseen, jossa hänen on valehdeltava toisesta vanhemmasta, vaikka poliisi sanoo hänelle, että on puhuttava totta. Poliisinkin mukaan lapsen käyttö lyömäaseena toista vastaan on lapsen hyväksikäyttöä ja kyse voi olla henkinen väkivalta lasta kohtaan.
Tuomareille järjestetään lapsioikeuskoulutusta sekä erikseen sovittelukoulutusta. Näissä koulutuksissa on käsitelty vanhempien käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Väite vieraannuttamisesta nousee esiin yleensä pitkittyneissä ja vaikeissa huoltoriidoissa. Vaikeat huoltoriidat ovat olleet teemana esillä oikeusministeriön lapsioikeuskoulutuksissa."
Vieraannuttaminen lienee ainoa väkivallan muoto, jota ei haluta ennaltaehkäistä rangaistuksen uhalla, vaan siihen halutaan käyttää sovinnollisia keinoja, jotka tutkimusten ja kokemusten mukaan eivät toimi. Uuden huoltolain esityksen esityömuodossa viitataan kevyesti vieraannuttamiseen esimerkkinä henkisestä väkivallasta, joka voisi olla peruste huoltajuuden vaihtamiselle.
Kansalaisten oikeusturvan ja henkisesti pahoinpideltyjen lasten vuoksi tulisi selkeästi tietää, miten vieraannuttaminen määritellään, jotta lapsen henkistä koskemattomuutta voidaan edes yrittää puolustaa oikeudessa. Jos vieraannuttamista ei tunnisteta, tehdään lasta koskevassa asiassa todennäköisimmin päätös, jossa lapsi jätetään kokemaan henkistä väkivaltaa. Koska vieraannuttamista ei voida pitää terveenä vanhemmuutena, menettää lapsi tällöin käytännössä molemmat vanhempansa.
hankkimaan aikaa lapseen vaikuttamiselle
luomaan kuva "normaalista" huoltoriidasta
luomaan kuva omasta uhrin asemasta
vahvistamaan itselle (omalle mielelle) oikeutus lapsen omimiseen.
vanhemman huoltokiusaaminen eri tavoin, esim.:
kommunikoimattomuus
provosointi
lapsen suulla puhuminen
huollon periaatteiden noudattamattomuus
lapsen tapaamisoikeuden rikkominen
perusteettomat väkivalta- tai insestiväitteet/rikosilmoitukset
puhelinyhteyden estäminen lapsen kanssa
toisen vanhemman mustamaalaus viranomaisille
toisen vanhemman mustamaalaus ystäville
toisen vanhemman mustamaalaus sukulaisille.
luomalla negatiivisia valemuistoja toisesta vanhemmasta (historian uudelleenkirjoitus)
rangaistukset, jos lapsi on yhteydessä toiseen vanhempaan, ja palkitseminen, jos lapsi ei ole yhteydessä toiseen vanhempaan (psykologinen kontrolli)
valheellisen tiedon antaminen lapselle (indoktrinaatio)
lapsen valmennus antamaan valheellista tietoa viranomaisille.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aiotaanko lakiin tai lain esitöihin määritellä, mitä tarkoitetaan lapsen vieraannuttamisella ja
aiotaanko perustaa työryhmä laatimaan uutta Helsingin hovioikeuspiiriin laatuhanketta, jossa on ohjeet käräjätuomareille siitä, miten vieraannuttaminen vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin?