Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys Toimenpidealoitteet

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virvoitusjuomaverosta annettua lakia siten, että virvoitusjuomien valmisteveroa korotettaisiin. Veronkorotus kohdistettaisiin kaikkiin virvoitusjuomiin, mutta kuitenkin siten, että korotus painottuisi sokeripitoisiin juomiin. Yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero korotettaisiin 22 sentistä 27 senttiin litralta valmista juomaa. Muiden virvoitusjuomien valmistevero nousisi 11 sentistä 12 senttiin litralta. Sokeripitoisten juomajauheiden vero korotettaisiin 140 sentistä 172 senttiin kilogrammalta, ja muiden juomajauheiden vero 95 sentistä 104 senttiin.

Veronkorotuksen seurauksena sokeripitoisten virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat arviolta keskimäärin noin kolme prosenttia ja muiden virvoitusjuomien vähittäismyyntihinnat noin prosentin.

Ehdotettu veronkorotus kasvattaisi virvoitusjuomaveron tuottoa vuositasolla noin 25 miljoonaa euroa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

TPA 56/2018 vp

TPA 57/2018 vp

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Esitys on osa niistä syksyn veronkorotuksista, joiden tarkoituksena on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja nykyisestä noin 25 milj. euroa vuodessa, jolloin virvoitusjuomien vuotuinen valmisteverotuotto nousisi noin 170 milj. euroon.

Virvoitusjuomaveron ensisijainen tarkoitus on fiskaalinen, vaikka verolla tavoitellaan myös kulutuksen ohjautumista sokeripitoisista juomista sokerittomiin juomiin. Veron määrä on porrastettu siten, että yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävän juoman vero on korkeampi kuin vastaavan sokerittoman juoman. Tämän vero-ohjauksen voimistamiseksi esityksessä on päädytty ehdottamaan myös veron korotuksen painottamista sokeripitoisiin juomiin. Valiokunta pitää valittua mallia perusteltuna, sillä sokeroituja virvoitusjuomia on pidetty yhtenä merkittävänä sokerinsaannin lähteenä. Runsaalla sokerin käytöllä on puolestaan osoitettu olevan yhteys lihavuuteen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen.

Virvoitusjuomaveron piirin kuuluvat tuotteet on rajattu Euroopan yhteisön yhdistetyn nimikkeistön, jäljempänä tullitariffi, perusteella. Tullitariffi on numeraalinen, sanallisin selityksin varustettu tavaranluokittelujärjestelmä, joka on muodostunut kansainvälisen yhteistyön tuloksena. Järjestelmä ei perustu kansalliseen harkintaan. Tullitariffista päätetään Euroopan unionin tasolla, ja se pohjautuu Maailman tullijärjestön hallinnoimaan ylemmän tason nimikkeistöön.

Virvoitusjuomaveroa kannetaan lain perusteella laajasti tullitariffin nimikeryhmään 22 ja nimikkeisiin 2009, 2106, 3302 ja 3824 kuuluvista alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista tai sellaisten valmistukseen käytettävistä tuotteista. Näitä ovat muun muassa limonadit, kivennäisvedet, sellaisenaan nautittavat mehut, proteiinijuomat, maustetut maidot ja mehujen valmistamiseen käytettävät tiivisteet. Veroa ei kanneta muun muassa lastenruuista, ravintolisistä eikä laihdutusvalmisteista. Verollisten tuotteiden lajittelu perustuu näin objektiivisiin kriteereihin, ja verotukseen liittyviä tulkintoja voidaan pitää vakiintuneina, vaikka yksittäisiä tulkintatilanteita voisi esiintyä. Veron fiskaalisesta luonteesta johtuen veronalaisten juomien piiri on haluttu pitää mahdollisimman laajana. Laajaa veropohjaa voidaan perustella myös sillä, että se vähentää tulkintatilanteita veron piiriin kuuluvien ja sen ulkopuolelle jäävien tuotteiden väliltä. Valiokunta yhtyy näihin näkemyksiin ja pitää lähtökohtaisesti laajaa veropohjaa perusteltuna ja oikeansuuntaisena.

Laajaa veropohjaa puoltavat myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT, valtiontukimääräykset, sillä kansallisten verojen on oltava yhteensopivia SEUT:n valtiontukimääräysten kanssa. Verotukseen saattaa sisältyä esimerkiksi verovapauksien muodossa myönnettäviä tukielementtejä, joita pidetään SEUT 107 artiklassa tarkoitettuna valtiontukena, jos ne eivät ole yleisen verojärjestelmän mukaisia ja täyttävät muut valtiontuelle tarkoitetut ehdot. Verojärjestelmän tulee olla sellainen, ettei kenenkään voida katsoa saavan perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi verovapautuksen tai veron soveltamisalan ulkopuolelle jättämisen vuoksi. Veropohjaan tehtävät poikkeukset edellyttävät laaja-alaisen arvioinnin poikkeuksen yhteensopivuudesta SEUT:n valtiontukimääräysten kanssa, ja jos kyse on SEUT 107 artiklan tarkoittamasta valtiontuesta, on toimenpiteestä lähtökohtaisesti tehtävä ilmoitus Euroopan komissiolle ennen sen käyttöönottoa. Jos käyttöönotetun verojärjestelmän katsottaisiin sisältävän kiellettyä valtiontukea, riskinä olisi verotuen takaisinperintä veron ulkopuolelle jääneiltä tuotteilta valtiontukea koskevien periaatteiden mukaisesti.

Virvoitusjuomaveron veropohjaan liittyvän kantelun osalta Suomi on vastaanottanut 5.6.2018 Euroopan komission ilmoituksen asian käsittelyn päättämisestä. Komission yksiköt eivät katsoneet tarpeelliseksi jatkaa kyseisen kantelun käsittelyä. Kannanotto koskee voimassa olevan lain mukaista veropohjaa. Myös edellä esitetty puoltaa virvoitusjuomaveron piiriin kuuluvien tuotteiden rajaamista nykyisellä tavalla. Valiokunta ei täten pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että veron piiriin tehtäisiin tässä vaiheessa yksittäisiä poikkeuksia ilman laajempaa selvitystä.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin noussut esille huoli siitä, että virvoitusjuomien valmisteveron piiriin kuluu myös sellaisia juomia, joilla ei voida katsoa olevan haitallisia terveysvaikutuksia. Asiantuntijakuulemisessa on niin ikään tuotu esille valtiovarainministeriön aloitteesta valtioneuvoston yhteisen selvitys- ja tutkimustoiminnan piirissä käynnistetty tutkimushanke, jonka päätavoitteena on tunnistaa ja määritellä ruokaympäristön osatekijät, ohjauskeinot ja vaikuttavuus. Tutkimushanke tunnistaa ja määrittelee ne osatekijät, joista terveellisiä ruokavalintoja edistävä suotuisa ruokaympäristö rakentuu, tunnistaa, mitkä ovat ohjauskeinoja, joilla voidaan kannustaa kuluttajia valitsemaan ravitsemuslaadultaan terveellisempiä elintarvikkeita, ja mittaa, millainen on erilaisten ohjauskeinojen vaikuttavuus kulutuskäyttäytymiseen. Ohjauskeinojen tarkasteluun sisältyisivät sekä taloudelliset ohjauskeinot että muut ohjauskeinot, kuten sääntelyn kehittäminen. Hankkeessa tulee arvioiduksi myös verotus yhtenä ohjauskeinona muiden ohjauskeinojen ohella. Hankkeen työ on aloitettu 1.3.2018, ja sen on tarkoitus päättyä kesäkuussa 2019.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeen päätyttyä sen tutkimustuloksia hyödynnetään laajasti ja arvioidaan terveellistä ravitsemusta kokonaisuutena sekä siihen liittyviä erilaisia ohjauskeinoja, myös verotusta. Valiokunta kannattaa, että jatkossa arvioidaan virvoitusjuomaveron mahdollista painottamista nykyistä voimakkaammin terveysperusteiseksi. Tässä yhteydessä voidaan myös riittävällä tavalla ottaa huomioon valtiontukisääntelyyn liittyvät vaatimukset ja poistaa toimijoille kohdistuvaa riskiä tuen takaisinperinnästä.

Valiokunta ehdottaa, että toimenpidealoitteet hylätään.

Esityksen taustaa

Veron tavoitteet

Veron rajaus

Ruokaympäristön osatekijät, ohjauskeinot ja vaikuttavuus -hanke

Eduskunta-aloitteet

VASTALAUSE 1 /sd

Perustelut

Esityksellä korotettaisiin virvoitusjuomien valmisteveroa yhteensä 25 miljoonalla eurolla siten, että veronkorotus painottuisi sokeripitoisimpiin juomiin. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on korostettu, että virvoitusjuomaveron ja esitetyn veronkorotuksen päätavoite on fiskaalinen: kerätä lisää verotuloja valtiolle. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että muutoksen seurauksena sokerillisten virvoitusjuomien kulutus voi laskea muutaman prosentin ja sokerittomien juomien vähemmän.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on perusteltu veronkorotuksen kohdistumista kaikkiin virvoitusjuomiin sillä, että pitämällä veropohja laajana virvoitusjuomaverolla voidaan helpommin kerätä enemmän veroja. On syytä todeta, että perustelu on epäjohdonmukainen. Esimerkiksi arvonlisäveron veropohja on huomattavasti laajempi kuin virvoitusjuomaverossa, sillä se kohdistuu lähes kaikkeen kulutukseen. Nyt esitetty veronkorotus kohdistuu eri yrityksiin ja kuluttajiin epäoikeudenmukaisesti, sillä se kohdistuu ainoastaan limonadeja, mehuja, kivennäisvesiä ja muita virvoitusjuomia valmistaviin yrityksiin. Esimerkiksi useimmat epäterveelliset tuotteet jäävät veronkorotusten ulkopuolelle.

Valtiovarainvaliokunta kannattaa mietinnössään, että jatkossa virvoitusjuomavero voitaisiin painottaa nykyistä voimakkaammin terveysperusteisesti. Tavoitetta voidaan pitää kannatettavana, sillä edellä mainituista syistä virvoitusjuomavero on huono vero, jos tavoite on puhtaasti verotulojen kerääminen. Samalla on syytä todeta, että nyt esitetty muutos on valiokunnan tavoitteen vastainen. Virvoitusjuomien haitalliset terveysvaikutukset perustuvat sokeriin, mutta veronkorotukset kohdistuisivat myös sokerittomiin juomiin. Sokeria sisältyy myös lukuisiin muihin tuotteisiin, joiden terveysvaikutukset ovat huomattavasti haitallisempia kuin esimerkiksi luonnonmarjamehujen, jotka sisältävät terveyttä edistäviä ainesosia. Esimerkiksi makeisiin ei kohdistu erillistä terveysperusteista veroa, joten virvoitusjuomavero voi pahimmillaan ohjata kuluttamaan terveydelle vielä haitallisempia tuotteita. Vähintään se johtaa epätasapuoliseen verokohteluun erilaisten terveydelle haitallisten tuotteiden ja niitä valmistavien yritysten välillä.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin, että veronkorotus kohdistuisi täysimääräisinä muun muassa yrityksiin, jotka tuottavat Suomessa mehuja hedelmistä sekä kotimaisista luonnonmarjoista. Siksi vero voisi haitata kotimaisten marjojen hyödyntämistä ja asettaa paikalliset mehutuottajat kilpailussa heikompaan asemaan ulkomaisiin nähden. Pahimmillaan tämä johtaisi siihen, että kulutus siirtyisi ympäristöä enemmän kuormittaviin tuotteisiin ja terveellisten luonnonmarjojen hyödyntäminen vähenisi.

Hallituksen esitys on edellä mainituista syistä ristiriidassa sen tavoitteiden kanssa. Vaikka ar-vioidut vaikutukset ovat suhteellisen pieniä, voidaan olettaa, että ne ovat negatiivisia verrattuna vaihtoehtoisiin veroratkaisuihin. Esitys on hyvä esimerkki siitä, millaisiin ratkaisuihin päädytään, kun lainsäädännön valmistelussa unohdetaan kokonaisvaltainen ja huolellinen tarkastelu.

Terveysnäkökohdat tulisi ottaa verotuksessa huomioon nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Siksi vuonna 2017 lakkautetun makeisveron tilalle tulisi valmistella uusi terveysperusteinen vero. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti tällaista veroa kaksi vuotta sitten yksimielisessä mietinnössään. Myös valtiovarainvaliokunta korosti mietinnössään, että tällainen vero olisi perusteltu. Se kuitenkin nosti esiin, ettei sokeripitoisuuteen perustuvaa terveysveroa ollut mietintöä kirjoitettaessa vuonna 2016 toteutettu missään EU:n jäsenvaltiossa ja että tällaisen tuotteen terveysominaisuuksiin perustuvan veron toteuttaminen voisi olla hankalaa EU:n valtiontukisääntelyn puitteissa. Valtiovarainvaliokunta edellytti kuitenkin seuraamaan muiden maiden toimia terveysverojen kehittämisessä. Hallituksen esityksestä käy ilmi, että sittemmin porrastettu sokeripitoisuuteen perustuva vero on otettu käyttöön EU:ssa Espanjan Kataloniassa vuonna 2017 ja Ranskassa tänä vuonna. Samoin Irlanti otti toukokuun 2018 alusta käyttöön terveysperusteisen sokerilla makeutettujen juomien veron. Myös Virossa on valmisteltu porrastettua sokeripitoisuuteen perustuvaa virvoitusjuomaveroa ja sen käyttöön otosta on saatu alustavasti Euroopan komission hyväksyntä. Lisäksi useissa EU-maissa, kuten Belgiassa ja Ranskassa, sokeroimattomat marja- ja hedelmämehut on vapautettu kokonaan virvoitusjuomaverosta. Viime vuosien kokemukset muista maista osoittavat siis sen, että sokeripitoisuuteen ja muihin terveydellisiin tai kestävän kehityksen ominaisuuksiin perustuvan veron toteuttaminen on mahdollista ja perusteltua.

Terveysperusteisen veron valmistelun yhteydessä tulisi myös arvioida, voitaisiinko terveysnä-kökulmat ottaa huomioon tehokkaammin esimerkiksi arvonlisäverotuksessa, jolloin tarve erilaisille pisteveroille olisi pienempi. Esimerkiksi Irlannissa epäterveelliset tuotteet (makeiset, sipsit, keksit, virvoitusjuomat) ovat korkeamman arvonlisäverokannan piirissä kuin muut elintarvikkeet.

Myös muut kestävän kehityksen näkökulmat tulisi huomioida verotuksessa nykyistä kokonais-valtaisemmin. Erityisesti arvonlisäverotusta tulisi uudistaa siten, että siinä otetaan huomioon kulutuksen aiheuttamat päästöt ja muut kestävän kehityksen näkökulmat. Arvonlisävero kohdistuu lähes kaikkeen kulutukseen, ja sitä kerätään vuosittain noin 20 miljardia euroa, millä voitaisiin tehokkaasti ohjata kestävämpään kuluttamiseen ja tuotantoon. Sillä voidaan tukea myös vähäpäästöisten luonnonantimien käyttöä elintarvikkeina.

Ehdotus

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hylätään,

(Vastalauseen lausumaehdotukset)

että hyväksytään kaksi lausumaa.

Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen terveysperusteisesta verosta, jossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon terveyteen vaikuttavat osatekijät.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa valmistelun uudistuksesta, jossa arvonlisäverosta kehitetään kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä edistävä veromuoto.

Helsingissä 13.11.2018

Timo

Harakka

sd

Kari

Uotila

vas

Joona

Räsänen

sd

Riitta

Myller

sd

Harry

Wallin

sd

VASTALAUSE 2 /kd

Perustelut

HE 166/2018 vp

Virvoitusjuomaverossa tulisi kuitenkin huomioida erikseen energiajuomat, joiden kulutus on viime vuosien aikana kasvanut merkittävästi. Energiajuomien juonti on yleistynyt erityisesti lasten ja nuorten parissa. Viime vuonna tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan jopa 18 prosenttia yläasteikäisistä pojista ja 8 prosenttia tytöistä juo energiajuomia kolme kertaa tai enemmän viikossa. Energiajuomat ovat usein hyvin sokeripitoisia, ja ne sisältävät kofeiinia ja muita ainesosia, joilla on paljon nautittuna terveydelle haitallisia vaikutuksia. Energiajuomien suuresta kulutuksesta voi aiheutua mm. uniongelmia, painonnousua, levottomuutta ja hammasterveyden heikentymistä.

TPA 56/2018 vp

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

(Vastalauseen lausumaehdotus)

että hyväksytään yksi lausuma.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin energiajuomia koskevan haittaveron käyttöönottamiseksi osana virvoitusjuomaveroa.

Helsingissä 13.11.2018

Peter

Östman

kd