Eduskunnan puhemiehelle
Ilmaston lämpenemisen pysäyttämisellä ja hillitsemisellä on kiire. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC toteaa raportissaan, että maapallon keskilämpötila ei saa nousta 1,5 astetta esiteollisen ajan tasosta, jos vakavilta seurauksilta halutaan välttyä. Tämä vaatii hiilidioksidipäästöjen lopettamista vuoteen 2050 mennessä ja myös hiilensidontateknologian kehittämistä ja käyttöönottoa laajasti.
Teemme jatkuvasti töitä saadaksemme päästöjä vähennettyä, mutta se ei valitettavasti riitä. Ilmakehästä on myös pyrittävä poistamaan hiilidioksidia ns. hiilinielujen avulla. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa vuosisadan toisella puoliskolla.
Hiildioksidin poistamiseksi ilmasta kehitetään jatkuvasti uudenlaisia tekniikoita. Ihmisen kehittämät menetelmät ovat vielä kovin tehottomia ja kalliita, vaikka läpimurtoja alalla onkin tehty. Luonto kuitenkin pystyy parempaan kuin ihminen.
Ilmastonmuutos esimerkiksi lisää maaperän köyhtymistä, mikä taas puolestaan lisää ilmaston lämpenemistä. Soveltavan ekologian professori Chao Liang Kiinan tiedeakatemiasta kuvasi ensimmäisenä kesällä 2017 prosessin, jota kutsutaan mikrobien hiilipumpuksi. Tapahtumassa sienet ja bakteerit sitovat hiiltä pysyvästi maaperään. Jos hiili sitoutuu vain kasveihin, se vapautuu, kun kasveja käytetään ravinnoksi. Siksi on tärkeää, että osa kasvien sitomasta hiilestä saadaan kuljetettua maaperän pysyvään varastoon.
Mikrobien hiilipumpun avulla voidaan hillitä maapallon lämpenemistä, vähentää ravinteiden kulkeutumista pelloilta vesiin ja parantaa maan tuottavuutta. Kun maaperän vilkas mikrobitoiminta optimoidaan, voidaan maksimoida maaperän hiilen varastointikyky. Tätä taas edesauttaa maaperän hyvä ja kuohkea rakenne.
Sillä, kuinka maaperää käsitellään, onkin erittäin suuri merkitys. Hyvin toimiva ja hoidettu maaperä on paitsi ilmastonmuutoksen torjunnalle myös viljelijälle tärkeä, koska se tuottaa parhaiten. Hyvin hoidettu maaperä myös varastoi hiiltä, pidättää vettä ja ravinteita, vähentää eroosiota, torjuu ilmastonmuutosta ja tukee luonnon moninaisuutta.
Suomessa toimii jo verkosto, jossa huippuviljelijät ja -tutkijat yhdessä miettivät ja testaavat hiilen varastointia maaperään. Verkoston ovat käynnistäneet Baltic Sea Action Group, Ilmatieteen laitos ja Sitra, ja siinä on mukana jopa 100 tilaa ympäri Suomea.
Tutkijoiden mukaan peltoihin ja laitumiin voidaan sitoa niin paljon hiiltä, että se kattaisi viidesosan ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen vaadittavista maankäytön ratkaisuista.
Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että juuri Suomessa kiertotalouden mallimaana otettaisiin entistä laajemmin käyttöön myös hiilensidonnalle perustuvan viljelyn mahdollisuudet. Tätä ei voida kuitenkaan tehdä viljelijöiden kustannuksella, vaan on kehitettävä kannustin, jotta viljelijät osallistuvat ilmastotalkoisiin ja myös hyötyvät siitä. Maatalouden kannattavuus on heikkoa, ja sen parantaminen on tärkeää ruoantuotannon turvaamiseksi. Siksikin tarvitaan taloudellisia kannustimia hiilensidonnan edistämiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä edistääkseen peltojen hiilensidonnan parantamiseen liittyvää tutkimustyötä ja
millaisia kannustimia hallitus aikoo luoda hiiltä sitovan viljelyn edistämiseksi?