Eduskunnan puhemiehelle
Valtaosa suomalaisissa yliopistoissa tehtävästä tutkimuksesta on nykyään englanninkielistä. Näin ollen iso osa myös väitöskirjoista tehdään englanniksi.
Yliopistojen rahoituksessa ja niiden välisissä vertailuissa julkaisujen määrä on merkittävässä asemassa. Pienenä kielialueena suomen kielellä tehdyt tutkimustyöt ja niiden julkaisut jäävät luonnollisesti pienimääräisiksi. Englanninkieliset julkaisut arvotetaan paremmin kuin suomenkieliset. Arviointiperusteet vaikuttavat suoraan siihen, ettei yliopistoissa suhtauduta myönteisesti siihen, että haluaisi tehdä tutkimusta suomeksi. Lisäksi kaikki tiedeyhteisöt panostavat vahvasti kansainvälisyyteen.
Mediassa on ollut kirjoituksia tohtoriopiskelijasta, joka halusi kirjoittaa väitöskirjansa yhteenveto-osion suomeksi. Yliopisto ei tähän suostunut, eikä tohtoriopiskelija valmistunut tohtoriksi.
Yliopistoissa puhutaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja tieteen vaikuttavuudesta. Mutta jos tutkimusta tehdään lähinnä vain englanniksi, niin yhteiskunnallinen vuorovaikutus jää toteutumatta, sillä kotimainen suuri yleisö ei löydä englanninkielistä tutkimusta.
Mitä enemmän tutkimusta, opintoja ja alan tutkimusta tehdään englanniksi, sitä vähemmän alan sanastoa kehittyy suomeksi. On vaara, että suomen kielen ylläpito ja sen uudistuminen erityisesti erikoissanoilla näivettyy entisestään.
Lain mukaan yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopisto voi kuitenkin päättää myös muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä. Apulaisoikeuskansleri linjasi vuonna 2013, ettei muiden kielten käyttö yliopistossa saa syrjäyttää suomen kielen asemaa. Linjaus tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on oltava mahdollisuus suorittaa perustutkinto suomeksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä tavalla varmistetaan se, että yliopistojen henkilöstövalinnoissa arvioidaan hakijan pätevyyttä myös hakijoiden suomenkielisten julkaisujen osalta ja että yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen otetaan huomioon erityisesti hakijan tieteenalaan liittyvissä asioissa,
miten apulaisoikeuskanslerin linjaus on toteutunut yliopistoissa ja
aikooko opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaa yliopistojen rahoitusmallia niin, että yliopistojen kannustinjärjestelmä rohkaisee tutkijoita osallistumaan julkiseen keskusteluun ja että suomen kielen säilymistä tieteen ja sivistyksen kielenä tuetaan nykyistä enemmän?