Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET
Hallituksen esitys Lakialoitteet
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettua lakia ja asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annettua lakia siten, että asevelvollisuutta suorittaessaan vammautuneella ja asevelvollisuutta suorittaessaan kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus uuteen lisäkorvaukseen. Varusmiehellä olisi oikeus saada lisäkorvauksena sotilastapaturmana tai palvelussairautena korvattavan vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta kertakorvaus, jonka suuruus olisi enimmillään 210 000 euroa. Varusmiespalveluksessa sotilastapaturman tai palvelussairauden seurauksena kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus henkivakuutusluontoiseen kertakorvaukseen, jonka suuruus edunjättäjän puolisolle olisi 200 000 euroa ja edunjättäjän lapselle 40 000 euroa. Jos kuolleella varusmiehellä ei olisi puolisoa tai lasta, hänen vanhemmillaan olisi oikeus saada kertakorvauksena 20 000 euroa.
Asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain edunsaajia koskevat säännökset saatettaisiin ajan tasalle.
Säännökset koskisivat myös vapaaehtoista varusmiespalvelusta suorittavaa naista sekä siviilipalvelusta suorittavaa.
Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019 ja niitä sovellettaisiin vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat lain tultua voimaan.
LA 27/2017 vp.
1521/2016
1522/2016
Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin () säännökset pysyvästä haitasta sekä kuolemantapauksesta maksettavasta lisäkorvauksesta lain tarkoittamille henkilöille saman sisältöisenä kuin niistä säädetään tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetussa laissa ().
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valiokunta kannattaa hallituksen esityksessä ehdotettuja uusia lisäkorvauksia varusmiehille, jotka vammautuvat asevelvollisuutta suorittaessaan samoin kuin lisäkorvauksia asevelvollisuutta suorittaessa kuolleen varusmiehen lähiomaisille. Hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset parantavat huomattavasti paitsi asevelvollisuutta myös naisten vapaaehtoista asepalvelusta ja siviilipalvelusta suorittavan sekä hänen lähiomaisensa taloudellista turvaa. Pysyvän haitan ja kuolemantapauksen lisäkorvaus koskee nykyisin sotilaalliseen tai siviilikriisinhallintaan osallistuvaa henkilöstöä sekä Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevaa sotilasviranhaltijaa, joka osallistuu EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin toimintaan.
1521/2016 Asevelvollisena vammautuneelle maksetaan työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetyn mukaisesti vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta haittarahaa. Haitat on luokiteltu 20 haittaluokkaan toimintakyvyn aleneman perusteella. Alemmissa haittaluokissa haittaraha maksetaan kertakorvauksena ja ylemmissä haittaluokissa jatkuva korvaus maksetaan kuukausittain. Tämän ohella lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä maksetaan ansionmenetyskorvausta ja pysyvän työkyvyn menetyksen aiheuttamasta ansionmenetyksestä maksetaan tapaturmaeläkettä. Sekä ansionmenetyskorvauksen että tapaturmaeläkkeen vähimmäismäärää korotettiin uudessa sotilastapaturmalaissa () niin, että se vastaa vähintään keskimääräistä ansiotasoa.
Nyt ehdotetun ylimääräisen kertakorvauksen myötä palvelusaikana syntyneiden pysyvien vammojen korvaustaso nousee merkittävästi. Lisäkorvaus määräytyy haittarahan perusteena käytettävän haittaluokan mukaisesti. Lisäkorvaus on haittaluokan 20 perusteella 210 000 euroa. Alempien haittaluokkien mukainen kertakorvaus on haittaluokan osoittama 1/20 210 000 eurosta. Lisäkorvaus tulee maksettavaksi voimassa olevan työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen haittakorvauksen lisäksi.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti asevelvollisen palveluksesta aiheutuvan kuoleman perusteella maksetaan kuolleen puolisolle ja lapsille perhe-eläkettä. Lisäksi maksetaan hautausapua. Perhe-eläkkeen vähimmäistaso on varsin hyvin turvattu, koska eläkkeen perusteena käytetään vähintään kolminkertaista työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädettyä vähimmäisvuosityöansiota, joka vuoden 2018 tasolla on 42 300 euroa. Useimmilla asevelvollisilla omiin työansioihin perustuva vuosityöansio jää tätä pienemmäksi.
1309/1994 Asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain () nojalla maksetaan edunsaajille valtion virka- ja työehtosopimuksessa sovittua ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua. Tuen myöntäminen ei edellytä, että asevelvollisen kuolema johtuu sotilastapaturmalain nojalla korvattavasta vahinkotapahtumasta. Edunsaajat on laissa säädetty sen mukaan kuin lakia säädettäessä voimassa olleessa virkaehtosopimuksessa oli sovittu. Tukeen ovat mainitun lain nojalla ensisijaisesti oikeutettuja edunjättäjän leski ja alle 18-vuotiaat lapset. Jos ensisijaisia edunsaajia ei ole, ovat edunjättäjän vanhemmat toissijaisesti tukeen oikeutettuja siinä tapauksessa, että heidän työkykynsä ja varallisuutensa ovat niin vähäiset, että he elatukseensa nähden ovat olleet huomattavasti riippuvaisia edunjättäjästä.
Kuolemantapauksesta maksettavaksi ehdotettu lisäkorvaus parantaa merkittävästi edunjättäjän lähiomaisten asemaa. Kuoleman johdosta maksettava lisäkorvaus on puolisolle 200 000 euroa ja kullekin alaikäiselle lapselle 40 000 euroa. Lisäksi toissijaisiksi edunsaajiksi säädetään edunjättäjän vanhemmat, jos puolisoa tai lapsia ei ole. Korvauksensaajina käytännössä olisivatkin pääsääntöisesti edunjättäjän vanhemmat, koska useimmilla varusmiespalvelusta suorittavilla ei ole vielä omaa perhettä.
Sotilastapaturmalainsäädännössä ei aikaisemmin ollut erityistä henkivakuutustyyppistä kertakorvausta kuoleman johdosta. Sotilaallisessa kriisinhallinnassa palveleville otettiin kuolemantapauskorvaus tapaturman johdosta käyttöön sopimusperusteisesti vuonna 2009, kun ensimmäiset kriisinhallintajoukot lähetettiin Afganistaniin. Samalla mainittuun ryhmätapaturmavakuutusta vastaavaan sopimukseen otettiin lisäkorvaus pysyvästä haitasta. Afganistanissa vallinneet olosuhteet olivat sellaiset, että riski vahingoittua tai kuolla oli monikertainen kotimaassa palveluun verrattuna. Tästä syystä sekä kriisinhallintatehtäviin lähtevän että hänen omaistensa vakuutusturvaa oli tarpeen korottaa.
Vanhempien korvaus on sotilastapaturmalaissa aivan uusi korvausmuoto, joka ei perustu edunjättäjän elatusvelvollisuuteen tai erityisiin sosiaalisiin perusteisiin. Vanhempien oikeutta tällaiseen varsin poikkeukselliseen korvaukseen ei muussa lainsäädännössä tunneta. Asevelvollisuutta suorittava on useimmiten nuori mies, jolla ei vielä ole omaa perhettä ja joka asuu vanhempiensa luona. Vanhemmat eivät kuitenkaan ole taloudellisesti riippuvaisia aikuisesta lapsestaan samalla tavalla kuin edunjättäjän puoliso ja lapset yleensä ovat. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, kyseessä on lähinnä kärsimyskorvaus oman aikuisen lapsen menettämisen johdosta.
Lisäkorvaukseen oikeuttavan vahinkotapahtuman edellytetään sattuneen pääsäännön mukaan päiväohjelman mukaisessa palveluksessa tai siviilipalvelusta suorittavan työssä. Tällöin palveluksen tai työn ulkopuolinen vapaa-aika ja lomat jäisivät soveltamisalan ulkopuolelle lukuun ottamatta niihin liittyviä matkoja. Palvelus- tai työajan ulkopuolella palveluspaikalla sattuneesta vahinkotapahtumasta voitaisiin kuitenkin maksaa korotettua korvausta, jos vahinkotapahtuma johtuu palvelus- tai työpaikan olosuhteista.
Puolustusvaliokunta esittää lausunnossaan, että varusmiesten omaehtoinen liikunta päiväpalvelusohjelman ulkopuolella otettaisiin ehdotetun vakuutusturvan piiriin. Valiokunta huomauttaa, että puolustusvoimat myös kannustaa varusmiehiä omaehtoiseen liikuntaan päiväpalvelusohjelman ulkopuolella. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettua rajausta päiväohjelman mukaiseen palvelukseen perusteltuna siksi, että kyseessä on erityinen lisäkorvaus tavanomaisen tapaturmakorvauksen lisäksi. Sotilastapaturmana korvataan asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain mukaisella vapaa-ajalla, isyysvapaalla tai lomalla sattuneet tapaturmat. Näin myös vapaa-aikana urheillessa sattuneet vammat kuuluvat sotilastapaturmalain mukaan korvattaviin vahinkoihin. Tällöin vahingoittuneella on oikeus hoitokustannusten korvauksiin ja pysyvään vammaan perustuvaan haittarahaan samoin kuin mahdollisiin muihin sotilastapaturmalakiin perustuviin etuuksiin. Lisäkorvauksen soveltamisalan osalta sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa myös siihen, että puolustusvoimat voi määritellä viikko- ja päiväpalvelusohjelman sellaiseksi, mikä parhaiten vastaa varuskunnan tarpeita.
Puolustusvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota myös puolustusvoimissa tehtävään vahinkoja ennaltaehkäisevään työhön. Valiokunta toteaa, että asevelvollisten onnettomuuksia ovat vähentäneet muun muassa viime vuosina tehdyt uudistukset: kaikki varusmiesten lomakuljetukset joukkoliikennevälineitä käyttämällä ovat nykyään ilmaisia, turvavyöt ja -kaaret puolustusvoimien ajoneuvoissa ovat vähentäneet palvelusonnettomuuksia ja kuulon suojaukseen on kiinnitetty huomiota harjoituksissa. Varusmiehiä koulutetaan vuosittain yli 20 000. Tätä taustaa vasten noin 50 pysyvän haittatapauksen määrää vuosittain voidaan puolustusvaliokunnan mielestä pitää siedettävänä. Valiokunta kehottaa painokkaasti puolustusvoimia tarkastelemaan koulutukseen liittyviä käytänteitään palvelusonnettomuuksien määrän edelleen minimoimiseksi, jotta maanpuolustusvelvollisuuttaan täyttävät nuoret voivat suorittaa palveluksensa mahdollisimman turvallisesti. Valiokunta pitää palvelusolosuhteiden osalta erityishaasteena kasarmien sisäilmaongelmia. Puolustusvaliokunta kiirehtii puolustusvoimia ja Senaatti-kiinteistöjä hoitamaan kasarmien sisäilmaongelmat kuntoon. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy puolustusvaliokunnan esittämiin toimenpidesuosituksiin.
Valiokunta on hyväksynyt asevelvollisuutta, siviilipalvelusta sekä naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan vammautumisen tai kuolemantapauksen johdosta maksettavat lisäkorvaukset hallituksen esityksen mukaisina. Näin lakialoitteessa ehdotettu sääntelytarve on poistunut, ja lakialoite LA 27/2017 vp ehdotetaan hylättäväksi.
Valiokunta on hyväksynyt lakiehdotusten voimaantulosäännökset hallituksen esityksen mukaisina. Valiokunnan kannasta seuraa, että lakialoite LA 48/2018 vp on hylättävä.
Lakialoitteet
Eriävä mielipide
VASTALAUSE
Perustelut
Esityksessä ehdotetaan, että asevelvollisuutta suorittaessaan vammautuneella ja kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus uuteen lisäkorvaukseen. Varusmiehellä olisi oikeus saada lisäkorvauksena sotilastapaturmalain mukaisen tai palvelussairautena korvattavan vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta kertakorvaus, jonka suuruus olisi enimmillään 210 000 euroa. Varusmiespalveluksessa sotilastapaturman tai palvelussairauden seurauksena kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus henkivakuutusluontoiseen kertakorvaukseen, jonka suuruus edunjättäjän puolisolle olisi 200 000 euroa ja edunjättäjän lapselle 40 000 euroa. Jos kuolleella varusmiehellä ei olisi puolisoa tai lasta, hänen vanhemmillaan olisi oikeus saada kertakorvauksena 20 000 euroa.
Säännökset koskisivat myös vapaaehtoista varusmiespalvelusta suorittavaa naista sekä siviilipalvelusta suorittavaa. Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019, ja niitä sovellettaisiin vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat lain tultua voimaan.
Kriisinhallinnassa palvelevien vakuutusturvaa parannettiin lainsäädännöllä 1.1.2017. Tämä oli hyvä asia, mutta samalla kuitenkin varusmiesten vakuutusturvaa koskettavat lakiuudistukseen jätettiin tekemättä. Syynä tähän oli taloudelliset resurssit. Yhteiskunnassamme on siis ollut siitä saakka aika, jossa kriisinhallinnassa toimivilla on ollut lisävakuutusturva, mutta varusmiehillä ei.
Tästä syystä on perusteltua, että nyt 1.1.2019 voimaan tulevaa lakia sovellettaisiin taannehtivasti kriisinhallinnassa toimivien vakuutusturvan parantamiseen oikeuttavan lain voimaantulon päivämäärään 1.1.2017 saakka. Esitämmekin, että lakia sovelletaan taannehtivasti 1.1.2017 saakka, jolloin kriisinhallinnassa toimivien vakuutusturvaa parantava laki astui voimaan.
Lokakuussa 2017 Uudellamaalla Raaseporissa tapahtui onnettomuus, jossa VR:n kiskobussi ja puolustusvoimien maastokuorma-auto törmäsivät toisiinsa. Onnettomuudessa menehtyi kolme varusmiestä ja moni varusmies loukkaantui vakavasti. Varuskunnissa on voinut tapahtua myös muita onnettomuuksia 1.1.2017 jälkeen.
Saamiemme tietojen mukaan Raaseporin onnettomuudessa menehtyneen omaisten tilanne on ollut karu. Yksi perhe on kertonut saaneensa poikansa tapaturmaisen kuoleman takia vain hautajaiskuluja noin 4 000 euroa. Tämä on kohtuutonta ja mielestämme hallituksen on sovellettava nyt voimaan tulevaa lakia taannehtivasti tai ratkaistava vakuutusturvan toteutuminen muulla mahdollisella tavalla. Tämä on yhdenvertaisuuden kannalta, mutta myös kansan oikeustajun kannalta oikea tapa toimia. Varusmiehet suorittavat lakisääteistä palvelusta, josta ei voi laistaa vaan johon on pitänyt mennä huolimatta siitä, että heidän vakuutusturvansa ei ole ollut samalla tasolla vapaaehtoisessa kriisinhallinnassa toimivien kanssa.
PuVL 13/2018 vpPuVL 13/2018 vp
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti, paitsi 1. ja 2. lakiehdotuksen voimaantulosäännös muutettuina.
(Vastalauseen muutosehdotukset)
että hyväksytään kaksi lausumaa.
(Vastalauseen lausumaehdotukset)
Vastalauseen muutosehdotukset
1.
Laki
sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin (1521/2016)
uusi 11 a § seuraavasti:
11 a §
(Kuten StVM)
Tämä laki tulee voimaan kuuta 20 .
Vahinkotapahtumiin, jotka ovat tapahtuneet 1.1.2017 jälkeen sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneista vahinkotapahtumista maksettaviin korvauksiin sovelletaan vahinkotapahtuman hetkellä voimassa olleita säännöksiä.
2.
Laki
asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain (1309/1994) 1 §, 2 §:n 2 ja 3 momentti sekä 3 §,
sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi laissa 1450/2007 ja 2 §:n 3 momentti laissa 1450/2007, ja
lisätään lakiin uusi 3 a ja 3 b § seuraavasti:
1 §
(Kuten StVM)
Tämä laki tulee voimaan kuuta 20 .
Kuolemantapauksiin, jotka ovat tapahtuneet 1.1.2017 jälkeen sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneista kuolemantapauksista maksettavaan tukeen ja korvaukseen sovelletaan kuolemantapauksen sattuessa voimassa olleita säännöksiä.
Vastalauseen lausumaehdotukset
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tiedottamisen parantamiseksi siinä, että Valtiokonttorin ohjeistusta saadaan selkeämmäksi ja ymmärrettäväksi vahinkotapahtumien osalta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla asevelvollisuutta suorittavien turvallisuutta palvelusta suorittaessaan entisestään parannetaan.
Helsingissä 28.11.2018
Arja
Juvonen
ps
Veronica
Rehn-Kivi
r
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 122/2018 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen.
Eduskunta hylkää lakialoitteisiin LA 27/2017 vp ja LA 48/2018 vp sisältyvät lakiehdotukset.
Vastalauseet
1 vastalausetta jätettiin mietintöön omine kannanottoehdotuksineen. Vastalauseet eivät muuta valiokunnan enemmistön päätösehdotusta, mutta ne kirjataan mietintöön ja niistä voidaan äänestää täysistunnossa.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tiedottamisen parantamiseksi siinä, että Valtiokonttorin ohjeistusta saadaan selkeämmäksi ja ymmärrettäväksi vahinkotapahtumien osalta.
- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla asevelvollisuutta suorittavien turvallisuutta palvelusta suorittaessaan entisestään parannetaan.