Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotettaisiin 0,03 prosenttiyksiköllä. Valtionosuus olisi vuoden 2019 alusta 25,37 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus olisi 74,63 prosenttia.

Valtionosuusprosentin muutoksessa esitetään otettavaksi huomioon lisäyksenä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100.

Veroperustemuutoksista johtuvaa kunnallisverojen 224 miljoonan euron nettomääräistä vähennystä vastaavasti ehdotetaan lisättäväksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta keskimäärin 40,85 eurolla asukasta kohden.

Kilpailukykysopimukseen liittyvä 497 miljoonan euron leikkaus ehdotetaan toteutettavaksi vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 90,69 euroa asukasta kohden.

Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

1704/2009 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin () ehdotetut muutokset liittyvät vuoden 2019 valtion talousarvioesitykseen sisältyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuusmomenttiin (28.90.30).

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siten, että vuonna 2019 valtionosuusprosentti on 25,37 ja kuntien omarahoitusosuus on 74,63 prosenttia. Ehdotuksen mukaan valtionosuusprosentti nousee nykyisestä 0,03 prosenttiyksikköä.

Hallintovaliokunta toteaa myönteisenä, että valtionosuusprosentin muutoksessa on huomioitu uusien ja laajenevien tehtävien toteuttaminen siten, että valtionosuusprosentti on hallitusohjelman mukaisesti 100. Tehtävälisäykset liittyvät lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun sekä vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin.

Vuonna 2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu muun muassa lakisääteisestä kuntien ja valtion välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta johtuva vähennys (-213 miljoonaa euroa) sekä veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvien veromenetysten kompensointi (+224 miljoonaa euroa). Hallitusohjelman mukaisesti kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta vuonna 2019, minkä vaikutus on 91 miljoonaa euroa valtionosuuksia vähentävä.

HE 176/2016 vp

Kilpailukykysopimukseen liittyen valtionosuutta ehdotetaan vähennettäväksi 497 miljoonaa euroa vuonna 2019. Tämä toteutetaan vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 90,69 euroa asukasta kohti. Suoran vähennyksen lisäksi kilpailukykysopimuksen toteuttaminen vaikuttaa kuitenkin myös kustannustenjaon tarkistuksen kautta, minkä seurauksena valtionosuus vähenee osin kahteen kertaan. Tämä kustannustenjaon tarkistuksesta aiheutuva valtionosuuksien väheneminen vuosina 2019—2022 on yhteensä -237 miljoonaa euroa, mikä ehdotetaan kompensoitavaksi yhdellä kertaa tekemällä kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vuonna 2020 yhteensä 237 miljoonan euron lisäys. Lisäys olisi 43,22 euroa asukasta kohti.

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

VASTALAUSE

Perustelut

Vuonna 2019 valtion päätökset heikentävät kuntien tulopohjaa karkeasti n. 250 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuuksia pienentävät mm. VOS-indeksijäädytykset 91 milj., lomarahaleikkausta vastaavan säästön kahdenkertainen leikkaus kustannustenjaon tarkistuksen kautta 59 milj., uusi kiky-leikkaus 29 milj. sekä erikoissairaanhoidon keskittämisen, omais- ja perhehoidon ym. ennakolliset valtionosuusleikkaukset 33 milj. euroa.

On erityisen ongelmallista, että hallitus leikkaa kunnilta kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksesta koituvat säästöt kahteen kertaan. Ensin säästö leikattiin valtionosuuksista suoraan, ja nyt se leikataan valtionosuuksista jo toistamiseen kustannustenjaon tarkistuksen myötä. Samalla tavalla ongelmallista on, että valtio vie ennakollisten valtionosuusleikkausten myötä rahaa kunnilta pois perustuen säästöpäätöksiin, joita vastaavia säästöjä ei kunnille ole syntynyt.

Lisäksi peruspalvelujen yleiskatteista valtionosuutta pienentävät uudelleenkohdennukset digitalisaation edistämiseen (30 milj.) ja vuodesta 2020 eteenpäin yhdistymisavustuksiin (10 milj.). Nämä rahat ovat siis pois yleiskatteisesta peruspalvelujen rahoituksesta, ja ne jaetaan avustuksina ko. käyttötarkoituksiin.

Esitämme, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan 250 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan indeksikorotukset täysimääräisesti, jätetään uudet valtionosuusleikkaukset tekemättä ja alennetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja sekä vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluita.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme

Vastalauseen muutosehdotukset

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena, paitsi lakiehdotuksen 36 ja 55 § muutettuina ().

Vastalauseen muutosehdotukset

36 §

Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

0,00

Vuosina 2016—2019 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain indeksikorotusta vastaava määrä. Vuonna 2019 indeksikorotusta vastaava määrä oneuroa asukasta kohden.

79,93

Vuonna 2018 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetääneuroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin.

(3—6 mom. kuten HaVM)

55 §

Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus

26,80

73,20

Kunnan 6—13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus onprosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus onprosenttia.

Helsingissä 29.11.2018

Sirpa

Paatero

sd

Mika

Kari

sd

Joona

Räsänen

sd

Matti

Semi

vas

Olli-Poika

Parviainen

vihr

Juho

Eerola

ps