Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys Lakialoite Toimenpidealoite

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annettua lakia väliaikaisesti. Valtio maksaisi merenkulun tukena työnantajille takaisin puolet työnantajan osuudesta työttömyysvakuutusmaksuista, joka on maksettu niistä yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisista työntekijöistä, joiden osalta on toimitettu ennakonpidätys. Jos on maksettu ennakonpidätyksen sijasta lähdeveroa, työttömyysvakuutusmaksua ei palautettaisi tukena. Ehdotuksella ei muutettaisi muita tukitekijöitä.

Lakia sovellettaisiin vain vuonna 2018 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan tukeen.

Esitys liittyy vuoden 2019 täydentävään talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019 ja se olisi voimassa vuoden 2019 loppuun.

LA 40/2017 vp

Toimenpidealoitteessa TPA 39/2017 vp esitetään, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin matkustaja-alusten asiakaspalvelutehtävissä työskentelevään henkilöstöön kohdistuvan tuen puolittamiseksi nykyisestä tavalla, joka parhaiten ottaa huomioon Suomen huoltovarmuuden sekä merenkulkualan kansainvälisen kilpailukyvyn.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja oikeansuuntaisena. Säädettävän lain mukaan valtio maksaa merenkulun työnantajille takaisin puolet työnantajan osuudesta työttömyysvakuutusmaksuista. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että vuonna 2016 toteutetun merimieseläkelain uudistuksen oli tarkoitus olla kustannusneutraali varustamoille. Uudistus aiheutti kuitenkin eniten työllistäville varustamoille merkittäviä lisäkustannuksia vuosina 2016—2018. Tämän vuoksi olisi ollut perusteltua ottaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksu kokonaisuudessaan merenkulun tuen piiriin.

Valiokunta kantaa huolta siitä, että asiantuntijakuulemisen mukaan nyt esitetyn muutoksen seurauksena uusia aluksia ei ehkä enää liputeta Suomen lipun alle tai aluksia ulosliputetaan. Valiokunta katsoo, että viimeistään ensi vuoden lisätalousarvioesityksissä tilanne tulee korjata, kunnes saadaan pysyvämpi ratkaisu asiaan. Valiokunta ehdottaa myös eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää,

Lakialoitteessaesitetään, että matkustajamerenkulun miehistökustannustuki puolitetaan ja toimenpidealoitteessaesitetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisisiin matkustaja-alusten asiakaspalvelutehtävissä työskentelevään henkilöstöön kohdistuvan tuen puolittamiseksi nykyisestä tavalla, joka parhaiten ottaa huomioon Suomen huoltovarmuuden sekä merenkulkualan kansainvälisen kilpailukyvyn. Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä ehdotetut toimenpiteetkään eivät vaikuta riittäviltä huoltovarmuuden ja merenkulun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen. Tämän vuoksi valiokunta esittää lakialoitteenja toimenpidealoitteenhylkäämistä.

että suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn parantamiseksi sekä suomalaisten alusten pitämiseksi Suomen lipun alla valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, joilla verotus saatetaan tärkeimpiä vertailumaita vastaavaksi esimerkiksi nettopalkkajärjestelmää käyttäen.

Lakialoite LA 40/2017 vp ja toimenpidealoite TPA 39/2017 vp

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn parantamiseksi sekä suomalaisten alusten pitämiseksi Suomen lipun alla valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, joilla verotus saatetaan tärkeimpiä vertailumaita vastaavaksi esimerkiksi nettopalkkajärjestelmää käyttäen.

VASTALAUSE

Perustelut

HE 321/2014 vp

Tukijärjestelmä vaikuttaa välittömästi varustamoiden asemaan ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa ulosliputusten riskiä. On tärkeää, että Suomen lippu on yhtä kilpailukykyinen kuin naapurimaiden ja erityisesti Ruotsin. Katsomme, että eduskunnan pitäisi noudattaa työryhmän laskelmia ja että tuen määrä palautetaan samalle tasolle, missä se oli ennen merimieseläkejärjestelmän uudistamista. Näin myös uudistuksen alkuperäiset tavoitteet toteutuisivat.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme

(Vastalauseen muutosehdotus)

että lakiehdotus hyväksytään muutoin liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön mukaisena paitsi 11 § muutettuna seuraavasti:

Vastalauseen muutosehdotus

11 §

Yleisesti verovelvollisen merenkulkijan merityötulon perusteella maksettavan tuen määrä

1535/1992 Tukena maksetaan tuloverolain () 9 §:n mukaisen yleisesti verovelvollisen merenkulkijan osalta määrä, joka vastaa tukijaksolta maksettua:

1118/1996 1) tuloverolain 74 §:ssä tarkoitetusta merityötulosta toimitettua ennakonpidätystä, joka on toimitettu merityötuloa varten määrätyn ennakonpidätysprosentin mukaisesti; tukea ei kuitenkaan makseta siltä osin kuin ennakonpidätystä on ennakkoperintälain () 17 §:n nojalla korotettu;

1290/2006 2) työnantajan merimieseläkelain () 141 §:ssä säädettyä eläkevakuutusmaksua; merimieseläkelain 141 a §:ssä säädettyä työnantajan eläkevakuutusmaksun korotusta tai alennusta ei huomioida maksettavan tuen määrässä;

3) työnantajan osuutta tapaturmavakuutusmaksusta; sekä

puolet

osuutta

4)työantajantyöttömyysvakuutusmaksusta.

Helsingissä 29.11.2018

Mats

Löfström

r

Katja

Taimela

sd

Suna

Kymäläinen

sd

Satu

Taavitsainen

sd

Jari

Myllykoski

vas

Jari

Ronkainen

ps

Jani

Mäkelä

ps