Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoituspalvelulain ja kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sijoituspalvelulakia, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, arvopaperimarkkinalakia sekä muutamaa muuta lakia. Ehdotuksilla tehtäisiin kyseisiin lakeihin lähinnä lakiteknisiä muutoksia, joita ei ehditty huomioimaan hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi sijoituspalvelulain muuttamisesta ja kaupankäynnistä rahoitusvälineillä sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 151/2017 vp) eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Kyseisellä hallituksen esityksellä pantiin täytäntöön rahoitusvälineiden markkinoista annettu EU-asetus ja direktiivi (MIFID II). Kyseiset lait tulivat voimaan 3 päivänä tammikuuta 2018.

Sijoituspalvelulakiin ehdotetaan uutta säännöstä kolmansien maiden yritysten oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa sivuliikettä perustamatta. Kansallisen toimiluvan perustella sijoituspalvelua tarjoaville henkilöille asetettavia vaatimuksia vahvistettaisiin erityisesti sijoittajansuojan osalta. Sijoituspalvelua tarjoaville rahastoyhtiöille ja vaihtoehtorahastojen hoitajille ehdotetaan lisättäväksi velvoite noudattaa kaupparaportointisäännöksiä.

Arvopaperimarkkinalain julkista ostotarjousta ja tarjousvelvollisuutta koskevaan lukuun ehdotetaan kahta uutta säännöstä liittyen Finanssivalvonnan määräystenantovaltuuteen sekä äänioikeuden käytön kieltämistä koskevaan valvontavaltuuteen.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

YLEISPERUSTELUT

1

Johdanto

MIFIR

asetus

MIFID II

direktiivi

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 15 päivänä toukokuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 600/2014 rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (jäljempänätai) ja direktiivin 2014/65/EU rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (jäljempänätai).

Hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sijoituspalvelulain muuttamisesta ja kaupankäynnistä rahoitusvälineillä sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 151/2017 vp) sisältyneillä lakiehdotuksilla kyseinen asetus ja direktiivi pantiin täytäntöön. Lait tulivat voimaan 3 päivänä tammikuuta 2018. Kyseisen hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä ei kuitenkaan ehditty huomioimaan kaikkia kyseisiin lakiehdotuksiin sisältyneitä teknisluonteisia muutostarpeita (TaVM 22/2017 vp). Hallituksen esityksen antamisen jälkeen eduskunta hyväksyi myös muuta lainsäädäntöä, jossa oli päällekkäisyyksiä kyseiseen esitykseen sisältyneen sääntelyn kanssa. Kaikkia kyseisiä muutoksia ei ehditty hallituksen esityksen käsittelyn aikana huomioimaan. Talousvaliokunta totesi mietinnössään pitävänsä lain oikean soveltamisen ja oikeusvarmuuden vuoksi välttämättömänä, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan erittäin pikaisesti silloin käsittelyssä ollutta sääntelykokonaisuutta koskevan uuden, teknisluontoisen hallituksen esityksen, jossa nämä tekniset, pääasiassa viittauksiin liittyvät virheet korjataan (TaVM 22/2017 vp, s. 7).

2

Nykytila

2.1

Yleistä

Hallituksen esityksen (HE 151/2017 vp) eduskuntakäsittelyn yhteydessä useaan lakiin jäi teknisluonteisia viittausvirheitä, jotka ovat tarpeen korjata. Nyt annettavat muutosehdotukset kohdistuvat ennen kaikkea sijoituspalvelulakiin (747/2012), kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettuun lakiin (1070/2017), Finanssivalvonnasta annettuun lakiin (878/2008) ja arvopaperimarkkinalakiin (746/2012).

2.2

Sijoituspalvelulaki

2.2.1

2.2.1 Kolmansien maiden yritysten oikeus tarjota sijoituspalvelua sivuliikettä perustamatta

Sijoituspalvelulakia muutettiin lailla sijoituspalvelun muuttamisesta (1069/2017) ja muutokset tulivat voimaan 3 päivänä tammikuuta 2018. Lailla sijoituspalvelun muuttamisesta pantiin täytäntöön MIFID II:n IV luku, jossa on sääntelyä kolmansien maiden yrityksistä, sekä tehtiin luonteeltaan informatiivisia lakiviittauksia MIFIR:n VIII osaston kolmansien maiden yrityksiä koskevaan sääntelyyn.

ESMA Lakimuutoksen myötä kolmansien maiden yritysten oikeus tarjota sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjota oheispalveluja Suomessa riippuu siitä, mihin asiakasluokitukseen asiakas, jolle sijoituspalvelua aiotaan tarjota, kuuluu. Kolmansien maiden yritykset voivat tarjota sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjota oheispalveluja sijoituspalvelulain 1 luvun 23 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuille ei-ammattimaisille asiakkaille sekä asiakkaille, joita voidaan pyynnöstä kohdella ammattimaisina asiakkaina ainoastaan sivuliikkeen välityksellä. Kolmansien maiden yritykset voivat tarjota sijoituspalvelua luvun 23 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille perustamatta sivuliikettä vain MIFIR-asetuksen 47 artiklan mukaisen vastaavuuspäätöksen nojalla ja edellyttäen, että kolmannen maan yritys on rekisteröity Euroopan arvopaperiviranomaisen (jäljempänä) ylläpitämään rekisteriin. Vastaavuuspäätöksen puuttuessa kolmansien maiden yritykset eivät voi tarjota Suomessa sijoituspalvelua ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille muutoin kuin sivuliikkeen välityksellä. Tällä hetkellä Euroopan komissio ei ole hyväksynyt yhtäkään vastaavuuspäätöstä.

EU Ennen MIFID II:n ja MIFIR:n voimaantuloa Euroopassa unionissa (jäljempänä) ei ollut sääntelyä, joka olisi yhdenmukaistanut kolmansiin maihin sijoittautuneiden sijoituspalveluyritysten ja sijoituspalveluita tarjoavien luottolaitosten pääsyä EU:n markkinoille. EU-jäsenmaat saivat itse määritellä, miten sijoituspalvelua tarjoavat kolmansien maiden yritykset pääsivät niiden markkinoille, kunhan kansallinen sääntely oli yhdenmukainen EU:n perussopimusten yleisten periaatteiden kanssa eikä kolmansien maiden yrityksiä suosittu EU-jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin sijoituspalveluyrityksiin nähden. Nykyisin kolmansien maiden yrityksiä koskeva sääntely on osittain yhdenmukaistettu EU-tasolla. MIFIR-asetuksen kolmansien maiden yrityksiä koskeva sääntely on jäsenmaissa suoraan sovellettavaa sääntelyä. MIFIR-asetuksen 46 artiklan 4 kohdan viidennen kappaleen mukaan jäsenvaltio voi kuitenkin sallia kolmannen maan yrityksille omalla alueellaan sijoituspalvelujen tarjoamisen tai sijoitustoiminnan harjoittamisen sekä oheispalvelujen tarjoamisen ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille kansallisen järjestelmänsä mukaisesti, jos komissio ei ole hyväksynyt yrityksen sijoittautumisvaltiota kohtaan vastaavuuspäätöstä MIFIR-asetuksen 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai jos sen hyväksymä päätös ei ole enää voimassa.

MIFID II -direktiiviä ja MIFIR-asetusta täytäntöön pantaessa kyseistä MIFIR:n poikkeusmahdollisuutta ei huomioitu. Sen sijaan sijoituspalvelulain muutoksen yhteydessä poistettiin ennen muutosta voimassa olleen lain 5 luvun 5 §:n säännös kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen mahdollisuudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa perustamatta sivuliikettä tai tytäryritystä Finanssivalvonnan luvalla. Muutosta edeltäneen sijoituspalvelulain 5 luvun 5 § vastasi 46 artiklan 4 kohdan viidennen kappaleen mukaista kansallista järjestelmää Suomessa siltä osin kuin säännöksen nojalla oltaisiin voitu tarjota sijoituspalvelua ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille. Muutosta edeltäneen sijoituspalvelulain 5 luvun 5 §:ä ei sisällytetty muutettuna nykyisen sijoituspalvelulain uudistettuun 5 lukuun, koska lakia valmisteltaessa yksikään kolmannen maan sijoituspalveluyritys ei toiminut Suomessa kyseisessä pykälässä tarkoitetun toimiluvan nojalla eikä pykälälle näin ollen katsottu olevan tarvetta.

Brexit Tällä hetkellä monet suomalaiset institutionaaliset sijoittajat hyödyntävät suurissa määrin isobritannialaisia sijoituspalveluyrityksiä ja Iso-Britanniaan tytäryhtiön perustaneita kolmansien maiden yrityksiä, kuten yhdysvaltalaisia, sveitsiläisiä, japanilaisia ja kanadalaisia yrityksiä. Edellä mainitut yritykset toimivat tällä hetkellä EU:ssa sijoituspalvelujen tarjoamisen ja sijoitustoiminnan harjoittamisen vapauden nojalla (EU-passi). Iso-Britannian ero EU:sta (jäljempänä) voi kuitenkin johtaa siihen, että isobritannialaiset ja Iso-Britanniassa toimiluvan saaneet taustaltaan kolmannen maan sijoituspalveluyritykset menettävät oikeuden tarjota palveluita EU:n sisällä EU-passin nojalla, minkä seurauksena suomalaisten institutionaalisten sijoittajien mahdollisuus hyödyntää nykyisenlaisesti sijoituspalveluita ja -tuotteita tarjoavia tahoja heikkenisi. Käytettävissä olevien palveluntarjoajien väheneminen heikentää institutionaalisten sijoittajien mahdollisuuksia hajauttaa sijoituksiaan ja kilpailuttaa niihin liittyviä palveluita. Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien on riskien hajauttamiseksi tärkeätä voida vastaanottaa verrokkiryhmänsä parhaisiin palveluntarjoajiin kuuluvilta yrityksiltä sijoituspalvelua tai hyötyä näiden harjoittamasta sijoitustoiminnasta riippumatta siitä, mihin kyseinen palveluntarjoaja on sijoittautunut. Nykyisen sijoituspalvelulain 5 luvun 4 §:ssä tarkoitettu poikkeus sivuliikkeen toimilupavaatimuksesta on soveltamisalaltaan rajallinen, eikä poikkeuksen ole katsottu tarjoavan institutionaalisille sijoittajille riittävää vaihtoehtoa hajauttaa kolmannen maan yrityksen palveluihin tai kilpailuttaa näitä.

Jo tällä hetkellä, ennen Brexitin voimaanastumista, monet kolmansien maiden yritykset ovat kiinnostuneita tarjoamaan sijoituspalvelua rajan yli suoraan ETA-alueelle sijoittautuneille asiakkaille perustamatta sivuliikettä sen sijaan, että ne tarjoaisivat palveluita Iso-Britanniasta käsin. Riippuen Iso-Britannian ja EU:n välisten eroneuvotteluiden lopputuloksesta myös isobritannialaiset sijoituspalveluyritykset voivat joutua noudattamaan Brexitin voimaantulon jälkeen kolmansien maiden yrityksiin sovellettavia säännöksiä sijoituspalvelun tarjoamiseksi EU:ssa. Kolmansien maiden yritykset voivat jo nyt tarjota sijoituspalvelua sijoittautumisvaltiostaan käsin rajan yli ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille monissa EU-jäsenmaissa. Esimerkiksi Belgia, Tanska, Saksa, Italia, Irlanti, Luxemburg, Hollanti, Espanja, Ruotsi ja Iso-Britannia ovat säilyttäneet MIFID II:n ja MIFIR:n voimaantuloa edeltäneet kansalliset järjestelmänsä MIFIR-asetuksen 46 artiklan 4 kohdan viidennen kappaleen puitteissa. Useissa edellä mainituissa jäsenvaltioissa on sallittu sijoituspalvelun tarjoaminen rajan yli sivuliikettä perustamatta kolmansien maiden yritysten toimesta edellyttäen, että kolmannen maan yritys on saanut luvan paikalliselta valvontaviranomaiselta.

Edellä käsitellyistä syistä johtuen sijoituspalvelulakiin on tarpeen lisätä uusi pykälä, jonka mukaan kolmansien maiden yritykset voisivat Finanssivalvonnan luvalla tarjota sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjota oheispalveluja ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille rajan yli perustamatta sivuliikettä.

Pykälässä olisi myös tarpeen säätää järjestelyistä, joilla turvattaisiin ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen tai ETA-luottolaitoksen mahdollisuus jatkaa toimintaansa Suomessa keskeytyksettä ja häiriöttä EU:sta eroamisen jälkeenkin, jo ennen kuin Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan. Säännöstä voisivat näin hyödyntää esimerkiksi ne isobritannialaiset palveluntarjoajat, joiden tarkoituksena on EU:sta eroamisen jälkeenkin jatkaa toimintaansa Suomessa ja hakea Finanssivalvonnalta toimilupaa lain 4 luvun 2 §:n ilmoitusmenettelyn jatkeena.

2.2.2

2.2.2 Kaupparaportointi

Ennen MIFIR:n voimaantuloa sijoituspalveluita tarjonneet rahastoyhtiöt ja vaihtoehtorahastojen hoitajat olivat samanlaisen kaupparaportointivelvoitteen piirissä kuin sijoituspalveluyritykset ja sijoituspalveluja tarjonneet luottolaitokset. Vaikka asetuksen tavoitteena ei ollut heikentää toimivaltaisten viranomaisten valvontaedellytyksiä, sijoituspalveluja tarjoavat rahastoyhtiöt ja vaihtoehtorahastojen hoitajat jäivät asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska niitä koskeviin direktiiveihin ei sisällytetty tarpeellisia viittauksia uuteen asetukseen. Tämä asetuksen soveltamisalaan liittyvä puute on tunnistettu myös muiden toimivaltaisten viranomaisten toimesta.

Kyseinen puute asetuksen soveltamisalassa on heikentänyt Finanssivalvonnan valvontaedellytyksiä, koska rahastoyhtiöiden ja vaihtoehtorahaston hoitajien välittämien kauppojen osalta ei saada toimeksiannon antaneen loppuasiakkaan tietoja. Kyseisten toimijoiden ei tarvitse lainkaan raportoida asiakkaidensa lukuun omaisuudenhoitajana toteuttamiansa liiketoimia eikä vaihtoehtorahastojen hoitajien välittämiänsä toimeksiantoja, jolloin myös tällaisten liiketoimien loppuasiakastiedot jäävät täysin tuntemattomiksi. Loppuasiakastietojen puuttuminen vaikeuttaa merkittävästi kaupankäynnin automaattista valvontaa ja hankaloittaa kokonaiskuvan muodostamista kauppatapahtumista. Loppuasiakastietojen puuttuminen lisää myös markkinoiden väärinkäytöstilanteiden riskiä muun muassa vaikeuttamalla väärinkäytöstilanteiden tunnistamista.

Raportointivelvoitteen poistuminen sijoituspalveluja tarjoavilta rahastoyhtiöiltä ja vaihtoehtorahaston hoitajilta asetti myös samanlaiset toimijat eriarvoiseen asemaan. Toisin kuin kyseisten toimijoiden, sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten on raportoitava omaisuudenhoitajana toteuttamansa ja välittämänsä liiketoimet, minkä vuoksi samanlaista palvelua tarjoavien toimijoiden erilainen kohtelu ei ole kilpailuneutraliteetin näkökulmasta toivottava tilanne. Sääntelyhelpotuksia ei ole perusteltua antaa vain tietyssä muodossa tapahtuvalle omaisuudenhoidolle. Kaupparaportoinnin osalta yhtäläisten velvoitteiden tulisi ulottua kaikkiin välitystä ja omaisuudenhoitoa tarjoaviin toimijoihin riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta.

Koska olemassa olevat rahastoyhtiöt ja vaihtoehtorahaston hoitajat ovat jo aiemmin olleet raportointivelvollisia ja näin jo tehneet raportointiin liittyvät investoinnit, ei raportointivelvollisuuden palauttaminen aiheuta niille merkittäviä lisäkustannuksia. Finanssivalvonnalta saadun tiedon mukaan osa omaisuudenhoitoa tarjoavista rahastoyhtiöistä ja vaihtoehtorahastojen hoitajista on MIFID II:n voimaantulon jälkeenkin edelleen halunnut jatkaa kaupparaportointia vapaaehtoisesti.

Kyse olisi kansallisesta lisäsääntelystä mutta sille on olemassa hyväksyttävät perusteet. Kaupparaportointivelvoitteen laajentamisella hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla on yhtäältä tarkoitus turvata viranomaisvalvonta sekä toisaalta taata kilpailuneutraliteetti samanlaista palvelua tarjoavien toimijoiden välillä. Näiden seikkojen vuoksi ehdotetaan, että raportointivelvollisuus palautetaan kansallisesti lainsäädäntöön ilman, että jäädään odottamaan mahdollisia tulevia korjauksia EU:n lainsäädäntöön. Tiedossa on, että toimivaltaiset valvontaviranomaiset pyrkivät aktiivisesti edistämään tilanteen korjaamista esimerkiksi UCITS- ja AIFM-direktiivien uudelleentarkastelun sekä Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistuksen (ESFS review, COM(2017) 536 final, U 62/2017 vp) yhteydessä.

2.2.3

2.2.3 Sijoituspalveluiden tarjoaminen kansallisen toimiluvan perusteella

Lain 1 luvun 3 § sisältää säännökset osittaisista poikkeuksista lain soveltamisesta. Säännöksen 1 momentin 1 kohdan mukaan lakia ei sovelleta henkilöihin, jotka säännöksessä tarkoitetulla tavalla ainoastaan vastaanottavat ja välittävät säännöksessä tarkoitettuja rahoitusvälineitä tai tarjoavat kyseisiin rahoitusvälineisiin liittyvää sijoitusneuvontaa. Pykälän 2 momentissa asetettuja vaatimuksia, kyseisille, niin sanotun kansallisen toimiluvan toimijoille, ehdotetaan merkittävästi täydennettäväksi erityisesti sijoittajansuojan osalta. Kyseisten toimijoiden noudatettavaksi ehdotettu säännösten soveltamisala olisi laajempi, kuin mitä direktiivi vähimmillään edellyttäisi. Nyt ehdotettavia muutoksia kuitenkin jo MIFID II:n täytäntöönpanon yhteydessä laajasti kannatettiin. Finanssivalvonta pitää kyseisiä muutoksia erityisen merkittävinä sijoituspalvelun tarjonnan sijoittajansuojan ja markkinoiden luotettavuuden kannalta.

2.3

Arvopaperimarkkinalaki

2.3.1

2.3.1 Määräystenantovaltuus

EUT

ostotarjousdirektiivi

Euroopan unionin tuomioistuin (jäljempänä) antoi 20 päivänä heinäkuuta 2018 tuomion C-206/16 (Marco Tronchetti Provera SpA ym. v. Commissione Nazionale per le Società e la Borsa (Consob)). Tuomiossa annettiin ennakkoratkaisu julkisista ostotarjouksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/25/EY (jäljempänä) 5 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan tulkinnasta.

Ostotarjousdirektiivin 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että käypänä hintana pidetään ensisijaisesti korkeinta hintaa, jonka tarjouksen tekijä tai yhdessä hänen kanssaan toimivat henkilöt ovat maksaneet samoista arvopapereista kyseisen direktiivin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tarjousta edeltävänä aikana, jonka jäsenvaltiot määrittelevät ja joka on vähintään kuusi ja enintään kaksitoista kuukautta.

Ostotarjousdirektiivin 5 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetään vielä, että edellyttäen, että 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjä periaatteita noudatetaan, jäsenvaltiot voivat antaa kyseisen direktiivin 4 artiklassa tarkoitetuille valvontaviranomaisilleen luvan muuttaa käypää hintaa selkeästi määriteltyjen olosuhteiden vallitessa ja selkeästi määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltiot voivat yhtäältä laatia luettelon olosuhteista, joissa korkeinta hintaa voidaan joko korottaa tai alentaa, ja toisaalta määrittää tällaisissa tapauksissa sovellettavat perusteet kuitenkin siten, että näiden olosuhteiden ja perusteiden on oltava selkeästi määriteltyjä. Esimerkkejä tällaisista olosuhteista ja perusteista mainitaan kyseisen direktiivin 5 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa.

EUT:n ennakkoratkaisun mukaan säännöstä on tulkittava siten, että se ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka perusteella kansallisella valvontaviranomaisella on oikeus korottaa julkisessa ostotarjouksessa tarjottua hintaa salaisen yhteistyön vuoksi mutta jossa ei täsmennetä erityisiä menettelytapoja, joita tällä käsitteellä tarkoitetaan, edellyttäen kuitenkin, että tämän käsitteen tulkinta on johdettavissa kyseessä olevasta säännöstöstä riittävän selkeällä, täsmällisellä ja ennustettavalla tavalla käyttäen kansallisessa oikeudessa hyväksyttyjä tulkintamenetelmiä.

Tuomion perusteluissa korostetaan sitä, että direktiivissä annetaan jäsenvaltioille harkintavaltaa niiden olosuhteiden määrittelemisessä, joissa niiden valvontaviranomaiset voivat muuttaa käypää hintaa, edellyttäen kuitenkin, että nämä olosuhteet on määritelty selkeästi (37 kohta). Tuomioon liittyvässä julkisasiamiehen lausunnossa korostettiin erikseen sitä, että hinnan muuttamista koskevien sääntöjen tulisi olla sitovia (julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen 52 kohta).

Suomessa ostotarjousdirektiivin 5 artiklan 4 kohta on pantu täytäntöön arvopaperimarkkinalain 11 luvun 23 §:ssä. Sen mukaan pakollisen ostotarjouksen lähtökohtana olevasta korkeimmasta 6 kuukauden aikana maksetusta hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä. Erityisiä syitä ei ole määritelty tarkemmin laissa, vaan erityisten olosuhteiden määrittäminen on jätetty Finanssivalvonnan ohjeiden varaan. Ostotarjousdirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä tämän katsottiin riittävän direktiivin täytäntöönpanemiseksi (HE 6/2006 vp, s. 47). EUT:n tuomion ja siihen liittyvän julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen johdosta erityisten olosuhteiden määrittelyn sitovuutta on kuitenkin tarpeen vahvistaa Finanssivalvonnalle annettavalla määräyksenantovaltuudella.

2.3.2

2.3.2 Äänioikeuden käytön kieltäminen

Ostotarjousdirektiivin 4 artiklan 5 kohdan mukaan valvontaviranomaisilla on oltava tehtäviensä suorittamiseen tarpeellinen toimivalta, mukaan lukien mahdollisuus varmistaa, että tarjouksen osapuolet noudattavat direktiivin nojalla annettuja sääntöjä. Tarjousvelvollisuuden laiminlyönti on tällä hetkellä säädetty seuraamusmaksun uhan alaiseksi. Arvopaperin arvoon vaikuttavan tiedon julkistamatta jättämisestä voidaan myös tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta. Lisäksi Finanssivalvonta voi Finanssivalvonnasta annetun lain 33 a §:n nojalla velvoittaa uhkasakolla muun finanssimarkkinoilla toimivan täyttämään velvollisuutensa, jos laiminlyönti ei ole vähäinen.

Finanssivalvonta velvoitti 21 päivänä helmikuuta 2018 kroatialaisen Danko Koncarin tekemään pakollisen ostotarjouksen Afarak Group Oyj:n osakkeista ja asetti velvoitteen tehosteeksi juoksevan uhkasakon. Finanssivalvonnan mukaan Koncar määräysvaltayhteisöineen oli toiminut yksissä tuumin eräiden muiden Afarak Group Oyj:n osakkeenomistajien kanssa ja yksissä tuumin toimivien henkilöiden ääniosuus oli ylittänyt tarjousvelvollisuusrajan jo vuonna 2009. Finanssivalvonta tuomitsi 9 päivänä heinäkuuta 2018 uhkasakon peruserän ja yhden lisäerän maksettavaksi. Kumpikaan näistä päätöksistä ei ole lainvoimainen. Päätökset antavat kuitenkin aiheen arvioida yleisemmin Finanssivalvonnan valvontavaltuuksien riittävyyttä pakollisten ostotarjousten osalta ja erityisesti kohdeyhtiön vähemmistöosakkeenomistajien suojan kannalta.

Tarjousvelvollisuuden ja pakollisen ostotarjouksen tarkoituksena on suojata kohdeyhtiön muita osakkeenomistajia antamalla heille mahdollisuus luopua osakkeistaan käyvällä hinnalla tilanteessa, jossa tarjousvelvollisuuden ylittävä ääniosuus keskittyy tai siirtyy yhdelle osakkeenomistajalle tai yksissä tuumin toimiville osakkeenomistajille. Uhkasakon voidaan sinänsä katsoa olevan suhteellisen tehokas keino saada velvoitettu noudattamaan hänelle asetettua velvoitetta. Tilanteissa, joissa tarjousvelvollisella ei ole aikomusta tehdä pakollista ostotarjousta, uhkasakko ei kuitenkaan käytännössä suojaa riittävän tehokkaasti kohdeyhtiön vähemmistöosakkeenomistajien asemaa. Kohdeyhtiön vähemmistöosakkeenomistajien suoja toteutuisi tehokkaammin sillä, että tarjousvelvollisuuden laiminlyöneeltä voitaisiin kieltää äänioikeuden käyttäminen kohdeyhtiössä. Kieltomahdollisuus tulisi ulottaa myös muihin osakkeenomistajiin, joiden osakkeet luetaan arvopaperimarkkinalain 11 luvun 20 §:n nojalla tarjousvelvollisen ääniosuuteen. Tällaisia osakkeenomistajia ovat esimerkiksi tarjousvelvollisen määräysvaltayhteisöt ja tarjousvelvollisen kanssa yksissä tuumin toimivat osakkeenomistajat.

avoimuusdirektiivi Edellä mainituista syistä johtuen arvopaperimarkkinalain 17 lukuun on tarpeen lisätä uusi säännös, jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan valtuudesta kieltää osakkeenomistajaa käyttämästä äänivaltaa ja olemasta edustettuna kohdeyhtiön yhtiökokouksessa, jos tämä on rikkonut lain 11 luvun 19, 22, 23 ja 25 §:ssä säädettyjä pakolliseen ostotarjoukseen liittyviä velvollisuuksia. Säännöksellä täydennettäisiin Finanssivalvonnan toimivaltuuksia tilanteessa, jossa pakolliseen ostotarjoukseen liittyviä velvoitteita on laiminlyöty. Voimassa olevan lain 17 luvun 1 a §:n mukaan Finanssivalvonnalla on vastaava toimivalta liputusvelvollisuuden laiminlyöntien osalta. Voimassa olevan lain säännös perustuu säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2004/109/EY (niin sanottu).

3

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on pääasiassa korjata eri lakeihin hallituksen esityksen (HE 151/2017 vp) käsittelyvaiheessa jäänet tekniset, viittauksiin liittyvät virheet.

Esityksen keskeiset ehdotukset koostuvat sijoituspalvelulakiin, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettuun lakiin, Finanssivalvonnasta annettuun lakiin ja arvopaperimarkkinalakiin ehdotetuista, pääasiassa teknisluonteisista muutosehdotuksista. Lisäksi sijoituspalvelulakiin ja arvopaperimarkkinalakiin ehdotetaan muutamia sisällöllisiä muutoksia liittyen erityisesti sijoituspalvelun tarjoamiseen kansallisen toimiluvan nojalla, kolmansien maiden palveluntarjontaan rajan yli sekä julkisiin ostotarjouksiin.

3.1

Sijoituspalvelulaki

Teknisluonteisten korjausehdotusten lisäksi lain 1 luvun 3 §:n 2 momentissa asetettuja vaatimuksia kansallisen toimiluvan nojalla tiettyjä sijoituspalvelua tarjoaville toimijoille ehdotetaan merkittävästi täydennettäväksi erityisesti sijoittajansuojan osalta. Kyseisiin sijoituspalvelun tarjoajiin ehdotetaan sovellettavaksi asiakkaan tuntemista, rahanpesua, salassapitoa, omistajakontrollia, merkittäviä sidonnaisuuksia, toimipaikkavaatimusta, asiakkaan asemasta sopimista, asiakasluokittelua, toiminnan luotettavaa järjestämistä, henkilöstön ammattitaito- ja pätevyysvaatimuksia, ratkaisevan tärkeän operatiivisen toiminnon ulkoistamista sekä tuotteen ja palvelun asianmukaisuuden arviointia ja kannustimia koskevia säännöksiä. Lisäksi säännöksessä tarkoitettu toiminta rajattaisiin koskemaan vain riippumatonta sijoitusneuvontaa ja sen yhteydessä mahdollisesti tapahtuvaa rahoitusvälineiden välitystä.

Lisäksi lain 5 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uudet säännökset, joiden mukaan kolmansien maiden yritykset voisivat Finanssivalvonnan luvalla tarjota Suomessa sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjota oheispalveluja ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille rajan yli perustamatta sivuliikettä.

Sijoituspalvelulaista ehdotetaan rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain tavoin kumottavaksi myös eräät säännökset, jotta myös sijoituspalveluyrityksen asiakasvarojen tilillä olevat varat katsottaisiin rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) mukaisiksi korvauskelpoisiksi talletuksiksi.

Sijoituspalvelua tarjoaville rahastoyhtiöille ja vaihtoehtorahastojen hoitajille ehdotetaan lisättäväksi myös velvoite noudattaa MIFIR:n kaupparaportointisäännöksiä.

3.2

Arvopaperimarkkinalaki

Arvopaperimarkkinalain julkista ostotarjousta ja tarjousvelvollisuutta koskevaan lukuun ehdotetaan kahta uutta säännöstä liittyen Finanssivalvonnan määräystenantovaltuuteen sekä äänioikeuden käytön kieltämistä koskevaan valvontavaltuuteen.

Lain 11 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jossa Finanssivalvonnalle annettaisiin oikeus antaa tarkempia määräyksiä luvun 23 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 24 §:n 3 momentissa tarkoitetuista erityisistä syistä poiketa mainituissa säännöksissä tarkoitetusta hinnasta sekä perusteista, joilla tarjousvastikkeen vähimmäismäärä määritetään näissä tilanteissa.

Lain 17 luvun ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan valtuudesta kieltää osakkeenomistajaa käyttämästä äänivaltaa ja olemasta edustettuna kohdeyhtiön yhtiökokouksessa, jos tämä on rikkonut lain 11 luvun 19, 22, 23 ja 25 §:ssä säädettyjä pakolliseen ostotarjoukseen liittyviä velvollisuuksia. Säännöksellä täydennettäisiin Finanssivalvonnan toimivaltuuksia tilanteessa, jossa pakolliseen ostotarjoukseen liittyviä velvoitteita on laiminlyöty. Ehdotetulla säännöksellä ei olisi taannehtivaa vaikutusta, sillä ehdotetun voimaantulosäännöksen mukaisesti säännöstä sovellettaisiin vain sellaisiin pakollisiin ostotarjouksiin, joissa tarjousvelvollisuusraja on ylitetty lain voimaantulon jälkeen.

4

Esityksen vaikutukset

Esitetyillä säännöksillä ei pääosin ole merkittäviä vaikutuksia rahoitusmarkkinatoimijoille, niiden asiakkaille tai viranomaisille.

Ehdotus MIFIR:n kaupparaportointivelvoitteiden soveltamisalan laajentamisesta sijoituspalvelua tarjoaville rahastoyhtiöille ja vaihtoehtorahastojen hoitajille lisäisi jossain määrin sääntelyn noudattamiskustannuksia kyseisille toimijoille. Kustannusten määrää vähentää kuitenkin se, että ennen MIFID II:n voimaantuloa kyseiset kaupparaportointivelvoitteet koskivat myös sijoituspalveluja tarjoavia rahastoyhtiöitä ja vaihtoehtorahastojen hoitajia. Käytännössä kyseiset kustannusvaikutukset kohdistuisivat näin pääasiassa MIFID II:n voimaantulon jälkeen perustettaviin uusiin toimijoihin.

Finanssivalvonnalta saatujen tietojen perusteella MIFID II:n voimaantulon jälkeen ei ole myönnetty yhtään uutta laajennettua toimilupaa rahastoyhtiöille tai vaihtoehtorahastojen hoitajille. Kaikki 11 nykyistä laajennetun toimiluvan omaava rahastoyhtiötä ja vaihtoehtorahastojen hoitajaa ovat näin ollen saaneet laajennetun toimiluvan ennen MIFID II:n voimaantuloa ja olleet siten jo aiemmin kaupparaportointivelvoitteen piirissä sekä tehneet tätä varten tarvittavat investoinnit. Kaupparaportointivelvoitteen palauttaminen lisäisi näin nykyiseen tilanteeseen verrattuna kustannuksia laajennettua toimilupaa mahdollisesti hakeville uusille rahastoyhtiöille ja vaihtoehtorahastonhoitajille.

Ehdotus toisaalta vähentäisi Finanssivalvonnan valvontakustannuksia, sen saadessa kustannustehokkaammin käyttöönsä loppuasiakastiedot. Markkinoiden väärinkäytösvalvonnan tehostuminen puolestaan heijastuisi markkinoiden luotettavuuteen ja tehokkuuteen, joilla voidaan arvioida olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Sijoituspalvelulakiin ehdotettu säännös kolmansien maiden sijoituspalveluiden tarjonnasta rajan yli todennäköisesti vähentäisi suomalaisten ammattimaisten osapuolten ja institutionaalisten sijoittajien kustannuksia.

5

Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Hallituksen esitysluonnos lähetettiin julkiselle lausuntokierrokselle 11 päivänä syyskuuta 2018. Lausuntoaika asiassa päättyi 16 päivänä lokakuuta 2018. Lausuntopyyntö lähetettiin yhteensä 41 viranomaiselle ja yhteisölle, minkä lisäksi esitysluonnos on ollut nähtävissä valtiovarainministeriön internetsivuilla. Lausuntopyyntöön vastasi yhteensä 24 viranomaista tai yhteisöä, joista 14 antoi lausunnon.

Lausunnon antoivat Finanssivalvonta, Rahoitusvakausvirasto, Keskuskauppakamari, FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Finanssiala ry, Kuluttajaliitto — Konsumentförbundet ry, Nasdaq Helsinki Oy, OP Ryhmä, Osakesäästäjien Keskusliitto ry, Suomen Asianajajaliitto r.y., Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Pörssisäätiö ja Suomen Yrittäjät ry.

Merkittävä osa lausunnoissa esitetyistä huomioista on esityksen jatkovalmistelussa otettu huomioon. Joitakin lausunnoissa esitettyjä seikkoja ei kuitenkaan eri syistä ole sisällytetty lopulliseen ehdotukseen.

Esimerkiksi Finanssivalvonta esitti, että sijoituspalvelulain sisältämää sijoituspalveluyrityksen sisäpiiriläisen määritelmää supistettaisiin nykyisestä niin, ettei se enää koskisi sijoituspalveluyrityksen ulkomaisen sivuliikkeen palveluksessa olevaa henkilöä. Perusteena Finanssivalvonnan muutosehdotukselle oli kyseisille sisäpiiriläisille ilmoitusvelvollisuudesta aiheutuva huomattava työmäärä. Kyseinen muutos tarkoittaisi sitä, että suomalaisen sijoituspalveluyrityksen ulkomaisen sivuliikkeen palveluksessa olevien, säännöllisesti sisäpiirintietoa haltuunsa saavien henkilöiden arvopaperikaupat Suomessa listatuissa yhtiöissä eivät enää jatkossa olisi julkisia.

Hallituksen esityksessä (HE 151/2017 s. 99—100) julkisten sisäpiirirekisterien ylläpitovelvollisuutta on juuri hiljattain arvioitu. Esityksessä päädyttiin pitämään voimassa markkinaosapuolten velvollisuus ylläpitää sisäpiiriläisten ilmoitusvelvollisuuteen perustuvia julkisia sisäpiirirekistereitä. Sisäpiirirekisterien säilyttämistä puolsivat esityksen mukaan useat eri seikat. Ensinnäkin julkiset sisäpiirirekisterit ja niihin kohdistettava laajan yleisön valvonta ovat omiaan ehkäisemään sisäpiirintiedon väärinkäyttöä. Sisäpiiriläisten ja heidän lähipiirinsä omistuksen ja kaupankäynnin läpinäkyvyyden edistäminen parantavat laajan yleisön markkinoita kohtaan tuntemaa luottamusta. Lisäksi kyse on Suomessa jo pitkään — noin 20 vuotta — voimassa olleesta sääntelystä, jonka noudattamiseen markkinaosapuolet ovat tottuneet. Sisäpiirirekistereitä koskevasta sääntelystä ei myöskään aiheudu markkinaosapuolille merkittävää hallinnollista lisätaakkaa, koska osin vastaavan tyyppisiä velvoitteita on joka tapauksessa noudatettava henkilökohtaisia liiketoimia koskevan sääntelyn osalta.

Kyseisen lakiuudistuksen yhteydessä silloista julkisia sisäpiirirekistereitä koskevaa sääntelyä lisäksi jo hallitusohjelman kirjausten mukaisesti nettomääräisesti vähennettiin, kumoamalla sisäpiirirekistereitä ja henkilökohtaisia liiketoimia koskevat vuosi-ilmoitusvelvollisuudet. Lisäksi pörssiltä poistettiin velvollisuuksia noudattaa henkilökohtaisten liiketoimien valvontaa koskevaa sääntelyä kyseen ollessa kansallisesta sääntelystä, joka lisäksi oli osin päällekkäistä julkisia sisäpiirirekistereitä koskevan sääntelyn kanssa.

Edellä mainituista syistä tämän esityksen jatkovalmistelussa ei ole katsottu olevan riittäviä perusteita Finanssivalvonnan esittämälle sisäpiiriläisten ilmoitusvelvollisuuden supistamiselle. Vastaavista syistä myöskään pörssin ehdotusta luopua pörssin ylläpitämän sisäpiirirekisterin julkisuusvaatimuksesta ei ole sisällytetty esitykseen.

Finanssivalvonta esitti lisäksi lausunnossaan, että sijoituspalvelulain 2 luvun 1 §:n 2 momentin säännöksestä, jonka mukaan yksityinen elinkeinonharjoittaja voi saada toimiluvan sijoituspalvelujen tarjoamiseen, tulisi luopua. Jos muut oikeushenkilömuodot kuin osakeyhtiö aiotaan jatkossakin sallia, niitä koskevista vaatimuksista tulisi Finanssivalvonnan mukaan säätää laissa nykyistä tarkemmin. Lisäksi säännöksessä tarkoitettuihin vaihtoehtoisiin järjestelyihin tulisi Finanssivalvonnan mukaan kiinnittää jatkovalmistelussa huomiota.

Esityksen jatkovalmistelussa kyseisestä säännöksestä ei ole luovuttu. Säännöksen tarkoitus on osaltaan monipuolistaa ja lisätä kilpailua erityisesti sijoitusneuvonnan tarjonnassa tarjoamalla myös yksityisille elinkeinonharjoittajille markkinoille tulon mahdollisuuden. Finanssivalvonnalle kuitenkin ehdotetaan annettavaksi määräystenantovaltuus, jolloin Finanssivalvonta voisi antaa tarkempia määräyksiä säännöksessä tarkoitettujen vaihtoehtoisten järjestelyiden sisällöstä, joilla varmistetaan kyseisen elinkeinonharjoittajan tai oikeushenkilön järkevä ja vakaa hoito sekä sen asiakkaiden etujen ja markkinoiden eheyden asianmukainen huomioiminen. Kyseinen valtuus antaisi Finanssivalvonnalle mahdollisuuden antaa sellaisia määräyksiä säännöksessä tarkoitettujen seikkojen huomioimiseksi, joita kyseisen toiminnan harjoittamisen edellytykseksi 1 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut säädökset ja niiden nojalla annetut komission asetusten vaatimukset eivät kata tai joihin ne eivät sellaisenaan suoraan sovellu, kuten esimerkiksi lain 6 b luvun säännökset hallinto- ja ohjausjärjestelmistä. Lisäksi säännöksen soveltamisalaa rajaisi nykyisestä lain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohtaan ehdotettu muutos, jolla säännöksessä tarkoitetun kansallisen toimiluvan perusteella toimivan palveluntarjoajan toiminta rajattaisiin riippumattomaan sijoitusneuvontaan ja sen yhteydessä mahdollisesti tapahtuvaan rahoitusvälineiden välitykseen. Säännös mahdollistaisi näin käytännössä sen, että myös luonnollinen henkilö voisi harjoittaa säännöksessä tarkoitettua riippumatonta sijoitusneuvontaa elinkeinotoimintanaan.

Finanssivalvonta esitti lisäksi lausunnossaan, että sijoituspalvelua tarjoaville henkilöille asetettavan tutkintopakon käyttöönottoa tulisi selvittää mahdollisimman pian. Finanssiala on puolestaan pitänyt toistaiseksi tarpeettomana aloittaa selvityksen tekemistä. Finanssialan mukaan tulisi ensin muutaman vuoden ajan seurata vuoden alusta voimaan tulleen lain ja Finanssivalvonnan määräysten henkilöstön ammatilliselle pätevyydelle asettamien uusien vaatimusten vaikutuksia. Hallituksen mukaan asiaa on syytä jatkossa selvittää, kun saadaan enemmän kokemuksia uusien vaatimusten vaikutuksista henkilöstön ammattipätevyydelle sijoituspalveluiden tarjoamisessa.

6

Riippuvuus muista esityksistä

Samaan aikaan tämän esityksen kanssa eduskunnan käsiteltävänä on valtiovarainministeriössä valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle sijoitusrahastolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 243/2018 vp). Kyseisessä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Finanssivalvonnasta annettua lain 32 c §:ää osittain samoilta osin kuin mitä tässä esityksessä on ehdotettu, minkä vuoksi ehdotukset olisi tarvittaessa sovitettava yhteen, jos lakiehdotuksia käsitellään eduskunnassa samanaikaisesti.

Samaan aikaan tämän esityksen kanssa valtiovarainministeriössä on valmisteltavana hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvopaperimarkkinalain ja osakeyhtiölain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (VM080:00/2017). Kyseisessä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ää osittain samoilta osin kuin mitä tässä esityksessä on ehdotettu, minkä vuoksi ehdotukset olisi tarvittaessa sovitettava yhteen, jos lakiehdotuksia käsitellään eduskunnassa samanaikaisesti.

Esityksellä on yhteys hallituksen esitykseen eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi (HE 9/2018 vp; EV 108/2018 vp). Kyseisessä esityksessä muutetaan sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 luvun 1 §:ää osittain samoilta osin kuin mitä tässä esityksessä on ehdotettu, minkä vuoksi ehdotukset olisi tarvittaessa sovitettava yhteen, jos lakiehdotuksia käsitellään eduskunnassa samanaikaisesti.

Samaan aikaan tämän esityksen kanssa eduskunnan käsiteltävänä on sisäministeriössä valmisteltu esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 55/2018 vp). Kyseisessä esityksessä muutetaan sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 luvun 1 §:ää osittain samoilta osin kuin mitä tässä esityksessä on ehdotettu, minkä vuoksi ehdotukset olisi tarvittaessa sovitettava yhteen, jos lakiehdotuksia käsitellään eduskunnassa samanaikaisesti.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1

Lakiehdotusten perustelut

1.1

Sijoituspalvelulaki

1 luku Yleiset säännökset

2 luku Oikeus tarjota sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa

5 luku Kolmannen maan yrityksen sivuliikkeen perustaminen ja palvelujen tarjoaminen Suomeen

7 luku Sijoituspalveluyrityksen toiminnan järjestäminen

8 luku Tilinpäätös ja tilintarkastus

9 luku Asiakasvarojen säilyttäminen ja muu käsittely

10 luku Menettelytavat asiakassuhteessa

11 luku Sijoittajien korvausrahasto

2 §.

Poikkeukset lain soveltamisalasta.

2 momenttia

Pykälänehdotetaan muutettavaksi siinä olevan viittausvirheen vuoksi. Momentissa tulisi viitata 3 momentin 2 ja 4 kohtaan siinä nykyisin virheellisesti viitatun 3 momentin 3 ja 5 kohdan sijaan.

3 §.

Osittaiset poikkeukset lain soveltamisesta.

1 momentin

1 kohtaa

Pykälänehdotetaan ensinäkin muutettavaksi niin, että kohdassa tarkoitettu poikkeussäännös soveltuisi vain riippumattomaan sijoitusneuvontaan ja sen yhteydessä tapahtuvaan säännöksessä tarkoitettujen rahoitusvälineiden välitykseen. Riippumattoman sijoitusneuvonnan edellytyksistä on säädetty lain 10 luvun 6 §:n 5 momentissa. Säännöksessä tarkoitettuun toimintaan ei välttämättä tarvitsisi liittyä rahoitusvälineiden välitystä. Lisäksi 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi ja selvennettäväksi niin, että lakia ei sovellettaisi myöskään sellaisiin säännöksessä tarkoitettuihin henkilöihin, jotka välittävät toimeksiantoja säännöksessä tarkoitetun ulkomaisen toimijan Suomessa sijaitsevalle sivuliikkeelle.

2 momenttia Pykälänehdotetaan muutettavaksi lisäämällä velvoitteet noudattaa 6 a luvun säännöksiä huomattavan omistusosuuden hankinnasta ja luovutuksesta, 7 luvun 1 §:n säännöksiä toimipaikasta ja pääkonttorista, 2 §:n säännöksiä toiminnan luotettavasta järjestämisestä, 4 §:n säännöksiä sijoituspalveluyrityksen sidonnaisuudesta, 5 §:n säännöksiä ratkaisevan tärkeän operatiivisen toiminnon ulkoistamisesta, 7 §:n 5 ja 6 momentin säännöksiä rahoitusvälineiden kehittäjän ja jakelijan velvollisuuksista, 10 luvun 1 §:n säännöksiä asiakkaan luokittelusta ja asiakkaan asemasta sopimisesta, 4 §:n säännöksiä soveltuvuuden ja asianmukaisuuden arvioinnista kokonaisuudessaan, 6 §:n säännöksiä kannustimista kokonaisuudessaan sekä 12 luvun salassapitoa ja asiakkaan tuntemista koskevia 1—3 §:n säännöksiä.

uusi 3 momentti Pykälään ehdotetaan lisättäväksi. Ehdotetun uuden momentin mukaan pykälän 1 momentissa tarkoitettuihin henkilöihin sovellettaisiin lisäksi 2 momentissa tarkoitettuja säännöksiä koskevia tarkempia säännöksiä, määräyksiä ja rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin perusteella annettuja komission asetusten säännöksiä sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen IV osaston sekä 42 artiklan säännöksiä sekä asetuksen kyseisten säännösten perusteella annettuja komission asetusten säännöksiä. Ehdotettu uusi momentti selkeyttäisi säännösten soveltamisalaa direktiivin mukaisesti siten, että myös säännöksessä tarkoitetut lain ja asetuksen säännösten nojalla annetut alemman tasoiset tarkemmat määräykset ja komission asetuksen säännökset tulisivat sovellettavaksi. MIFIR:n 40 artiklan mukaiset arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet ovat myös sovellettavissa kyseisiin toimijoihin suoraan asetuksen perusteella, riippumatta siitä säädetäänkö siitä laissa.

4—6 momenteiksi Pykälän nykyiset 3—5 momentit siirtyisivätehdotetun uuden 3 momentin johdosta.

5 momenttia Pykälän nykyistäehdotetaan selkeytettävän niin, että säännöksen 1 momentissa tarkoitettuja palveluja saisi tarjota Suomesta toiseen valtioon, jos se on kyseisessä valtiossa sallittu.

4 §.

Luottolaitokseen, rahastoyhtiöön ja vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovellettavat säännökset.

2 momentin

Pykälänviittaussäännöksiä ehdotetaan täsmennettäväksi. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi myös viittaukset MIFIR:n kaupparaportointisäännöksiin.

7 §.

Kolmannen maan yritykseen sovellettavat säännökset.

uusi 3 momentti

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi, jossa säädettäisiin sellaiseen kolmannen maan yritykseen sovellettavista säännöksistä, joka Finanssivalvonnan toimiluvalla tarjoaisi sijoituspalvelua tai harjoittaisi sijoitustoimintaa Suomessa 5 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla sivuliikettä perustamatta. Kyseinen kolmannen maan yritys voisi tarjota sijoituspalveluja ainoastaan hyväksyttäville vastapuolille ja lain 23 §:n 1 momentissa tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille, minkä vuoksi kyseisiin toimijoihin ei olisi tarpeen soveltaa kaikkia 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä. Esimerkiksi tietty osa lain 10 luvun säännöksistä kohdistuu ainoastaan ei-ammattimaisiin sijoittajiin.

8 §.

Strukturoitujen talletusten myyntiin ja niitä koskevaan sijoitusneuvontaan sovellettavat säännökset.

uusi 4 momentti

Pykälään ehdotetaan 7 §:ään kohdistuneen lisäysehdotuksen tavoin lisättäväksi, jossa säädettäisiin sellaiseen kolmannen maan yritykseen sovellettavista säännöksistä, joka lain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla Finanssivalvonnan toimiluvalla sivuliikettä perustamatta myisi strukturoituja talletuksia tai tarjoaisi niihin liittyvää sijoitusneuvontaa Suomessa.

13 §.

.

Sijoituspalveluyritys, ulkomainen sijoituspalveluyritys, ETA-valtio, kolmas maa, ulkomai-nen ETA-valvontaviranomainen, kolmannen maan valvontaviranomainen, ulkomainen ETA-sijoituspalveluyritys, ulkomainen ETA-luottolaitos, kolmannen maan yritys ja sivuliike

1 momentin 1 kohta

Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että sijoituspalveluyritys voisi olla myös lain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja.

25 §.

Algoritminen kaupankäynti ja suora sähköinen markkinoillepääsy.

3 momenttia

Pykälänehdotetaan täsmennettäväksi.

3 §.

Oheispalvelut ja oikeus tarjota raportointipalveluja.

1 momentti

1—7 kohta

8 kohta

9 kohta

Pykälänehdotetaan muutettavaksi. Momentinvastaisivat voimassa olevaa lakia. Momentista ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi nykyinen. Luvun 3 a §:ään sisältyy jo oikeus säilyttää muita sijoituskohteita kuin rahoitusvälineitä. Ehdotetun muutoksen seurauksena momentin nykyinensiirtyisi uudeksi 8 kohdaksi.

6 §.Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus. Pykälässä ehdotetaan annettavaksi Finanssivalvonnalle määräystenantovaltuus tarkempien säännösten antamiseksi 1 §:n 2 momentissa tarkoitettujen sellaisten vaihtoehtoisten järjestelyiden sisällöstä, joilla varmistetaan kyseisen elinkeinonharjoittajan tai oikeushenkilön järkevä ja vakaa hoito sekä sen asiakkaiden etujen ja markkinoiden eheyden asianmukainen huomioiminen. Kyseinen valtuus antaisi Finanssivalvonnalle mahdollisuuden antaa tarvittaessa sellaisia määräyksiä säännöksessä tarkoitettujen seikkojen huomioimiseksi, joita kyseisen toiminnan harjoittamisen edellytykseksi 1 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut säädökset ja niiden nojalla annetut komission asetusten vaatimukset eivät kata tai joihin ne eivät sellaisenaan suoraan sovellu, kuten esimerkiksi lain 6 b luvun säännökset hallinto- ja ohjausjärjestelmistä.

1 §.

Sivuliikkeen perustamisen edellytykset.

1 momenttia

Pykälänehdotetaan teknisesti muutettavaksi niin, että siinä viitattaisiin direktiivin 39 artiklan 1 kohdan edellyttämällä tavalla 23 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuihin asiakkaisiin.

4 §.Poikkeus sivuliikkeen toimilupavaatimuksesta.Pykälää ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että säännöksessä tarkoitettu poikkeus sivuliikkeen toimilupavaatimuksesta olisi sovellettavissa riippumatta siitä, mille asiakasryhmälle palvelua tarjottaisiin.

7 §.

Kolmannen maan yrityksen palvelujen tarjoaminen sivuliikettä perustamatta.

1 momentti

uudessa 2 ja 3 momentissa

Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Ehdotettuvastaisi nykyistä momenttia. Pykälään ehdotetuissasäädettäisiin MIFIR:n 46 artiklan 4 kohdan viidenteen kappaleeseen perustuvasta poikkeusmahdollisuudesta. Ehdotuksen mukaan kolmansien maiden yritykset voisivat hakea Finanssivalvonnalta toimilupaa tarjota sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjota oheispalveluja ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille rajan yli sivuliikettä perustamatta. Lupa voitaisiin myöntää, jos komissio ei olisi hyväksynyt kolmannen maan yrityksen sijaintivaltiota kohtaan MIFIR:n 47 artiklan 1 kohdan mukaista vastaavuuspäätöstä tai jos sen hyväksymä päätös ei enää olisi voimassa. Toimilupaprosessissa arvioitaisiin ja siihen sovellettaisiin kyseisiin kolmannen maan yrityksiin lain 1 luvun 7 §:ään ehdotetun uuden 3 momentin säännöksiä sekä soveltuvin osin lain 3 ja 5 luvun säännöksiä. Luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista yhteistyöjärjestelyistä sovittaisiin käytännössä Finanssivalvonnasta annetun lain 66 §:ssä tarkoitetussa valvontapöytäkirjassa. Ehdotettujen säännösten tavoite on turvata tasapuolinen sääntely kolmansien maiden yritysten ja EU-jäsenvaltioihin sijoittautuneiden sijoituspalveluyritysten kesken.

uudessa

4 momentissa

Pykälään ehdotetussasäädettäisiin lisäksi järjestelyistä, jotka ovat tällä hetkellä tarpeen erityisesti Iso-Britannian EU:sta eroamisesta johtuvista syistä. Ehdotetun säännöksen tarkoitus on turvata ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen tai ETA-luottolaitoksen mahdollisuus jatkaa toimintaansa Suomessa keskeytyksettä ja häiriöttä EU:sta eroamisen jälkeen. Säännöksen hyödyntäminen olisi ehdotuksen mukaan mahdollista sellaiselle ETA-sijoituspalveluyritykselle tai -luottolaitokselle, jolla on voimassa oleva, niin kutsuttu rajan yli -notifikaatio ja joka jättäisi tässä pykälässä tarkoitetun toimilupahakemuksen viimeistään kyseisen palveluntarjoajan kotivaltion eropäivänä EU:sta. Ehdotetun säännöksen puitteissa palveluntarjoaja voisi jatkaa notifikaatiossa ilmoitettujen palvelujen ja tuotteiden tarjoamista siihen asti, kun Finanssivalvonta on saanut toimilupahakemuksen käsiteltyä. Sanottuja palveluja ja tuotteita voisi kuitenkin tarjota enää vain hyväksyttäville vastapuolille ja rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin II liitteen I osassa tarkoitetuille ammattimaisille asiakkaille. Lisäksi lakiin ehdotetussa siirtymäsäännöksessä säädettäisiin mahdollisuudesta jättää toimilupahakemus Finanssivalvonnalle jo ennen lain voimaantuloa. Edellytyksenä olisi kuitenkin, että hakemusta tarvittaessa täydennettäisiin, jos toimiluvan edellytyksiin tulisi muutoksia tämän lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyn aikana. Käsittelyaika käynnistyisi kuitenkin vasta, kun kotivaltion ero Euroopan unionista on tullut voimaan. Säännöstä voisivat näin hyödyntää esimerkiksi ne isobritannialaiset palveluntarjoajat, joiden tarkoituksena on EU:sta eroamisen jälkeenkin jatkaa toimintaansa Suomessa ja hakea Finanssivalvonnalta tässä pykälässä tarkoitettua toimilupaa lain 4 luvun 2 §:n ilmoitusmenettelyn jatkeena. Toimiluvan käsittelyajan palveluntarjoaja noudattaisi kotivaltionsa lainsäädäntöä.

Käytännössä tulkinnanvaraisia sopimusten jatkuvuuteen liittyviä tilanteita voi syntyä etenkin Brexit-eropäivänä jo voimassaolevien OTC-johdannaissopimuksien osalta. Esimerkiksi tietyt, jo eropäivänä voimassa olleisiin OTC-johdannaissopimuksiin liittyvät, eropäivän jälkeiset toimet voivat olla tulkittavissa uusiksi sopimuksiksi, jolloin kyse olisi toimiluvanvaraisesta palveluntarjonnasta. Toisaalta tietyissä tilanteissa, kuten jo olemassa oleviin sopimuksiin sisältyvien velvollisuuksien ja oikeuksien toteuttamisessa ei välttämättä olisi kyse uudesta sopimuksesta tai siihen verrattavasta tilanteesta, jolloin kyse ei myöskään olisi toimilupaa edellyttävästä sijoituspalvelun tarjonnasta. Tulkintaratkaisun siitä, missä tilanteissa tällaisissa toimissa olisi kyse toimiluvanvaraisesta liiketoimesta tekisi Finanssivalvonta. Finanssivalvonta voisi harkinnassaan huomioida säännösten tavoitteet ja eri tulkintavaihtoehtojen aiheuttamat seuraukset eri markkinaosapuolille sekä markkinoiden toimivuudelle, luotettavuudelle ja vakaudelle. Finanssivalvonnan ratkaisuissa voitaisiin huomioida myös se, että tulkinnat eri tilanteissa eivät eroaisi muiden jäsenvaltioiden vallitsevista tulkinnoista. Tämän esityksen antamisen hetkellä ei vielä ole tietoa muiden maiden sääntelyratkaisuista ja tulkinnoista, tai ESMAn mahdollisista tulkinnoista.

5 momentti Ehdotettuvastaisi pykälän nykyistä 2 momenttia.

6 §.

Sidonnaisasiamies.

5 momenttiin

Pykälänehdotetaan lisättäväksi vaatimus luonnollisen henkilön henkilötunnuksen ilmoittamisesta Finanssivalvonnalle. Henkilötunnusta ei merkittäisi sidonnaisasiamiesrekisteriin, eikä se näin myöskään olisi julkinen. Sidonnaisasiamiehen yksilöintitietoa koskeva lisäys on tarpeen Finanssivalvonnan valvontatehtävien suorittamisen turvaamiseksi. Sidonnaisasiamiehen yksilöintitietoa tarvitaan sen varmistamiseksi, että sidonnaisasiamieheksi ilmoitettu henkilö ei jo toimi toisen sijoituspalvelun tarjoajan nimeämänä sidonnaisasiamiehenä. Lain mukaan sidonnaisasiamiehellä voi samanaikaisesti olla vain yksi päämies, jonka sijoituspalveluja se tarjoaa.

9 §.

Eturistiriitatilanteiden hallinta.

2 momentista

Pykälänehdotetaan poistettavaksi virheellinen ja tarpeeton viittaus lain 10 luvun 1 §:n 2 momenttiin.

2 §.

Tilintarkastus sekä erityinen tarkastus ja tarkastaja.

1 momentista

Pykälänehdotetaan poistettavaksi viittaus raportointipalvelun tarjoajaan, sillä niistä säädetään kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa.

4 a §.

Omistusoikeuden siirtävät rahoitusvakuusjärjestelyt

3 momenttia

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi siten, että sijoituspalveluyritys saisi tehdä omistusoikeuden siirtäviä järjestelyjä ammattimaisen asiakkaan lisäksi myös hyväksyttävän vastapuolen kanssa.

6 §.

Kannustimet.

6 momentista

Direktiiviin perustumattomana pykälänehdotetaan poistettavaksi sijoituspalveluyrityksen velvoite ilmoittaa asiakkaalle myös vastaanotetun ei-rahallisen edun siirtämisestä asiakkaalle.

13 §.

Liiketoimet hyväksyttävän vastapuolen kanssa.

1 momenttia

Pykälänehdotetaan teknisesti täsmennettäväksi siten, että siinä viitattaisiin 7 §:n osalta ainoastaan sen 1 momenttiin.

8 §.

Korvauksen maksaminen muusta rahastosta

2 momentti

. Pykälänehdotetaan kumottavaksi. Ehdotus on tarpeen, koska samanaikaisesti rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 12 kohdan e alakohta ehdotetaan myös kumottavaksi.

Voimaantulo

1 momentissa

2 momentin

. Säännöksensäädettäisiin lain voimaantulosta. Säännöksenperusteella Finanssivalvonta voisi ottaa 5 luvun 7 §:n 4 momentissa tarkoitetun hakemuksen käsiteltäväksi jo ennen lain voimaantuloa. Lain voimaantullessa vireillä oleva toimilupahakemus olisi täydennettävä lain vaatimusten mukaiseksi.

1.2

Laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä

1 luku Soveltamisala ja määritelmät

II OSA RAHOITUSVÄLINEIDEN KAUPPAPAIKAT

2 luku Säännellyn markkinan ylläpitäminen

3 luku Säännellyn markkinan toiminnan järjestäminen

4 luku Ulkomaisen pörssin toiminta Suomessa

5 luku Monenkeskiseen ja organisoituun kaupankäyntijärjestelmään sovellettavat vaatimukset

6 luku Pk-yritysten kasvumarkkina

7 luku Rahoitusvälineiden kaupankäynnin läpinäkyvyysvaatimukset

9 luku Raportointipalvelun tarjoajan toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

10 luku Valvonta, salassapitovelvollisuus ja erityiset toimivaltuudet

1 §.

Soveltamisala.

2 ja 4 momentti

Pykälänehdotetaan muutettavaksi. Pykälä 2 momentin muotoilusta poistettaisiin viittaus muuhun kauppapaikkaan tarpeettomana. Lain 4 luvussa säädetään nimenomaan ulkomaiseen pörssin pitäjään sovellettavista säännöksistä. Pykälän 4 momentin viittausta EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetukseen täsmennettäisiin, jotta se kattaisi tarkemmin ne kyseisessä asetuksessa säännellyt asiakokonaisuudet, jotka liittyvät kaupankäyntiin rahoitusvälineillä.

2 §.

Määritelmät.

1 ja 2 momentti

10 kohdan

11 kohdan

13, 14, 17, 20—24 ja 31 kohtaan

Pykälänehdotetaan muutettavaksi. Pykälän 1 momentinpk-yrityksen jaorganisoidun kaupankäynnin järjestäjän määritelmiä täsmennettäisiin vastaamaan tarkemmin direktiivin määritelmiä. Määritelmien johdonmukaisuuden lisäämiseksitehtäisiin ilmaisuteknisiä täsmennyksiä. Vastaava ilmaisutekninen täsmennys tehtäisiin pykälän 2 momenttiin, jossa sijoituspalveluyritys korvattaisiin laissa käytetyllä määritelmällä sijoituspalvelun tarjoaja.

II osan otsikossa Lainkäytettäisiin termin markkinapaikka sijasta lain 1 luvun 2 §:ssä määriteltyä termiä kauppapaikka.

1 §.

Säännellyn markkinan ylläpitämisen luvanvaraisuus ja muu sallittu toiminta.

2 momenttiin

Pykälänehdotetaan tehtäväksi kaksi ilmaisuteknistä korjausta. Virheellinen ilmaus säännöllinen markkina korjattaisiin säännellyksi markkinaksi ja raportointipalvelun tarjoaminen raportointipalvelun ylläpitämiseksi.

7 §.

Toimilupapäätös ja pörssin toiminnan aloittaminen.

5 momentin

Pykälänilmaisua korjattaisiin selkeämmäksi.

17 §.

Pörssin johdon ajankäyttö.

uusi

2—4 momentti

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin MIFID II -direktiivin mukaisista tarkemmista kriteereistä pörssin johdon ajankäytöstä. Direktiivin 45 artiklan 2 kohdassa säädetään tarkemmin pörssin toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenelle sallittujen muiden tehtävien enimmäismäärästä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan valtuudesta antaa poikkeuslupa enimmäisrajojen ylittämiseen. Pykälän 4 momentissasäädettäisiin eräisiin erityistilanteisiin liittyvistä poikkeamismahdollisuuksista, edellyttäen, etteivät tehtävät vaaranna 1 ja 2 momentissa säädettyjen periaatteiden noudattamista.

19 §.

Tilintarkastus ja velvollisuus toimittaa jäljennöksiä eräistä asiakirjoista.

3 momentti

Pykälänehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Velvoite ulottuu myös pörssin tilintarkastajaan, sillä pörssi on Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitettu toimilupavalvottava.

1 §.

Säännellyn markkinan toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset.

1 momentti

2 momenttiin

3 momentin

4 ja 6 momenttiin

5 momentti

Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälänvastaisi voimassa olevaa 1 momenttia. Pykäläntehtäisiin säännöksen selkeyttä lisääviä ilmaisullisia täsmennyksiä jailmaisuja tarkennettaisiin vastaamaan direktiivin vaatimuksia. Myöstehtäisiin ilmaisuteknisiä tarkistuksia. Pykälänvastaisi voimassa olevaa 5 momenttia.

2 §.

Pörssin valvontatehtävä.

3 momenttiin

Pykäläntehtäisiin ilmaisutekninen tarkennus Finanssivalvonnan ilmoitusmenettelyn edellytyksiin.

6 §.

Pörssin sääntöjen vähimmäissisältö.

1 momentin

3, 5 ja 6 kohtaan

2 momentin

Pykälä ja sen otsikko ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälän otsikkoa muutettaisiin viittaamalla pörssin sääntöihin termistön johdonmukaisuuden lisäämiseksi. Pykäläntehtäisiin tekstin luettavuutta selkeyttäviä ilmaisuteknisiä tarkennuksia. Pykälänjohdantokappaleen sanamuotoa selkiytettäisiin.

13 §.

Finanssivalvonnan tehtävät ja ilmoitusvelvollisuus Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle

3 momentin

. Pykälänviittaus tarkennettaisiin koskemaan nimenomaan sähköön tai maakaasuun perustuvan johdannaissopimuksen kaupankäynnin keskeyttämistä.

15 §.

Kaupankäyntiosapuolen oikeudet.

2 momenttiin

Pykäläntehtäisiin lieventävä tarkennus liittyen pörssin velvollisuuteen hyväksyä kaupankäyntiosapuoleksi myös muita osapuolia.

17 §.

Sopimus markkinatakauksesta.

1 ja 2 momenttiin

3 momentin

4 momenttiin

Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykäläntehtäisiin selkeyttäviä täsmennyksiä. Pykälänsäännöksen soveltuminen laajennettaisiin kaikkiin kaupankäyntiosapuoliin. Pykäläntehtäisiin ilmaisuteknisiä tarkistuksia.

18 §.

Algoritminen kaupankäynti.

1 momentin

3 momentista

Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälänluettavuutta ja selkeyttä tarkistettaisiin vastaamaan myös sijoituspalvelulaissa käytettyjä ilmaisuja. Kyseiseen momenttiin lisättäisiin direktiivin 48 artiklan 6 kohdassa säädetyt velvoitteet kyetä rajoittamaan toteutumattomien tarjousten suhteellista osuutta ja pienenintä mahdollista hinnanmuutosta. Pykälänpoistettaisiin toimeksiannoista vastaaviin henkilöihin liittyvä turha lisäedellytys.

19 §.

Suora sähköinen markkinoillepääsy.

1 momentissa

Pykälä ja sen otsikko ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälän otsikkoa muutettaisiin vastaamaan paremmin pykälän sisältöä. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi useita luettavuutta ja selkeyttäviä lisääviä ilmaisuteknisiä tarkistuksia. Pykälänkorvattaisiin lain määritelmissä käytetyn mukaisesti sijoituspalveluyritys tai luottolaitos termillä sijoituspalvelun tarjoaja, joka kattaa molemmat mainitut toimijat.

21 §.

Liiketoimintakellojen yhdenmukaistaminen.

1 momentti

uudessa 2 momentissa

Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälänrajattaisiin koskemaan pörssiä ja sen kaupankäyntiosapuolia. Pykälään lisättävässäsäädettäisiin selkeämmin, että sama velvoite koskisi myös 5 ja 6 luvussa tarkoitettuja kauppapaikkoja.

22 §.

Rahoitusvälineen kaupankäynnin lyhytaikainen keskeyttäminen.

otsikko

1 ja 2 momenttiin

4 momentissa

Pykälä ja senehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälän otsikkoon lisättäisiin täsmennys rahoitusvälineen kaupankäynnin keskeyttämisestä lyhytaikaisesti erotukseksi koko kaupankäynnin keskeyttämisestä. Pykäläntehtäisiin vastaavat täsmennykset ja muita ilmaisuteknisiä tarkistuksia. Pykälänsäädetty Finanssivalvonnan ilmoitusvelvollisuuden tarve linkitettäisiin tarveharkintaan.

23 §.Tarjousten hylkääminen.Pykälän luettavuutta ja ilmaisua selkeytettäisiin.

26 §.

Hyödykejohdannaispositioiden hoidon valvonta.

otsikko

1 momentin

2 momentissa

3 momentin

uudessa 4 momentissa

5 momenttiin

Pykälä ja senehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälän otsikkoa täsmennettäisiin poistamalla turha viittaus positiolimiitteihin. Pykälänilmaisua korjattaisiin vastaamaan tarkemmin direktiivin tarkoitusta ja selkeyden lisäämiseksi. Pykälänselkeytettäisiin ilmaisua luettavuuden parantamiseksi ja direktiivin tarkoittamaa vaatimusta vastaavaksi. Pykälänilmaisua selkeytettäisiin tarkemmin direktiivin vaatimusta vastaavaksi. Pykälänsäädettäisiin nimenomaisesti toimista, joihin pörssi voi ryhtyä suuren tai määräävän position vaikutuksen lieventämiseksi. Säännös tulisi näin selkeämmin ymmärrettäväksi kuin aikaisemmin, jolloin se sisältyi vanhan 2 momentin ilmaisuun. Pykäläntehtäisiin ilmaisutekninen tarkistus.

31 §.

Pörssin sisäpiirirekisteri.

1 momentissa

Pykäläehdotetaan korjattavaksi virheellinen lakiviittaus.

33 §.

Ilmoitukset muille ETA-valtioille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

2 momentti

Pykälänehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

6 §.Kaupankäynnin järjestäjä, joka ylläpitää monenkeskistä tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää vastaavaa kaupankäyntiä kolmannessa maassa.Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana sijoituspalvelulain ja MIFIR:n kolmannen maan yrityksiä koskevan sääntelyn johdosta.

1 §.

Oikeus ylläpitää monenkeskistä ja organisoitua kaupankäyntijärjestelmää

1, 2, 3 ja 5 momenttiin

4 ja 6 momentti

. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykäläntehtäisiin selkeyttäviä ilmaisuteknisiä tarkistuksia ja tarkistuksia pykäläviittauksiin. Pykälänvastaisivat voimassa olevaa 4 ja 6 momenttia.

10 §.

Hyödykejohdannaispositioiden hoidon valvonta.

otsikkoa

Pykäläntäsmennettäisiin vastaavasti kuin 3 luvun 26 §:n otsikkoa. Pykälästä poistettaisiin myös yleinen viittaus positiolimiitteihin.

11 §.

Kaupankäynnin keskeyttäminen, lopettaminen ja kieltäminen.

2 momentti

Pykälänkumottaisiin tarpeettomana.

15 §.Finanssivalvonnan ilmoitusvelvollisuus Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Pykälässä ehdotetaan korjattavaksi virheellinen lakiviittaus.

18 §.Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus.Pykälän lakiviittaus muutettaisiin 3 luvun 15 §:n 3 momenttiin, sillä Finanssivalvonnan määräystenantovaltuuden on tarkoitus koskea kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolten oikeuksia.

19 §.

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäminen.

1 momentin

Pykälänsanamuotoa tarkistettaisiin siten, että siinä käytettäisiin laissa määriteltyä termiä monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjästä.

20 §.

Toiminnan luotettavuus.

1 momenttiin

Pykäläntehtäisiin ilmaisutekninen tarkistus monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjästä.

21 §.Asiakastoimeksiannot.Pykälään tehtäisiin ilmaisutekninen tarkistus monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjästä.

22 §.

Kielto toteuttaa kauppoja omaan tai samaan konserniin kuuluvan yhteisön lukuun.

2 momentin

Pykälänilmaisua selvennettäisiin siten, että viittaus selvitysvelvollisuuteen korjattaisiin määritysvelvollisuudeksi.

23 §.Päämiesten toimeksiantoja vastaan täsmäytettyjen kauppojen sallimista koskeva rajoitus.Pykälään tehtäisiin ilmaisutekninen tarkistus organisoidun kaupankäynnin järjestäjästä.

24 §.Organisoidun kaupankäynnin ja kaupan sisäisen toteuttamisen erillisyys.Pykälän ilmaisua tarkistettaisiin vastaamaan laissa käytettyä organisoidun kaupankäynnin järjestäjän määritelmää.

26 §.

Toimeksiantojen toteuttamisen harkinnanvaraisuus.

2 momenttiin

Pykäläntehtäisiin ilmaisutekninen tarkistus organisoidun kaupankäynnin järjestäjästä.

27 §.

Ilmoitusvelvollisuus Finanssivalvonnalle.

2 momentin

Pykälänkäytettyjä ilmaisuja tarkistettaisiin vastaamaan laissa käytettyä organisoidun kaupankäynnin järjestäjän määritelmää.

1 §.

Pk-yritysten kasvumarkkinan rekisteröinti.

1 momenttiin

2 momentin

Pykälänlisättäisiin selvennykseksi myös mahdollisuus järjestelmän osan rekisteröintiin Pk-yritysten kasvumarkkinaksi. Pykälänmukaan Finanssivalvonta arvioi rekisteröinnin edellytysten täyttymisen.

1 §.EU:n rahoitusvälineiden markkina-asetus.Pykälän viittausta asetuksen osastoihin supistettaisiin II—III osastoihin, jotka liittyvät 7 luvussa säänneltyyn rahoitusvälineiden kaupankäynnin läpinäkyvyyteen.

3 §.

Kauppojen sisäisen toteuttamisen keskeyttäminen ja kieltäminen.

3 momentin

Pykälänsanamuotoa täsmennettäisiin kaupankäynnin keskeyttämisen osalta ja momentin pykäläviittaus korjattaisiin 3 luvun 11 §:n 5 momenttiin.

5 §.

Kauppapaikan toimeksiannon toteutus.

3 momentin

Pykälänilmaisua tarkistettaisiin vastaamaan laissa käytettyä sijoituspalvelun tarjoajan määritelmää.

6 §.

Hyödykejohdannaisia ja päästöoikeuksia koskevat tiedot.

1 momentin

2 momentin

3 momentti

4 momenttiin

5 momenttiin

Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälänsanamuotoa täsmennettäisiin tarkemmin direktiivin mukaiseksi korvaamalla ja-sana tai-sanalla. Pykälänviittaus komission delegoituun asetukseen yksilöitäisiin täsmällisemmin. Pykälänvastaisi voimassa olevaa 3 momenttia. Pykäläntehtäisiin ilmaisuteknisiä tarkistuksia. Pykäläntehtäisiin ilmaisuteknisen tarkistuksen lisäksi kauppapaikkaa koskeva täsmennys.

4 §.

Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan toiminnan järjestäminen.

2 momentin 8 kohtaan

Pykäläntehtäisiin ilmaisutekninen tarkistus sijoituspalvelun tarjoajasta.

5 §.Järjestelyt eturistiriitojen välttämiseksi konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoamisessa.Pykälään tehtäisiin ilmaisutekninen tarkistus pörssistä.

7 §.

Hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tarjoajan toiminnan järjestäminen

2 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin ilmaisutekninen tarkistus sijoituspalvelun tarjoajasta.

8 §.Järjestelyt eturistiriitojen välttämiseksi hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tarjoamisessa.Pykälään tehtäisiin ilmaisutekniset tarkistukset sijoituspalvelun tarjoajasta ja pörssistä.

3 §.

Hyödykejohdannaisia koskevat erityiset toimivaltuudet.

1,2, 3 ja 5 momenttiin

4 ja 6 momentti

Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykäläntehtäisiin ilmaisuteknisiä tarkistuksia. Pykälänvastaisi voimassa olevaa 4 ja 6 momenttia.

1.3

Laki Finanssivalvonnasta

4 §.

Valvottavat.

1 momenttia

2 momentin 5 kohtaa

Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että säännöksessä tarkoitettuihin valvottaviin kuuluisi myös elinkeinonharjoittaja. Ehdotus on tarpeen siksi, että 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyritys voi sijoituspalvelulain 1 luvun 13 §:n 1 momentin 1 kohtaan ehdotetun muutoksen vuoksi olla myös sijoituspalvelulain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja. Pykälänehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siinä viitattaisiin kolmannen maan yrityksen sivuliikkeeseen. ja kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen sivuliikettä;

6 §.

Muut määritelmät.

14 kohtaa

Pykälänehdotetaan täsmennettäväksi niin, että siinä viitattaisiin myös kolmannen maan yrityksen sivuliikkeeseen.

28 §.

Johdon toiminnan rajoittaminen.

5 momenttia

Pykälänehdotetaan täsmennettäväksi viittaamalla säännöksessä myös sijoitustoimintaa harjoittavaan toimilupavalvottavaan.

28 b §.Määräaikainen kielto toimia kaupankäyntiosapuolena tai asiakkaana.Pykälää ehdotetaan täsmennettäväksi viittaamalla säännöksessä myös sijoitustoimintaa harjoittavaan toimilupavalvottavaan sekä ulkomaiseen sivuliikkeeseen.

32 c §.

Osakkeisiin ja osuuksiin perustuvien oikeuksien rajoittaminen.

1 momentissa

Pykälänehdotetaan viitattavan myös raportointipalvelun tarjoajaan sekä raportointipalvelun tarjoajan omistusyhteisöön.

40 §.

Seuraamusmaksu.

5 momenttia

Pykälänehdotetaan täsmennettäväksi viittaamalla myös 19 §:n 3 momenttiin.

74 §.Maksujen täytäntöönpano.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi niin, ettei siinä enää viitattaisi rikemaksun ja seuraamusmaksun täytäntöönpanoon, joista säädetään lain 43 a §:ssä.

1.4

Arvopaperimarkkinalaki

11 luku Julkinen ostotarjous ja tarjousvelvollisuus

17 luku Valvontavaltuudet

31 §.

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus.

uusi 2 momentti

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi, jossa Finanssivalvonnalle annettaisiin oikeus antaa tarkempia määräyksiä luvun 23 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 24 §:n 3 momentissa tarkoitetuista erityisistä syistä poiketa mainituissa säännöksissä tarkoitetusta hinnasta sekä perusteista, joilla tarjousvastikkeen vähimmäismäärä määritetään näissä tilanteissa.

1 a §.Äänioikeuden käytön kieltäminen.Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jossa säädettäisiin Finanssivalvonnan valtuudesta kieltää osakkeenomistajaa käyttämästä äänivaltaa ja olemasta edustettuna kohdeyhtiön yhtiökokouksessa, jos tämä on rikkonut lain 11 luvun 19, 22, 23 ja 25 §:ssä säädettyjä pakolliseen ostotarjoukseen liittyviä velvollisuuksia. Säännöksellä täydennettäisiin Finanssivalvonnan toimivaltuuksia tilanteessa, jossa pakolliseen ostotarjoukseen liittyviä velvoitteita on laiminlyöty.

Säännös täydentäisi arvopaperimarkkinalaissa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa olevia valvontavaltuuksia. Finanssivalvonta voisi kussakin yksittäistapauksessa arvioida tarkemmin, minkä valvontavaltuuksien käyttö todennäköisimmin johtaa tehokkaimmin valvontatoimen tavoitteiden, kuten kohdeyhtiön vähemmistöosakkeenomistajien suojaamisen, kannalta suotuisaan lopputulokseen. Säännöksessä tarkoitettuja painavia syitä arvioidessaan Finanssivalvonnan tulisi ottaa huomioon muun muassa tarjousvelvollisuuden laiminlyönnin kesto, laiminlyönnin tuottamuksellisuuden aste ja muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten yhtiön äänivaltarakenne ja äänioikeuden käytön kiellon vaikutus siihen. Hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti Finanssivalvonnan olisi ennen äänioikeuden käyttöä koskevan kiellon asettamista kuultava kiellon kohdetta.

Voimaantulo

1 momentissa

2 momentin

. Säännöksensäädettäisiin lain voimaantulosta. Säännöksensiirtymäsäännöksen mukaan lain 17 luvun 1 a §:n 2 momenttia sovellettaisiin pakollisiin ostotarjouksiin, joissa tarjousvelvollisuusraja on ylitetty lain voimaantulon jälkeen.

1.5

Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista

3 luku Vaihtoehtorahastojen hoitajana toimiminen

7 luku Toiminnan järjestäminen

3 §.

Liitännäispalvelut.

2 kohtaa

Pykälänehdotetaan teknisesti muutettavaksi sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:ään ehdotettua muutosta vastaavaksi.

11 §

Salassapitovelvollisuus

5 momenttia

.. Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että säännöksessä tarkoitettuja tietoja voitaisiin antaa myös organisoidun kaupankäynnin järjestäjälle sekä tällaiseen rinnastettavalle yhteisölle ETA-valtiossa.

1.6

Laki rahoitusvakausviranomaisesta

1 luku Yleiset säännökset

3 §.

Määritelmät.

1 momentin 12 kohdan e alakohta

2 momentin 2 kohdan b alakohta

Pykälänehdotetaan kumottavaksi. Ehdotus on tarpeen sijoituspalvelulakiin sisältyvän ehdotuksen vuoksi, jossa kumottaisiin sijoituspalvelulain 11 luvun 8 §:n 2 momentti. Samoin ehdotetaan kumottavaksi.

1.7

Laki luottolaitostoiminnasta

5 luku Liiketoimintaa koskevat yleiset edellytykset

17 luku Kolmannen maan luottolaitoksen sivuliikkeen perustaminen ja edustuston avaaminen Suomeen

1 §.

Talletuspankille sallittu liiketoiminta

3 momenttia

. Pykälänehdotetaan teknisesti täsmennettäväksi siten, että talletuspankin olisi ilmoitettava Finanssivalvonnalle myös päätöksestään luopua sijoitustoiminnan harjoittamisesta.

1 a §.

Poikkeus sivuliikkeen toimilupavaatimuksesta.

uutta 1 a §:ää

Lukuun ehdotetaan, jossa selkeyden vuoksi informatiivisesti viitattaisiin sijoituspalvelulaissa säädettyyn kolmannen maan yrityksen oikeuteen tarjota Finanssivalvonnan toimiluvalla sijoituspalvelulaissa tarkoitettua sijoitus- ja oheispalvelua sekä harjoittaa sijoitustoimintaa sivuliikettä perustamatta.

1.8

Laki sakon täytäntöönpanosta

1 luku Yleiset säännökset

1 §.

Soveltamisala.

1 momenttiin

uusi 12

Pykälänehdotetaan lisättäväksikohta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta rikemaksusta ja seuraamusmaksusta.

2

Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian. Sijoituspalvelulakiin ja arvopaperimarkkinalakiin ehdotetaan kahta siirtymäsäännöstä.

3

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Ehdotetut muutossäännökset vastaavat luonteeltaan ja laajuudeltaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, josta on säädetty tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Arvopaperimarkkinalain valvontavaltuuksia koskevan 17 luvun 1 a §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi äänioikeuden käytön kieltämistä koskeva säännös. Säännöksessä säädettäisiin Finanssivalvonnan valtuudesta kieltää osakkeenomistajaa käyttämästä äänivaltaa ja olemasta edustettuna kohdeyhtiön yhtiökokouksessa, jos tämä on rikkonut lain 11 luvun 19, 22, 23 ja 25 §:ssä säädettyjä pakolliseen ostotarjoukseen liittyviä velvollisuuksia. Säännöksellä täydennettäisiin Finanssivalvonnan toimivaltuuksia tilanteessa, jossa pakolliseen ostotarjoukseen liittyviä lain velvoitteita on laiminlyöty.

Ehdotettu säännös vastaa sisällöllisesti kyseisessä pykälässä jo nykyisin säädettyä Finanssivalvonnan valtuutta äänioikeuden kieltämisestä tilanteissa, joissa rikotaan huomattavan omistus- ja ääniosuuden ilmoittamista koskevia lain säännöksiä.

Vaikka äänioikeuden kieltäminen on merkittävää puuttumista osakkeenomistajan oikeuksiin, pakollinen ostotarjousvelvollisuus on säädetty kohdeyhtiön osakkeenomistajien suojaamiseksi antamalla heille mahdollisuus luopua osakkeistaan käyvällä hinnalla tilanteessa, jossa tarjousvelvollisuuden ylittävä ääniosuus keskittyy tai siirtyy yhdelle osakkeenomistajalle tai yksissä tuumin toimiville osakkeenomistajille. Ostotarjousvelvollisuutta koskevat säännökset ovat siten merkityksellisiä osakkeenomistajille perustuslain 15 §:ssä säädetyn omaisuudensuojan turvaamisen kannalta.

Finanssivalvonta voisi määrätä kiellon vain painavasta syystä. Se olisi voimassa lähtökohtaisesti vain siihen saakka, kunnes ostotarjousvelvollisuuteen liittyvä velvollisuus olisi täytetty. Finanssivalvonta voisi säännöksen mukaan kuitenkin erityisen painavasta syystä pidentää kieltoa määräajaksi, kuitenkin enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kiellon pidennysmahdollisuus on tarpeen säätää juuri yksittäisiä, erityisen törkeitä tilanteita varten arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen suojaamiseksi.

Esitys ei muilta osin sisällä perustuslain kannalta merkityksellisiä ehdotuksia. Ehdotetut lait voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Laki sijoituspalvelulain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 3 luvun 3 §:n ja 7 luvun 11 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta: Hyväksytty Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain 1 ja 6 §:n muuttamisesta: Hyväksytty