Eduskunnan puhemiehelle
Suomi on sitoutunut turvaamaan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa säädetyn oikeuden perhe-elämän kunnioitukseen ja velvoitteen lapsen edun varmistamisesta. Perhe-elämän suoja on muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa vahvistettu perus- ja ihmisoikeus. YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen mukaan "perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustavanlaatuinen ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan". YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan tuomioistuinten, viranomaisten ja lainsäätäjän toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Hallituksen epäinhimillinen maahanmuuttopolitiikka vaarantaa turvapaikanhakijoiden yhtäläisen oikeuden perhe-elämään ja lapsen oikeuden vanhempiensa hoivaan. Hallituksen ulkomaalaislakiin tekemien tiukennuksien ja asettamien toimeentulovaatimusten vuoksi perheenyhdistämisen edellytykset ovat muodostuneet kohtuuttomiksi kansainvälistä suojelua saaneille. Pakolaisaseman saaneiden perheenyhdistämishakemuksille säädettyä kolmen kuukauden määräaikaa, jota toimeentulovaatimus ei koske, on usein kriisialueiden olosuhteiden, käytännön esteiden ja oleskelulupahakemuksien korotettujen maksujen vuoksi mahdotonta täyttää. Tästä ovat useat tahot, kuten UNHCR ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, huomauttaneet. Toissijaista suojelua saaneilla tällaista poikkeusmahdollisuutta ei edes ole, mikä asettaa kansainvälistä suojelua saaneet henkilöt eri asemaan ilman hyväksyttävää syytä.
Erityisen kohtuutonta toimeentuloedellytysten soveltaminen on alaikäisinä yksintulleiden turvapaikanhakijoiden kohdalla. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa eikä lasta saa erottaa vanhemmistaan tahtonsa vastaisesti muuta kuin poikkeustapauksissa. Tällöinkin keskeisenä edellytyksenä on, että toimenpide on lapsen edun mukainen. Lapsella on oikeus perhe-elämän suojaan ja vanhempiensa hoivaan eikä elatusvelvollisuutta heistä.
Oikeudelliset asiantuntijat ovat toistuvasti esittäneet huolensa siitä, että Migrin päätökset loukkaavat pakolaisten perustavia ihmisoikeuksia: oikeutta perhe-elämään ja lapsen etua. Lisäksi ne ovat EU:n perheenyhdistämisdirektiivin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön vastaisia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toi jo keväällä esille vakavan huolen siitä, että pakolaisen oikeus perhe-elämään toteutuu puutteellisesti Suomessa ja lapsen oikeuksien sopimusta ei ole huomioitu asianmukaisella tavalla. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lapsen etua ei arvioida lain edellyttämällä tavalla, perhesiteen katsotaan katkenneen todella helposti ja perheenjäsenien motiiveja epäillään helposti.
Julkisen vallan velvollisuutena on suojella lapsia. Tämä velvoite korostuu erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pakolaislasten kohdalla. Asiantuntijoiden mukaan Migrin päätökset johtavat päinvastaiseen, sillä ne rankaisevat alaikäisiä siitä, että perhe on hajonnut pakomatkan aikana. Lapsen etu ja oikeudet vaarantuvat Migrin tulkinnoissa, joissa perheen yhdistäminen estyy sen vuoksi, että Migri katsoo tilanteet yritykseksi kiertää maahantulosäännöksiä. Tulkinta maahantulosäännösten kiertämisestä tilanteessa, jossa perheenyhdistäjän on hyväksytty olevan vainon vaarassa kotimaassaan, on hyvin kyseenalainen. Viranomaisten toiminta ei saa johtaa perheiden hajottamiseen ja lasten erottamiseen vanhemmistaan. Hallituksen ja viranomaisten on turvattava YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tehokas toteutuminen.
Perheenyhdistäminen on lukuisten tutkimusten mukaan tärkein asia kansainvälistä suojelua saaneen henkilön onnistuneessa kotoutumisessa. Sen estyminen aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä, taloudellisia vaikeuksia ja vakavaa stressiä. Nopea perheenyhdistäminen on täten myös vahvasti yhteiskuntamme etujen mukaista. Lisäksi perheenyhdistäminen on helppo keino luoda laillisia maahantuloväyliä ja vastata maamme heikkenevään huoltosuhteeseen sekä suomalaisten ikääntymisestä aiheutuviin ongelmiin. Hallituksen pyrkimykset vähentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikkamaana eivät saa vaarantaa oikeutta perhe-elämään ja aiheuttaa kansainvälistä suojelua saaneiden lasten kannalta inhimillisesti kestämättömiä tilanteita.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen, että kansainvälistä suojelua saaneiden oikeus perhe-elämään toteutuu syrjimättömästi ja Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti ja
kuinka hallitus aikoo turvata lapsen oikeudet ja edun huomioinnin niin, ettei lasta eroteta vanhemmistaan kohtuuttoman perheenyhdistämissääntelyn ja -menettelyn vuoksi?