PERUSTELUT
Voimassa olevan lastensuojelulain mukaan kuntien velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Useat lastensuojelun asiantuntijat ja lastensuojelujärjestöt ovat esittäneet, että jälkihuollon järjestämisen yläikärajaa tulisi nostaa nykyisestä 21 vuodesta 25 vuoteen, sillä nykyisin moni nuori syrjäytyy jälkihuollon toimien päättyessä. Myös sosiaali- ja terveysministeriön Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportti (2013) esitti tätä toimenpidettä yhtenä suosituksenaan.
Lastensuojelun asiakkaina olleet nuoret tarvitsevat usein aikuisuuden kynnyksellä tehostettua tukea itsenäisen elämän aloittamiseen. Esimerkiksi Helsingissä jälkihuollon piirissä olleista nuorista vain 14 prosentilla oli ammatti jälkihuollon päättyessä. Jälkihuollon palvelut pitävätkin sisällään muun muassa tukea opintoihin ja työllistymiseen, henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa arjessa selviytymiseen, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista, apua asunnon hankkimiseen sekä vertaistukitoimintaa.
Me-säätiön ja THL:n syyskuussa julkaistun Syrjäytymisen dynamiikka -tietoaineiston mukaan yksi keskeisimmistä nuorten syrjäytymistä ennustavista tekijöistä on, että nuori on ollut lastensuojelun sijoituksessa ennen 6. ikävuotta tai 12—16-vuotiaana.
Tutkimuksen mukaan huostaanotossa olleiden nuorten aikuisten, niin naisten kuin miesten, kuolleisuus on muita korkeampi 25 vuoden ikään saakka (Kalland ym. 2001). Kuolinsyitä tässä ikäryhmässä ovat usein onnettomuudet ja tapaturmat, päihteet ja itsemurhat. Tämä havainto puoltaa sitä, että jälkihuollon ikäraja kannattaisi nostaa 25 vuoteen.
Täysi-ikäisen nuoren on mahdollista kieltäytyä jälkihuollon palveluista, mutta nuori voi kuitenkin ikärajan puitteissa hakeutua uudelleen jälkihuollon tuen piiriin. Jos ikäraja olisi nykyistä 21 ikävuotta korkeampi, pysyisivät myös matalan kynnyksen palveluiden ovet pidempään auki nuorelle aikuiselle.
Hyvin onnistuneella lastensuojelun jälkihuollolla voidaan parhaimmillaan turvata nuorille aikuisille sujuva itsenäistyminen aikuisuuteen sekä ennaltaehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä. Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostaminen 25 vuoteen antaisi lastensuojelun ammattilaisille enemmän työkaluja toimia nuorten parhaaksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
lastensuojelulain 75 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 417/2007 lastensuojelulain () 75 § seuraavasti:
75 §
Lapsen ja nuoren oikeus jälkihuoltoon
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle tämän luvun mukainen jälkihuolto 40 §:ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös 37 §:ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.
Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle.
Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut 1 momentissa tarkoitetun kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta.
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.