Eduskunnan puhemiehelle
Metsästyslain 33 § uudistettiin edellisellä vaalikaudella. Muutos tuli voimaan 1.8.2015. Lain perusteluissa on ravintohoukuttimen (viljapellot, riistapellot, riistalaitumet) kohdalla kirjaus, joka tekee lain noudattamisen metsästyksessä erittäin hankalaksi. Viljapellolta saa käynnistää karhun metsästyksen, mutta karhua ei saa ampua viljapeltoon, josta sato on vielä korjaamatta.
Riistalaitumelta, riistapellolta tai niiden läheisyydestä karhujahtia ei saa aloittaa, se tulkitaan lain mukaan ravintohoukuttimen käytöksi. Karhunmetsästyksessä on usein metsästysalueita, joissa lyhyiden välimatkojen sisällä on viljapeltoja, riistalaitumia sekä riistapeltoja. Tällaisella alueella karhunmetsästys on tarpeettoman vaikeaa nykylainsäädännön mukaan.
Yksi tärkeimmistä ongelmista karhunmetsästyksessä on, että tätä riistalaitumen tai riistapellon läheisyyttä ei ole metsästyslaissa tai -asetuksessa erikseen mainittu. Onko läheisyys siten 50 vai 500 metriä vai jotain muuta? Joissain maakunnissa tulkintaa pyydetään paikalliselta poliisilta, vaikka poliisi ei ole virassaan lainlaatija. Poliisi on kuitenkin mahdollisen metsästysrikoksen sattuessa esitutkinnan käynnistäjä sekä toteuttaja. Poliisi saattaa antaa metrimäärää kysyttäessä jokaisessa maakunnassa erilaisen vastauksen metsästäjille, koska heillä ei ole erillistä ohjeistusta tulkintaan. Tämä ei ole metsästäjien yhdenvertaisuus- tai tasapuolisuusperiaatteiden mukaista.
Karhunmetsästyksessä suositaan koirametsästystä, joka on paitsi turvallista myös tehokasta. Tällaisessa metsästyksessä metsästäjän on kuitenkin etukäteen mahdotonta varmistaa, ettei koira ota karhua kiellettyjen riistalaitumen tai riistapellon läheisyydestä. Jahdin keskeyttäminenkin on usein tutkahavainnon perusteella myöhäistä, kun karhu on jo tullut passimiesten eteen.
Maalaisjärjellä ajateltuna karhunmetsästys olisi turvallisinta, mikäli karhua voitaisiin metsästää metsästystornista peltoon. Tällöin luodin lentokulma olisi turvallisin, eikä oksat ja risut olisi luodin tiellä. Tämä vähentäisi myös karhun tekemiä vahinkoja pellossa.
Metsästyslain 33 § muutos tällaisenaan aiheuttaa ilmoitusryöpyn poliisille muun muassa riistapeltojen läheisyydessä kulkevista metsästäjistä. Toiseksi muutos vaikeuttaa tarpeettomasti karhunmetsästystä. Mielestäni lainsäädäntö ei saa aiheuttaa metsästäjille tilanteita, jotka tekevät riistapeltojen ylläpidon sekä samaan aikaan laillisen karhunmetsästyksen käytännön toteutuksen mahdottomaksi.
Mahdollisen esitutkinnan käynnistyessä metsästäjää epäillään jopa törkeästä metsästysrikoksesta. Metsästäjältä takavarikoidaan aseet ja pidätetään metsästysoikeus. Vaikka esitutkinnan myöhäisemmässä vaiheessa tai oikeuskäsittelyssä metsästäjä vapautetaan, on tutkinnan ja käsittelyn aikainen syylliseksi epäilty jo aiheuttanut metsästäjälle kohtuutonta haittaa, jopa työpaikan saannin vaikeutumisena.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus tarkentaa metsästyslain 33 § siten, että viljalaidun ja riistapelto ovat samanveroisia viljapellon kanssa?