Eduskunnan puhemiehelle
Maahanmuuttovirastosta saatujen tietojen mukaan 9.8.2015 mennessä turvapaikanhakijoita on tänä vuonna ollut jo 4 681. Viime vuonna samoihin aikoihin oli kokonaishakijamäärä 1 840 ja vuoden 2014 kokonaishakijamäärä oli 3 651. Esimerkiksi viikon 31 aikana oli 432 hakijaa ja viikon 32 aikana 502. Heinäkuun lopulla ja elokuussa hakijoita on ollut keskimäärin 70—80 päivässä. Määrä on edelleen vahvassa kasvussa On arvioitu, että turvapaikanhakijoiden määrä tulee olemaan n. 15 000 vuoden loppuun mennessä.
Ympäri Eurooppaa on ollut erilaisia mellakoita ja välikohtauksia turvapaikanhakijoiden pyrkiessä johonkin maahan. Näitä on ollut mm. Kreikan Kosin saarella ja viimeksi Makedonian ja Kreikan rajalla. Myös vastaanottokeskuksissa on ollut levottomuuksia: esimerkiksi Saksan Thüringenissä oli äskettäin vakavia yhteenottoja vastaanottokeskuksessa. Ja lähempääkin löytyy esimerkki, sillä Joutsenon vastaanottokeskuksessa oli tilanne, jossa n. 30 henkilöä kävi yhden kimppuun 21.8.2015. Hyökkääjät olivat käännytyspäätöksen saaneita henkilöitä. Lukuisia uusia vastaanottokeskuksia on näillä näkymin pakko avata Suomessakin. Maahanmuuttovirasto tulee myös tarvitsemaan lisäresursseja vastaanottokuluihin ja päätöksentekoon, koska nykyisillä resursseilla käsittelyajat tulisivat venymään todella pitkiksi. Päätöksenteon nopeus on suoraan verrannollinen saavutettuihin säästöihin, koska kielteisen päätöksen saaneet voidaan poistaa maasta mahdollisimman nopeasti. On selvää, että Suomen taloudellinen tilanne ei tule kestämään näin suurta hakijoiden määrän kasvua.
Schengen-sopimuksen mukaan valtiot voivat palauttaa rajatarkastukset tilapäisesti, jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus niitä edellyttävät. Suomi menetteli näin esimerkiksi kesällä 2005 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikana. Nyt tilanne voi kehittyä nopeastikin niin, että kansallinen turvallisuus vaarantuu ja silloin on täysin perusteltua palauttaa rajatarkastukset. Dublinin sopimuksessa määrätään, että turvapaikkahakemus käsitellään ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa. Turvapaikkahakemus käsitellään siinä EU:n jäsenvaltiossa, johon turvapaikanhakija on ensimmäisenä tullut, lukuun ottamatta tilanteita, joissa toinen valtio on jo myöntänyt oleskeluluvan, viisumin tai kauttakulkuviisumin. Henkilö, joka asuu maassa, jossa häntä ei vainota ja joka noudattaa Geneven sopimusta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta, ei voi vedota oikeuteensa matkustaa toiseen vastaanottajavaltioon. Dublinin järjestelmä ei vaikuta toimivan enää kunnolla. Suomen viranomaisten, kuten myös muidenkin EU-maiden viranomaisten, tulee noudattaa Dublinin sopimusta. Jos turvapaikanhakija tulee esimerkiksi Ruotsista, kuten tällä hetkellä tapahtuu, täytyy hänet voida käännyttää sinne takaisin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko ministeri toimia niin, että turvapaikka-asioissa rajatarkastukset palautetaan, jos maamme kansallinen turvallisuus on vaarantumassa ja on odotettavissa myös häiriöitä yleiseen järjestykseen,
mihin toimenpiteisiin ministeri ryhtyy varmistaakseen Dublinin sopimuksen noudattamisen ja
mihin muihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä saadakseen eskaloituvan tilanteen hallintaan?