Eduskunnan puhemiehelle
Hallitusohjelman mukaan Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksistaan huolimatta. Suomessa työttömyys kasvaa, talous supistuu, vienti ei vedä ja kaiken lisäksi kilpailukykymme on rapautunut 10—15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaita heikommaksi. Suomen vaikeaa taloudellista tilannetta kuvastaa hyvin se, että yritysten investoinnit ovat pudonneet 10 miljardia euroa vuoden 2008 jälkeen. Yritysten investoinnit ovatkin ratkaisevia tavoitteessa saada Suomen talous uudelleen kasvuun. Erityisen tärkeää on saada Suomi houkuttelevaksi ulkomaisille investoinneille.
Viron yritysveromallin soveltaminen on ollut yksi ehdotettu keino Suomen talouden piristämiseksi. Virossa yritykseen jätettyä voittoa ei veroteta lainkaan. Osinkona jaettavaan voiton osaan sen sijaan kohdistuu 21 prosentin tasavero. Saajalleen osinko on verovapaata tuloa. Verotus tapahtuu vasta, kun voitot kotiutetaan yrityksestä, jolloin yritykseen jäävästä ja yrityksen kehittämiseen suunnatusta voitosta ei vielä mene veroa.
Teknologiateollisuuden ja Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan Viron yritysveromallin soveltaminen loisi pohjaa investoinneille ja työllisyyden kasvulle. Selvityksen mukaan malli olisi askel kohti läpinäkyvää, kannustavaa, oikeudenmukaista ja ennakoitavaa verojärjestelmää. OECD-maiden verovertailussa Viron verojärjestelmä on arvioitu kilpailukykyisimmäksi. Viron investointien määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla samaan aikaan, kun Suomessa tehtyjen investointien määrä ei ole kasvanut lainkaan. Lisäksi Tarton yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että Viron yritysveromalli kannustaa yrityksiä investointeihin ja kasvuun.
Viron yritysveromalli on kerännyt myös kritiikkiä. Vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas varoitti Helsingin Sanomissa (HS 12.12.2014) julkaistussa kirjoituksessaan Viron mallin voivan johtaa siihen, että veronsaajat voisivat menettää yhteisöveron tuoton vähenemisenä noin kaksi miljardia euroa. Niskakankaan mukaan valtio menettäisi osinkojen verovapauden myötä runsaat 500 miljoonaa euroa, mikä vastaa osinkoveron tämänhetkistä tuottoa.
Heikki Niskakankaan mukaan on myös epävarmaa, sallisiko EU Suomelle nollaverokannan. Niskakangas muistuttaa, että Viro sai EU:n jäseneksi tullessaan poikkeusluvan rikkoa emo- ja tytäryhtiöitä koskevaa direktiiviä, jonka mukaan suorasijoitusosinkoihin ei saa kohdistaa veroa. EU:ssa asenteet aggressiivista verokilpailua kohtaan ovat koventuneet, minkä vuoksi EU:n tuomioistuin voisi puuttua Suomen toimiin, jos se laskisi verokantansa nollaan ja verottaisi ulos maksettuja osinkoja. Lisäksi viime vuosina niin G20- kuin OECD-maatkin ovat puolustaneet voimakkaasti yhteisöveroa ja vastustaneet aggressiivista verosuunnittelua, mihin linjaan Suomen mahdollinen päätös mahdollistaa nollaverokanta sopisi erittäin huonosti.
Yhteisöjen nollaverotus sopisi Heikki Niskakankaan mukaan huonosti Suomen verojärjestelmän kokonaisuuteen. Hänen mukaansa tällä hetkelläkin on ongelmana, että tuloja ohjataan osake-yhtiöihin, koska verotus halutaan minimoida. Yhtiöverotuksen nollaverokanta ja osinkojen verovapaus voisivat muuttaa verovelvollisten käyttäytymistä, mikä ei ole verotuksessa tavoiteltavaa. Uhkana olisi, että holdingjärjestelyiden hyväksikäyttö kasvaisi ja kaikenlaista tuloa ohjattaisiin verovapaasti yhtiöihin, mikä johtaisi merkittäviin veronmenetyksiin.
Suomen heikko taloudellinen tilanne vaatii pikaisia korjaustoimia. Yhtenä vaihtoehtona tilanteen parantamiseksi on esitetty Viron yritysveromallia, joka on saanut osakseen niin puoltavia kuin kieltäviäkin kannanottoja. Toimiessaan Viron malli olisi suuri etu Suomen taloudelle, minkä vuoksi hallituksen velvollisuutena on selvittää sen soveltamismahdollisuudet Suomessa. Selvityksessä tulisi punnita Viron mallin mahdollisuuksia sen uhkakuviin nähden ja arvioida sen toteuttamismahdollisuuksia EU-lain ja OECD-sääntöjen näkökulmasta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus selvittää Viron yritysveromallin soveltamismahdollisuudet Suomessa?