Eduskunnan puhemiehelle
Julkiset palvelut ovat osittain jo siirtyneet verkkoon. Tämä kehitys on kiihtyvää seuraavien vuosien aikana. Verkkopalveluiden yleistyessä on kyettävä huolehtimaan siitä, että palvelut ovat kaikkien ulottuvilla sekä käytettävissä. Palveluiden toteutuksessa on huomioitava myös ne, jotka käyttävät tietokonetta normaalista poiketen jonkin vamman takia. Suomessa näkövammaisiksi rekisteröityjä on noin 80 000; tämän lisäksi palveluissa on huomioitava kuulovammaiset sekä erilaisista kognitiivisista ongelmista ja motorisista häiriöistä kärsivät. Yhteensä heidän määränsä on noin 15 % maamme kansalaisista. Verkon käytön esteettömyyttä on vaadittava myös niiltä yrityksiltä, joilla on velvoite tarjota palveluita kaikille kuluttajille.
Ruotsissa ja Norjassa verkon käytön esteettömyys on jo vahvasti otettu huomioon verkkopalveluissa. Näissä maissa on myös huomattu, että verkon käytön esteettömyyden huomioiminen parantaa palveluiden käytettävyyttä kaikkien osalta. Liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa useita teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä.
Suomalaiseen lainsäädäntöön tulisi selkeästi kirjata pykälä verkon käytön esteettömyydestä. Kun esteettömyys huomioidaan jo palvelua rakennettaessa, vältytään myös lisäkustannuksilta. Tällä hetkellä käytössä olevat suositukset ja standardit ovat oikeansuuntaisia, mutta eivät tarpeeksi tehokkaita luomaan todellisia tuloksia verkon käytön esteettömyyden saralla. Lakiin kirjattuna verkon käytön esteettömyys toteutuisi parhaiten.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä, että kaikki julkiset palvelumme ovat verkon käytöltään esteettömiä ja
millä tavoin ministeri varmistaa, että yritykset, joilla on velvollisuus tuottaa palveluita kaikille kuluttajille, muuttavat verkkopalvelunsa esteettömiksi?