Eduskunnan puhemiehelle
Suomi rahoitti humanitaarista miinanraivausta kehitysmaissa vuonna 2014 noin 6 miljoonalla eurolla. Miinanraivauksen operatiivinen toiminta toteutettiin kokonaan ostopalveluna ulkomaalaisilta toimijoilta.
Samaan aikaan korkean tason miinanraivausosaamista löytyy myös Suomesta. Suomi on osallistunut merkittävänä rahoittajana aina 1970-luvulta alkaen useisiin projekteihin Aasiassa (Kambodzha), Afrikassa (Mosambik) ja Euroopan kriisialueilla (Kosovo) miinanraivaukseen YK:n, Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston ja Naton johtamissa tehtävissä, joissa Suomen ammattiosaaminen on ollut kiistatonta ja kiiteltyä. Tärkeänä apuna on ollut myös Suomessa innovatiivisena kehitystyönä suunniteltu miinanraivausajoneuvo. Erityisesti viime vuonna lakkautetun Keuruulla toimineen Pioneerirykmentin osaaminen on ollut maailmankuulua.
Kansainvälisen humanitaarisen miinojen raivaamisen markkinat ovat suuret, ja Suomen olisi mahdollista tällä alalla menestyä nykyistä paremmin. Tämä edellyttäisi kotimaisten alan toimijoiden tuomista yhteen selkeän vientihankkeen puitteissa. Hankkeen tavoitteena tulisi olla tavoite siitä, että edes osa nykyisin ulkomaalaisten toimijoiden taskuihin valuvasta miinanraivausrahasta saataisiin ruokkimaan kotimaista osaamista ja työllisyyttä. Tällainen hanke myös ylläpitäisi myönteistä mielikuvaa Suomesta miinanraivauksen korkean tason asiantuntijamaana. Valtiovallan rooli tässä hankkeessa olisi ennen kaikkea käynnistäjän ja koordinaattorin rooli.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Suomi osaa nykyistä paremmin hyödyntää korkeaa miinanraivauksen osaamistaan sekä pääsee osalliseksi kansainvälisen humanitaarisen miinanraivauksen markkinoista?