Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tiedustelutoiminnan valvonnasta. Uudella lailla järjestettäisiin siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvonta sekä säädettäisiin eräistä parlamentaarisen valvonnan yksityiskohdista. Lisäksi ehdotetaan valtion virkamieslain muutosta.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Esitys liittyy vuoden 2018 valtion lisätalousarvioesitykseen.
Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ehdotusta tarkastellaan perustuslain 2 §:n 3 momentin oikeusvaltioperiaatteen, perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän suojan ja perustuslain 21 §:n oikeusturvasäännöksen kannalta. Lisäksi huomiota kiinnitetään perustuslain 125 §:n 1 momentissa Suomen kansalaisuudesta julkisten virkojen kelpoisuusvaatimuksena säädettyyn. Lisäksi perusteluissa viitataan kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden asettamiin vaatimuksiin.
Hallituksen käsityksen mukaan perusoikeuksien rajoittamisen ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden asettama vaatimus tehokkaasta valvonnasta ja oikeussuojakeinoista puoltavat sitä, että esitys saatetaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tiedustelutoiminnan valvonnasta. Uudella lailla järjestettäisiin siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvonta sekä säädettäisiin eräistä parlamentaarisen valvonnan yksityiskohdista.
Hallituksen esitys liittyy eduskunnan käsiteltävänä olevaan laajaan tiedustelulainsäädäntökokonaisuuteen. Nyt arvioitavan ehdotuksen lisäksi siihen sisältyvät siviilitiedusteluesitys (,), sotilastiedusteluesitys (,) ja tiedustelun parlamentaarista valvontaa koskeva puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan virkamiehistä annetun lain 9 §:n muuttamisesta ().
Perustuslakivaliokunta on perustuslain muutoksen yhteydessä pitänyt erityisen olennaisena, että tiedustelun toimintaympäristössä huolehditaan riittävistä oikeusturva- ja valvontajärjestelyistä. Kysymys tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmästä (laillisuusvalvonta ja parlamentaarinen valvonta) muodostuu siten valiokunnan mukaan hyvin tärkeäksi ehdotettujen siviili- ja sotilastiedustelun toimivaltuuksien kannalta. Perustuslakivaliokunnan mukaan on välttämätöntä, että tiedustelutoimintaan liittyy tehokas ja kattava valvontajärjestelmä (, s. 9, ks. myös, s. 30 ja, s. 35).
Tiedustelutoimivaltuuksien valvontaa on käsitelty myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Tiedusteluun liittyvien oikeusturva- ja valvontajärjestelyiden merkitystä, kuten valvontatoimielinten riippumattomuutta ja valvonnan tehokkuutta, on korostettu oikeuskäytännössä (ks. tarkemmin, s. 5—13 ja, s. 6—13 ja niissä mainitut tapaukset).
Nyt arvioitavalla säädösehdotuksella pyritään yhdessä tiedustelun parlamentaarista valvontaa koskevan ehdotuksen kanssa täyttämään valvontaa koskevat perustuslaista, ihmisoikeusvelvoitteista ja EU-oikeudesta seuraavat vaatimukset. Tiedustelun laillisuusvalvonta on osa tiedustelutoiminnan valvontakokonaisuutta, johon kuuluvat sen lisäksi viranomaisten sisäinen valvonta, tiedustelutoimivaltuuksien tuomioistuinkäsittely ja ehdotettu parlamentaarinen valvonta.
Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ilman tehokasta valvontaa ei viranomaisille voida antaa niin pitkälle perusoikeuksiin puuttuvia toimivaltuuksia kuin siviili- ja sotilastiedustelua koskevissa hallituksen esityksissä ehdotetaan. Lisäksi valiokunnan mukaan ehdotetusta tiedustelutoiminnasta säätäminen tavallisella lailla edellyttää, että myös valvontaa ja parlamentaarista valvontaa koskevat riittävät säännökset on jo hyväksytty, kun päätetään lopullisesti siviili- ja sotilastiedustelua koskevien lakien hyväksymisestä eduskunnan täysistunnossa (, s. 31 ja, s. 35).
Perustuslakivaliokunta pitää hallituksen esitystä välttämättömänä ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunnan mielestä ehdotetut säännökset ovat pääosin asianmukaisia ja oikeasuuntaisia myös perustuslain näkökulmasta. Valiokunta kuitenkin korostaa, että lainsäädännön vaikutuksia ja valvonnan toimivuutta on syytä seurata tarkoin ja tarvittaessa ryhtyä havaittujen ongelmien korjaamiseen. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Perustuslakivaliokunta katsoi arvioidessaan tiedustelulakiehdotuksia (, s. 35,, s. 40), että ehdotetun tiedustelun laillisuusvalvontaa harjoittavan tiedusteluvalvontavaltuutetun ja ehdotetun uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan nimet eivät ole sopusoinnussa keskenään. Valiokunnan mukaan laillisuusvalvojan nimeksi tulee muuttaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa vastaavasti tiedusteluvalvontavaltuutettu. Tästä seuraa muutoksia lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin luetteloituihin säännöksiin.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävistä säädetään hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen (jäljempänä myös valvontalakiehdotus) 7 §:ssä. Säännöksen mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on tiedustelutoiminnan laillisuuden valvojana valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta, valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa, edistää oikeusturvan toteutumista ja siihen liittyviä hyviä käytäntöjä tiedustelutoiminnassa sekä seurata ja arvioida toimialallaan lainsäädännön toimivuutta ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan kehittämisehdotuksia.
Perustuslakivaliokunnan mielestä tiedustelutoiminnan valvonnan kannalta on tärkeää, että tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonta on kattavasti järjestetty. Tältä kannalta olennaisin tehtäväsäännös on 7 §:n 1 kohta, jonka mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tiedustelumenetelmillä tarkoitettaisiin siviilitiedustelun osalta ehdotetun poliisilain 5 a luvussa mainittuja keinoja sekä ehdotetussa laissa tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa tarkoitettua tietoliikennetiedustelua ja sotilastiedustelun osalta sotilastiedustelusta annettavan lain 4 luvussa säädettyjä toimivaltuuksia (s. 48—49).
Esityksen perusteluissa todetaan kuitenkin, että tiedusteluvalvontavaltuutettu voisi valvoa tiedustelua ylipäätään eikä vain siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännössä mainittuja tiedustelumenetelmiä. Lisäksi perusteluissa viitataan siihen, että tiedusteluviranomaisten kansainvälisessä yhteistyössä tapahtuvan tiedustelutietojen luovuttamisen valvonta voisi myös olla osa tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittamaa laillisuusvalvontaa (s. 48).
Valiokunnan mielestä valvonnan kattavuus edellyttää myös sitä, että riittävät valvontajärjestelyt ulotetaan suojelupoliisin toimintaan kokonaisuudessaan. Puolustusvaliokunta (, s. 6) on viitannut lausunnossaan siihen, että siviilitiedustelulakiesitykseen () sisältyvän poliisilain 5 a luvun 5 §:ssä säädetään tilanteesta, jossa sallitaan tiedustelumenetelmän käytön jatkaminen salaisena tiedonhankintana rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi. Säännöksessä todetaan, että jos siviilitiedustelua tehtäessä tiedustelumenetelmän käytön aikana ilmenee, että henkilön voidaan perustellusti olettaa syyllistyvän 5 luvun 3 §:ssä mainittuun rikokseen, valtiopetokseen, törkeään valtiopetokseen tai laittomaan sotilaalliseen toimintaan taikka voidaan olettaa, että sellainen rikos on tehty eikä tiedustelumenetelmän käytöllä enää voida olettaa saatavan tietoja luvan tai päätöksen perusteena olevasta kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, suojelupoliisi saa jatkaa tiedustelumenetelmän käyttöä salaisena tiedonhankintana rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi tämän luvun nojalla annetun luvan voimassaolon ajan, enintään kuitenkin kuukauden ajan. Asia on tällöin saatettava mainitun ajan kuluessa sen viranomaisen ratkaistavaksi, joka on toimivaltainen päättämään kysymyksessä olevan tiedonhankintakeinon käyttämisestä. Säännöksen tarkoittamissa tilanteissa tiedusteluvalvontavaltuutetun toimivalta valvoa suojelupoliisin tiedonhankintaa siis katkeaisi, vaikka suojelupoliisi jatkaa tiedonhankintaa samalla keinolla ja mahdollisesti samasta kohteesta, vain tiedonhankinnan tarkoituksen muuttuessa. Puolustusvaliokunta totesi myös, että sama rajapintatarkastelu voi tapahtua myös toiseen suuntaan: salaisen tiedonhankinnan aikana ilmenee vakavan kansallisen turvallisuuden uhka, josta tiedonhankintaa jatketaan tiedustelumenetelmällä.
Perustuslakivaliokunnan mielestä tiedustelutoiminnan valvontaa on perusteltua täydentää suojelupoliisin kaiken toiminnan valvonnalla.
Valvontalakiehdotuksen 14 §:n mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetulla tai hänen määräämällään virkamiehellä on oikeus olla läsnä käsiteltäessä tiedustelumenetelmää koskevaa lupa-asiaa tuomioistuimessa. Esityksen perustelujen (s. 58) mukaan läsnäolo-oikeuteen ei sisältyisi muita osallistumisoikeuksia tuomioistuinkäsittelyyn, kuten oikeutta tulla kuulluksi tai esittää muutoin näkemyksiään. Perustuslakivaliokunta on siviili- ja sotilastiedustelua koskevaa lainsäädäntöä koskevissa lausunnoissa pitänyt säätämisjärjestyskysymyksenä sitä, että tiedusteluvalvontavaltuutetun asemasta säädetään ehdotetun poliisilain 5 a luvun 35 §:n () sekä ehdotetun sotilastiedustelua koskevan lain 113 §:n () mukaisessa lupaprosessissa siten, että hänellä on oikeus ilmaista näkemyksensä hakemuksesta ennen kuin käräjäoikeus tekee päätöksensä (, s. 29 ja, s. 34). Valiokunnan mielestä tämän lähtökohdan on syytä ilmetä myös valvontalakiehdotuksen sääntelystä.
Valvontalakiehdotuksen 15 §:n 1 momentin mukaan tiedusteluvalvontavaltuutettu voisi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo valvottavan menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa. Säännöksen 2 momentin mukaan tuomioistuimen lupaan perustuvan tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämisestä tai lopettamisesta tiedusteluvalvontavaltuutettu voi antaa 1 momentissa säädetyllä perusteella väliaikaisen määräyksen, joka on viivytyksettä saatettava asianomaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin voi vahvistaa tai kumota väliaikaisen määräyksen taikka muuttaa keskeyttämismääräyksen lopettamismääräykseksi. Säännöksen 4 momentin mukaan tuomioistuimen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Perustuslakivaliokunnan mielestä nyt ehdotettu säännös ei kuitenkaan merkitse tuomioistuimen lupapäätöksen uudelleen arvioimista tai edes välillistä toimivaltaa muuttaa tuomioistuimen ratkaisua. Kuten hallituksen esityksessä viitataan, tiedusteluvalvontavaltuutettu ei valvoisi tuomioistuinta, vaan sen myöntämien tiedustelulupien noudattamista. Valiokunta painottaa sitä perusteluissa mainittua seikkaa, että tiedusteluvalvontavaltuutetun harkinta väliaikaisen keskeyttämis- tai lopettamismääräyksen antamisessa ei voisi olla tiedustelumenetelmän edellytyksiä tai niiden puuttumista koskevaa sellaista arviointia, jonka tuomioistuin olisi tehnyt jo lupa-asiaa käsitellessään.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun antaman väliaikaisen määräyksen piiriin voisivat siten perustuslain estämättä kuulua esimerkiksi tilanteet, joissa tiedustelua suoritettaisiin lupapäätöksen vastaisesti. Valtuutetun antaman väliaikaisen määräyksen kohteena voisi olla esimerkiksi se, että tietoliikennetiedustelun konkreettisia hakuehtoja ei olisi määritetty tuomioistuimen luvan mukaisesti. Tiedusteluvalvontavaltuutetun toimivaltaan ei voi kuitenkaan ehdotetun sääntelyn perusteella kuulua tuomioistuimen tekemän ratkaisun muuttaminen edes välillisesti.
Tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämistä tai lopettamista koskevan valvontalakiehdotuksen 15 §:n 4 momentin mukaan tuomioistuimen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Tiedusteluvalvontavaltuutetulle ei esitettäisi oikeutta prosessuaalisen kantelun tekemiseen. Esityksen perustelujen (s. 61) mukaan kantelu lisäisi tiedustelumenetelmällä saatavasta salassa pidettävästä tiedosta tietoisten ihmisten lukumäärää sekä riskiä tiedonhankinnan ja siihen osallistuvien ihmisten paljastumisesta. Perustelujen mukaan kanteluoikeuden puuttumisesta ei myöskään aiheutuisi välittömästi yksilön oikeusturvaa heikentäviä vaikutuksia.
Perusteluissa viitataan siihen, että poliisilain 5 a luvun 35 §:n 6 momentissa, tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annettavan lain 8 §:ssä ja sotilastiedustelusta annettavan lain 113 §:n 6 momentissa säädettäisiin tiedusteluviranomaiselle oikeus kannella alkuperäiseen tiedustelulupahakemukseen annetusta päätöksestä ilman määräaikaa Helsingin hovioikeuteen.
Perustuslakivaliokunnan mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetulle tulee tiedustelulainsäädännössä säätää yleisemminkin oikeus kannella käräjäoikeuden tiedustelumenetelmää koskevasta päätöksestä hovioikeuteen ja että tämän oikeuden tulisi koskea tiedustelutoimenpiteitä, niistä ilmoittamisen lykkäämistä ja ilmoituksen tekemättä jättämistä (, s. 29—30 ja, s. 34). Valiokunnan mielestä valtuutetun kanteluoikeutta koskeva säännös on selvyyden vuoksi perusteltua sisällyttää myös valvontalakiehdotukseen.
Valvontalakiehdotuksen 11 §:ssä säädetään tiedusteluvalvontavaltuutetulle tehtävästä kantelusta ja sen käsittelystä. Tiedusteluvalvontavaltuutettu tutkii kantelun, jos sen kohteena oleva asia kuuluu hänen valvontavaltaansa ja on aihetta epäillä, että tiedustelutoiminnassa on menetelty lainvastaisesti, tai jos valtuutettu muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Perustuslakivaliokunta viittaa siihen, että esimerkiksi oikeusasiamiehen harkintavalta kanteluiden käsittelyyn on ilmaistu eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 3 §:n 2 momentissa, jonka mukaan oikeusasiamies ryhtyy hänelle tehdyn kantelun johdosta niihin toimenpiteisiin, joihin hän katsoo olevan aihetta lain noudattamisen, oikeusturvan tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Asiassa hankitaan oikeusasiamiehen tarpeelliseksi katsoma selvitys. Valiokunnan mielestä valtuutetun toimintaedellytysten ja kanteluiden viivytyksettömän käsittelyn turvaaminen edellyttää, että myös tiedusteluvalvontavaltuutetulla on vastaavanlaista harkintavaltaa kantelun tutkinnassa.
Valvontalakiehdotuksen 10 §:ssä säädetään tiedusteluvalvontavaltuutetun tarkastusoikeudesta. Perusteluissa viitataan siihen, että tarkastusta ei saisi perustuslain 10 §:ssä säädetyn kotirauhan suojan vuoksi tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa ilman laissa säädettyä, perustuslain 10 §:n 3 momentin mukaista perustetta. Käytännössä tiedusteluvalvontavaltuutetun tarkastustoiminta ei ulottuisi tällaisiin tiloihin.
Perustuslakivaliokunnan käytännössä on katsottu, että sääntelyä on perustuslain 10 §:n 1 ja 3 momentin johdosta tärkeää tällaisissa tilanteissa täydentää maininnalla siitä, että tarkastuksia ei voida suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa (, s. 3/II,, s. 4/I,, s. 6/I). Valiokunnan käytännössä on vakiintuneesti katsottu myös, että valvontatyyppisten tarkastusten sääntelyssä on syytä viitata hallintolain 39 §:n säännöksiin hallintoasian käsittelyyn liittyvässä tarkastuksessa noudatettavasta menettelystä (ks. esim., s. 4/I ja siinä viitatut lausunnot).
Perustuslakivaliokunta ei pidä ongelmattomina hallituksen esityksen perustelulausumia, joissa viitataan siihen, että tiedustelutoiminnan valvontatehtävä edellyttäisi tiedustelutoiminnan operatiivisen tason tuntemusta ja tietojärjestelmä- ja tietoliikennetiedustelun valvonnan mahdollistavaa teknistä erityisosaamista (s. 47). Valiokunnan käsityksen mukaan tällainen edellytys operatiivisen toiminnan tuntemuksesta ja teknisestä osaamisesta rajaa valinnan tosiasiallisesti lähinnä tiedusteluorganisaatioiden palveluksessa olevaan henkilöstöön. Koska valtuutetun virka olisi määräaikainen ja siihen nimitetty vapautuu hoitamasta muuta virkaa siksi ajaksi, jonka hän toimii valtuutettuna, johtaisi sääntely ilmeisesti siihen, että tiedusteluvalvontavaltuutettuna toimisi yleensä tiedusteluorganisaatiosta virkavapaalla oleva virkamies.
Perustuslakivaliokunnan mielestä tiedusteluvalvontavaltuutetun tulee olla myös henkilöllisesti riippumaton suhteessa tiedusteluorganisaatioihin (ks. myös, s. 8,, s. 5). Valiokunnan käsityksen mukaan tämä tulee parhaiten turvatuksi, mikäli valtuutetuksi nimitettävällä ei ole sidonnaisuuksia tiedusteluorganisaatioihin. Valtuutetun nimittämistä koskevaa sääntelyä on tämän vuoksi perusteltua täydentää siten, että valinnassa turvataan valvonnan aito riippumattomuus.
Valvontalakiehdotuksen 6 §:n 1 momentin mukaan tiedusteluvalvontavaltuutettu nimitetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Perustuslakivaliokunta ei pidä tiedusteluvalvontavaltuutetun riippumattomuuden kannalta parhaana vaihtoehtona sitä, että valtuutetun nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi tietosuojavaltuutettu nimitetään tietosuojalain 11 §:n mukaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Valiokunnan mielestä perusteltua on, että laista ilmenee vastaavasti myös tiedusteluvalvontavaltuutetun toimikauden pituus.
Hallintovaliokunta on käsitellessään hallituksen esitystä EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi edellyttänyt, että hallitus selvittää, tulisiko tietosuojan valvontaviranomaisen organisaatiota kehittää virastomuotoiseksi, ja tarvittaessa valmistelee asiasta lainsäädännön muutokset (). Hallintovaliokunta katsoo lausunnossaan valvontalakiehdotuksesta, että tällaisen muutoksen toteuttaminen merkitsee samalla muutostarvetta myös tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseksi (, s. 7). Myös perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan tässä yhteydessä on tarkkaan arvioitava organisaatiouudistuksen vaikutukset tiedusteluvalvontavaltuutetun asemaan.
Perustuslakivaliokunta on painottanut riittävien valvontajärjestelmien olemassaoloa ja valvonnan tehokkuutta tiedustelutoiminnan vastapainoksi. Valiokunnan käsityksen mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun käytettävissä olevilla resursseilla on konkreettinen vaikutus salassa tehtävän tiedustelutoiminnan valtiosääntöiseen hyväksyttävyyteen. Tiedusteluvalvontavaltuutetun valvonnan tulee olla tosiasiallisesti tehokasta, eivätkä puutteelliset resurssit saa muodostaa käytännön toiminnassa estettä tehokkaalle valvonnalle.
Hallituksen esityksen johdannossa on todettu, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla olisi tarpeellinen määrä henkilöstöä. Hallituksen esityksessä (s. 39) tiedusteluvalvontavaltuutetun toimintaan on kaavailtu tarvittavan valtuutetun lisäksi kaksi päätoimista asiantuntijavirkamiestä esittelijöinä sekä yksi päätoiminen assistentti tiedusteluvalvonnan hallinnollis-teknisenä tukihenkilönä.
Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan on ilmeistä, että ehdotetun laajuisella organisaatiolla ei ole mahdollista turvata kattavaa valvontaa asianmukaisesti ja tehokkaasti. Valiokunta kiinnittää valtioneuvoston vakavaa huomiota asiaan ja pitää valvontaan osoitettavien resurssien mitoittamista perusteluissa kaavailtuun nähden huomattavasti suuremmiksi välttämättömänä valvonnan riittävyyden, kattavuuden ja tehokkuuden turvaamiseksi. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella ilmeisenä, että tiedustelutoiminnan valvonnan vaatimat resurssit voivat olla tiedustelutoiminnan täytäntöönpanon edetessä jopa moninkertaiset.
Valiokunta pitää tärkeänä turvata myös tuomioistuimen riittävät resurssit asioiden viivytyksettömän käsittelyn ja oikeusturvan takaamiseksi. Valvontalakiehdotuksen 15 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuin on päätösvaltainen käsittelemään säännöksen 2 momentissa tarkoitetun tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämistä tai lopettamista koskevan asian, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Perustuslakivaliokunta katsoi arvioidessaan tiedustelulakiehdotuksia, että on harkittava lupa-asioista päättävän kokoonpanon vahvistamista siten, että tiedustelumenetelmää koskevaa lupa-asiaa käsiteltäisiin ainakin lähtökohtaisesti esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren 1.1.2019 voimaan tulevan 2 luvun 11 §:n mukaisessa kahden tuomarin kokoonpanossa. Valiokunnan mukaan tällä on merkitystä oikeusturvan toteutumisen suhteen tiedusteluasioita tuomioistuimessa käsiteltäessä (ks., s. 29 ja, s. 33—34). Valiokunnan mielestä tuomioistuimen kokoonpanoa tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämistä tai lopettamista koskevan asian käsittelyssä on vahvistettava.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun nimike
Valvonnan kattavuus
Tiedusteluvalvontavaltuutetun valtuudet
Tiedusteluvalvontavaltuutetun riippumattomuus
Tiedusteluvalvontavaltuutetun resurssit
Tuomioistuimen kokoonpano
Yksityiskohtaiset perustelut
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Laki tiedustelutoiminnan valvonnasta
1 §. Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön.
2 §. Tiedustelutoiminnan valvonta ja valvontatoimielimet.
6 §. Nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset.
7 §. Tehtävät.
10 §. Tarkastusoikeus.
11 §. Kantelu.
14 §. Läsnäolo-oikeus tuomioistuimessa.
15 §. Tiedustelumenetelmän käytön keskeyttäminen tai lopettaminen.
22 §. Voimaantulo.
Valvontalakiehdotuksen 1 §:n 1 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan poliisilain 5 a luvussa ja tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annetussa laissa säädetyn tiedustelutoiminnan (siviilitiedustelu) ja sotilastiedustelusta annetussa laissa säädetyn tiedustelutoiminnan (sotilastiedustelu) valvontaan. Koska pykälässä viitattu tiedustelua koskeva hallituksen esityksissäjaehdotettu lainsäädäntö ei ole vielä voimassa, ehdottaa valiokunta säännöksen sanamuotoa yksinkertaistettavaksi siten, että säännöksessä mainittaisiin lakia sovellettavan siviilitiedustelun ja sotilastiedustelun valvontaan. Muutoksella ei tavoitella lain soveltamisalan asiallista muutosta.
Perustuslakivaliokunnan mukaan (, s. 35,, s. 40) ehdotetun tiedustelun laillisuusvalvontaa harjoittavan tiedusteluvalvontavaltuutetun ja ehdotetun uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan nimet eivät ole sopusoinnussa keskenään. Valiokunta ehdottaa, että laillisuusvalvojan nimeksi tulee tiedusteluvalvontavaltuutettu. Valvontalakiehdotuksen 2 §:n sanamuotoa on tämän johdosta tarkistettava. Vastaava sanonnallinen muutos ehdotetaan tehtäväksi myös valvontalakiehdotuksen 4—21 §:ään sekä 2. lakiehdotuksen 7 §:n 1 momentin 6 kohtaan.
Perustuslakivaliokunta katsoo yleisperusteluissa esitettyyn viitaten tarpeelliseksi täydentää sääntelyä tiedustelutoiminnan valvonnasta ja valvontatoimielimistä. Valiokunta ehdottaa 2 §:n otsikkoa täydennettäväksi maininnalla suojelupoliisin muun toiminnan valvonnasta. Lisäksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi informatiivinen maininta siitä, että tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtäviin kuuluu myös suojelupoliisin muun toiminnan parlamentaarinen valvonta. Edelleen valiokunta ehdottaa, että 2 §:n 2 momentin viimeinen virke tiedusteluvalvontavaltuutetusta muutettaisiin uudeksi 3 momentiksi ja sen perään lisättäisiin säännös siitä, että valtuutettu valvoo myös suojelupoliisin muuta toimintaa ja että tähän valvontaan sovelletaan tämän lain 3 luvun säännöksiä soveltuvin osin.
Perustuslain 52 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan työjärjestyksessä annetaan tarkempia säännöksiä valtiopäivillä noudatettavasta menettelystä sekä eduskunnan toimielimistä ja eduskuntatyöstä. Valiokunta ehdottaa poistettavaksi 2 §:n 2 momentista maininnan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävistä säätämisen rajoittumisesta tarkempaan säätämiseen.
Perustuslakivaliokunnan mielestä tiedustelutoiminnan valvonnan asianmukaisuus ja riippumattomuus edellyttävät, että laista ilmenee tiedusteluvalvontavaltuutetun toimikauden pituus. Valiokunta ehdottaa, että sääntelyä muutetaan siten, että mahdollisuus nimittää valtuutettu viittä vuotta lyhyemmäksi ajaksi poistetaan. Lakiehdotuksen 6 §:n 1 momenttia ehdotetaan siksi muutettavaksi siten, että siitä poistetaan sana "enintään" siten, että valtuutettu nimitetään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Perustuslakivaliokunta katsoo, että tiedustelutoiminnan valvonnan riippumattomuus ja asianmukaisuus puoltavat, että tiedusteluvalvontavaltuutettu on myös henkilöllisesti ja tosiasiallisesti riippumaton suhteessa valvottaviin. Valiokunta korostaa valtuutetun riippumattomuuden merkitystä tiedustelun valvonnan asianmukaisuuden takaamiseksi ja ehdottaa sen turvaamiseksi, että 6 §:ää täydennetään lisäämällä siihen 3 momentti, jonka mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetuksi voidaan nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan vaarantamaan valvontatehtävän asianmukaista ja riippumatonta hoitamista.
Perustuslakivaliokunnan mielestä valvonnan kokonaisuuden asianmukainen järjestäminen puoltaa sitä, että tiedusteluvalvontavaliokunnalle annetaan oikeus lausua mielipiteensä virantäytöstä. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi 6 §:ään lisättäväksi uutta 4 momenttia, jonka mukaan valtioneuvostolla on velvollisuus ennen nimitysasian ratkaisemista varata valiokunnalle tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Perustuslakivaliokunta korostaa, että valtioneuvoston on virantäyttömenettelyn ajoituksessa varattava valiokunnalle riittävästi aikaa mielipiteen muodostamiseen, jotta valiokunta kykenee asianmukaiseen kannanmuodostukseen esimerkiksi haastattelemalla hakijoita niin halutessaan. Valiokunnalle on toimitettava viranhakuun liittyvät asiakirjat, yhteenvedot ja soveltuvuusselvitykset.
Perustuslakivaliokunta katsoo yleisperusteluissa esitettyyn viitaten tarpeelliseksi täydentää tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtäviä koskevaa sääntelyä vastaamaan hallituksen esityksen perusteluista ilmenevää valvonnan alaa. Valiokunta ehdottaa 7 §:n 1 momentin 1 kohtaa muutettavaksi siten, että tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on säännöksen nimenomaisen maininnan mukaan valvoa tiedustelumenetelmien ja tiedustelutiedon käytön sekä muun tiedustelutoiminnan lainmukaisuutta.
Perustuslakivaliokunta ehdottaa säännökseen lisättäväksi valiokunnan yleisperusteluissa selostetun käytännön johdosta uuden 4 momentin siitä, että tarkastuksia ei saa tehdä pysyväisluontoiseen asumiseen käytettävässä tilassa. Momentissa viitattaisiin myös siihen, että tarkastuksissa noudatetaan, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.
Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntelyä kantelun tutkinnasta on syytä täydentää siten, että siitä ilmenee tiedusteluvalvontavaltuutetulla olevan harkintavaltaa kantelun tutkinnassa. Valiokunta ehdottaa, että 11 §:ään lisätään uusi 4 momentti, jonka mukaan tiedusteluvalvontavaltuutettu ryhtyy hänelle tehdyn kantelun johdosta niihin toimenpiteisiin, joihin hän katsoo olevan aihetta tiedustelutoiminnan lainmukaisuuden, perus- ja ihmisoikeuksien tai oikeusturvan toteutumisen kannalta. Kantelun käsittelyä koskevat kriteerit mahdollistaisivat tapauskohtaisen harkinnan siitä, millaisia toimenpiteitä yksittäinen kantelu edellyttää. Kantelut voivat sisältää useita eri kysymyksiä, joiden kohdalla selvittämistarpeet voivat vaihdella. Jotkut kanteluperusteista voivat edellyttää täysimittaista tutkintaa, toiset taas voivat jäädä summaarisemman selvittämisen kohteeksi. Momentissa säädettäisiin myös siitä, että asiassa hankitaan valtuutetun tarpeelliseksi katsoma selvitys.
Perustuslakivaliokunta ehdottaa, että säännöstä täydennetään yleisperusteluissa esitettyjen perusteiden johdosta tiedusteluvalvontavaltuutetun puheoikeutta koskevalla säännöksellä. Valiokunta ehdottaa, että 14 §:ään lisätään 2 momentti, jonka mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetun puheoikeudesta lupa-asian käsittelyssä säädetään erikseen.
Perustuslakivaliokunta ehdottaa myös, että 14 §:ään lisätään 3 momentti, jonka mukaan tiedusteluvalvontavaltuutettu saa ilman määräaikaa kannella hovioikeudelle. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä.
Muutosten johdosta myös pykälän otsikko on muutettava myös puhe- ja kanteluoikeuteen viittaavaksi.
Perustuslakivaliokunnan tiedustelulainsäädännön arvioinnin yhteydessä esittämän, yleisperusteluissa selostetun tuomioistuimen kokoonpanoa koskevan kannan johdosta valiokunta ehdottaa, että 15 §:n 3 momenttia muutetaan siten, että tuomioistuimen kokoonpanoa tulee oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla vahventaa, ellei se asian laatu huomioiden ole ilmeisen perusteetonta.
Perustuslakivaliokunta on edellä yleisperusteluissa katsonut, että valvonnan kattavuus ja tehokkuus edellyttävät, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla on mahdollisuus kannella tuomioistuimen päätöksestä. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi 15 §:n 4 momenttia täydennettäväksi säännöksellä, jonka mukaan tiedusteluvalvontavaltuutettu saa kannella päätöksestä hovioikeuteen. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä.
Perustuslakivaliokunta ehdottaa, että laki tulee voimaan 1.2.2019. Valiokunta ehdottaa myös edellä 6 §:n 4 momentin yhteydessä sanotun johdosta, että 22 §:ään lisätään 2 momentti, jonka mukaan mikäli tiedusteluvalvontavaltuutetun nimitysasia on ratkaistava ennen kuin eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta on ensimmäisen kerran asetettu, tilaisuus 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun mielipiteen ilmaisuun on varattava tiedusteluvalvontavaliokunnan asemesta perustuslakivaliokunnalle. Tämän johdosta myös 22 §:n otsikkoa on syytä muuttaa siten, että siitä ilmenee pykälän sisältävän myös siirtymäsäännöksen.
2. Laki valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta
Perustuslakivaliokunta ehdottaa edellä, että laillisuusvalvojan nimeksi muutetaan tiedusteluvalvontavaltuutettu. Myös 2. lakiehdotuksen 7 §:n 1 momentin 6 kohdan sanamuotoa on tämän johdosta tarkistettava.
Perustuslakivaliokunta ehdottaa, että laki tulee voimaan 1.2.2019.
Lainsäädäntömuutos
Valiokunnan muutosehdotukset
1.
Laki
tiedustelutoiminnan valvonnasta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön
poliisilain (872/2011) 5 a luvussa ja tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annetussa laissa (…/...) säädetyn tiedustelutoiminnan (
) ja sotilastiedustelusta annetussa laissa (…/...) säädetyn tiedustelutoiminnan (
)
siviilitiedustelu
sotilastiedustelu
siviilitiedustelun ja sotilastiedustelun
Tätä lakia sovelletaanvalvontaan.
Eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin harjoittamasta laillisuusvalvonnasta säädetään erikseen.
Tietosuojavaltuutetun toimivallasta henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettujen asioiden käsittelemisessä säädetään tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta annetussa laissa (389/1994).
Siviili- ja sotilastiedustelun muusta valvonnasta säädetään erikseen.
2 §
ja suojelupoliisin muun toiminnan
Tiedustelutoiminnanvalvonta ja valvontatoimielimet
Tiedustelutoiminnan valvonnalla tarkoitetaan sekä siviili- että sotilastiedustelun parlamentaarista valvontaa ja laillisuusvalvontaa.
ja suojelupoliisin muun toiminnan
tarkemmin
Tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa harjoittaa tiedusteluvaltuutettu.
Tiedustelutoiminnanparlamentaarista valvontaa harjoittaa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta, jonka tehtävistä säädetääneduskunnan työjärjestyksessä (40/2000).
Tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa harjoittaa tiedusteluvalvontavaltuutettu. Valtuutettu valvoo myös suojelupoliisin muuta toimintaa. Tähän valvontaan sovelletaan tämän lain 3 luvun säännöksiä soveltuvin osin.
(Uusi 3 mom.)
2 luku
Tiedustelutoiminnan parlamentaarinen valvonta
3 §
Tiedusteluvalvontavaliokunnan tiedonsaantioikeudet
Tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta maksutta valvontatehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot.
4 §
Tiedusteluvalvontavaliokunnan oikeus saada selvitys
tiedusteluvalvontavaltuutetulta
Tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus saadaja muilta viranomaisilta sekä muilta julkista tehtävää hoitavilta maksutta valvontatehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa selvitykset.
3 luku
Tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonta
5 §
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
tiedusteluvalvontavaltuutettu
Tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa varten tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä on.
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton.
6 §
Nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset
Tiedusteluvalvontavaltuutetun
Tiedusteluvalvontavaltuutetuksi
enintään
nimittää valtioneuvostoviideksi vuodeksi kerrallaan.nimitetty vapautuu hoitamasta muuta virkaa siksi ajaksi, jonka hän toimii valtuutettuna.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun
kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito.
Tiedusteluvalvontavaltuutetuksi voidaan nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaisia sidonnaisuuksia, jotka ovat omiaan vaarantamaan valvontatehtävän asianmukaista ja riippumatonta hoitamista.
(Uusi 3 mom.)
Valtioneuvoston on ennen nimitysasian ratkaisemista varattava tiedusteluvalvontavaliokunnalle tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.
(Uusi 4 mom.)
7 §
Tehtävät
Tiedusteluvalvontavaltuutetun
tehtävänä on tiedustelutoiminnan laillisuuden valvojana:
ja tiedustelutiedon
sekä muun tiedustelutoiminnan
1) valvoa tiedustelumenetelmienkäytönlainmukaisuutta;
2) valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa;
3) edistää oikeusturvan toteutumista ja siihen liittyviä hyviä käytäntöjä tiedustelutoiminnassa;
4) seurata ja arvioida toimialallaan lainsäädännön toimivuutta ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan kehittämisehdotuksia.
8 §
Tiedonsaantioikeudet
Tiedusteluvalvontavaltuutetulla
on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta maksutta valvontatehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot.
9 §
Oikeus saada selvitys
Tiedusteluvalvontavaltuutetulla
on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta maksutta selvitys seikoista, jotka ovat tarpeen valvontatehtävien hoitamiseksi.
10 §
Tarkastusoikeus
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
tiedusteluvalvontavaltuutetulla
voi tehdä tarkastuksia viranomaisten ja muiden julkista hallintotehtävää hoitavien toimitiloissa tiedustelutoiminnan laillisuuden valvomiseksi valtuutetun toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Tarkastuksen yhteydessäon oikeus päästä valvottavan kohteen kaikkiin valvonnan kannalta välttämättömiin tiloihin ja tietojärjestelmiin.
Tarkastuksia ei saa tehdä pysyväisluontoiseen asumiseen käytettävässä tilassa. Tarkastuksissa on noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.
(Uusi 2 mom.)
11 §
Kantelu
Tiedusteluvalvontavaltuutetulle
voi tämän valvontavaltaan kuuluvassa asiassa kannella jokainen, joka katsoo, että tiedustelutoiminnassa on rikottu hänen oikeuksiaan tai menetelty muutoin lainvastaisesti.
Kantelu tulee tehdä kirjallisesti. Siitä tulee ilmetä kantelijan nimi ja yhteystiedot sekä tarpeelliset tiedot kantelussa tarkoitetusta asiasta.
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
tutkii kantelun, jos sen kohteena oleva asia kuuluu hänen valvontavaltaansa ja on aihetta epäillä, että tiedustelutoiminnassa on menetelty lainvastaisesti, tai jos valtuutettu muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta.
Tiedusteluvalvontavaltuutettu ryhtyy hänelle tehdyn kantelun johdosta niihin toimenpiteisiin, joihin hän katsoo olevan aihetta tiedustelutoiminnan lainmukaisuuden, perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen tai oikeusturvan toteutumisen kannalta. Asiassa hankitaan valtuutetun tarpeelliseksi katsoma selvitys.
(Uusi 4 mom.)
12 §
Tutkimispyyntö
tiedusteluvalvontavaltuutettua
Tiedustelutoiminnan kohteena ollut tai henkilö, joka epäilee, että häneen on kohdistettu tiedustelua, voi pyytäätutkimaan häneen kohdistuneen tiedustelumenetelmän käytön lainmukaisuuden.
13 §
Kuuleminen
Tiedusteluvalvontavaltuutetun
tiedusteluvalvontavaltuutetun
on ennen asian ratkaisemista varattava valvottavalle tilaisuus tulla asian johdosta kuulluksi, jos on syytä olettaa, että tarkastuskertomuksessa, kanteluratkaisussa tai muussaselvityksessä saattaa ilmetä aihetta arvostella valvottavan menettelyä.
14 §
ja puheoikeus
sekä oikeus kannella
Läsnäolo-tuomioistuimessa
Tiedusteluvalvontavaltuutetulla
tai hänen määräämällään virkamiehellä on oikeus olla läsnä käsiteltäessä tiedustelumenetelmää koskevaa lupa-asiaa tuomioistuimessa.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun puheoikeudesta lupa-asian käsittelyssä säädetään erikseen.
(Uusi 2 mom.)
Tiedusteluvalvontavaltuutettu saa ilman määräaikaa kannella hovioikeudelle. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä.
(Uusi 3 mom.)
15 §
Tiedustelumenetelmän käytön keskeyttäminen tai lopettaminen
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
voi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo valvottavan menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa.
tiedusteluvalvontavaltuutettu
Tuomioistuimen lupaan perustuvan tiedustelumenetelmän käytön keskeyttämisestä tai lopettamisestavoi antaa 1 momentissa säädetyllä perusteella väliaikaisen määräyksen, joka on viivytyksettä saatettava asianomaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin voi vahvistaa tai kumota väliaikaisen määräyksen taikka muuttaa keskeyttämismääräyksen lopettamismääräykseksi.
Kokoonpanoa tulee oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla vahventaa lainoppineella jäsenellä, jollei se asian laatu huomioiden ole ilmeisen perusteetonta.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun
Tuomioistuin on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja.Istunto voidaan pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin tuomioistuimen istunnosta muutoin säädetään.tai hänen määräämänsä virkamiehen on oltava läsnä väliaikaista määräystä käsiteltäessä. Tuomioistuimen on varattava asianomaiselle tiedusteluviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Asia on ratkaistava kiireellisesti.
Tiedusteluvalvontavaltuutettu saa kuitenkin ilman määräaikaa kannella hovioikeudelle. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä.
Tuomioistuimen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
voi määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot viipymättä hävitettäviksi.
16 §
Esitutkintaan ilmoittaminen
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
voi ilmoittaa asian esitutkinnan toimittamisesta päättävälle viranomaiselle, jos hän katsoo, että valvottava on toiminut lainvastaisesti.
17 §
Huomautus
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
voi antaa valvottavalle huomautuksen vastaisen varalle, jos hän laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa katsoo, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä. Huomautus voidaan antaa myös viranomaiselle tai muulle yhteisölle.
18 §
Muut toimenpiteet
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
voi saattaa valvottavan tietoon käsityksensä lainmukaisesta menettelystä ja kiinnittää valvottavan huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviin näkökohtiin, jos asian laatu niin vaatii.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun
tulee saattaa merkittävät valvontahavaintonsa eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan käsiteltäväksi.
19 §
Vuosikertomus
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
antaa vuosittain eduskunnalle, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvostolle kertomuksen toiminnastaan.
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
voi antaa eduskunnalle tärkeäksi katsomastaan asiasta myös erillisen kertomuksen.
20 §
Henkilöstö
Tiedusteluvalvontavaltuutetulla
tiedusteluvalvontavaltuutetun
toiminto
on tarpeellinen määrä valtuutetun tehtäväalaan perehtyneitä esittelijöitä ja muuta henkilöstöä ().
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
tiedusteluvalvontavaltuutetun
nimittäätoiminnon virkamiehet ja ottaa palvelukseen muun henkilöstön.
21 §
Työjärjestys
Tiedusteluvalvontavaltuutettu
hyväksyy toiminnalleen työjärjestyksen.
4 luku
Erinäiset säännökset
22 §
ja siirtymäsäännös
Voimaantulo
1 päivänä helmikuuta 2019.
Tämä laki tulee voimaan
Jos tiedusteluvalvontavaltuutetun nimitysasia on ratkaistava ennen kuin eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta on ensimmäisen kerran asetettu, tilaisuus 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun mielipiteen ilmaisuun on varattava tiedusteluvalvontavaliokunnan asemesta perustuslakivaliokunnalle.
(Uusi 2 mom.)
2.
Laki
valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan valtion virkamieslain (750/1994) 7 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 948/2017, seuraavasti:
7 §
Seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:
tiedusteluvalvontavaltuutetun
tiedusteluvalvontavaltuutetun
6) tuomarin virka ja virka, johon kuuluu syyttäjän tai ulosottomiehen tehtäviä, sekävirka jatoiminnon virat;
1 päivänä helmikuuta 2019.
Tämä laki tulee voimaan
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Perustuslakivaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 199/2018 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen.
(Valiokunnan muutosehdotukset)