Eduskunnan puhemiehelle
Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja on ollut merkittävästi esillä Suomessa ja maailmalla vuoden 2018 aikana. Vuoteen on mahtunut mm. Facebook-kohuja, EU:n tietosuoja-asetus GDPR:n voimaantulo ja kotimaisia lainsäädäntöhankkeita. Verkottuneessa ja teknologian läpäisemässä yhteiskunnassa kansalaisen yksityisyydensuoja ja oikeus omiin tietoihin ovat keskiössä. Lähivuosina sekä teknologia että tarve yksityisyydensuojan kehittämiselle kasvavat entisestään ja kiihtyvällä vauhdilla.
Tätä varsin laajasti jaettua ajatusta ja tavoitetta silmällä pitäen Suomen tämänhetkinen tilanne on haasteellinen. Suomen lainsäädännössä yksityisyydensuojasta ja tietosuojasta säädetään sadoissa laeissa, asiantuntija-arvioiden mukaan jopa 700—800 laissa. Tilannetta on arvosteltu myös julkisuudessa. Esimerkiksi professori Tomi Voutilaisen mukaan myös lähiaikojen Trafin tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat ovat osittain seurausta hajaantuneesta lainsäädännöstä.
Monipolvinen ja ristiriitainen lainsäädäntö on hyvin ongelmallinen henkilötietojen suojan kannalta. Yksilöiden on hankalaa tuntea omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Lakia soveltavan viranomaisen on vaikea tulkita lakia omassa toiminnassaan, ja seuraukset voivat olla vahingollisia, kuten Trafin esimerkki osoittaa. Tilanne on haastava myös lakien valmistelun ja säätämisen kannalta, kuten esimerkiksi sote-uudistuksen yhteydessä esiin nousseet henkilötietokysymykset ovat osoittaneet.
Ongelmien minimoimiseksi ja haasteisiin vastaamiseksi lainsäädäntöä tulisi selkeyttää ja keskittää laajalti. Asialla on nopeasti muuttuvassa maailmassa kiire, ja seuraavan hallituksen on vääjäämättä ryhdyttävä tähän työhön ja vietävä se maaliin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä henkilötietojen suojaa ja tietosuojaa koskevan lainsäädännön selkeyttämiseksi ja
aikooko hallitus aloittaa selvitystyön asiassa?