Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Ehdotetun sääntelyn lähtökohdat.

Raja-arvot.

Määräaika.

Kirjanpito.

Kokoavia huomioita.

Hallituksen esityksen tavoitteena on hallituksen strategiaohjelman mukaisesti edistää jätetoimialan kilpailua, lisätä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden läpinäkyvyyttä ja luoda muutoinkin edellytyksiä alan liiketoiminnan kehittymiselle. Nyt käsillä oleva muutos on jatkoa kevään 2018 muutokselle, jossa rajattiin kunnallisten jäteyhtiöiden vastuita ja toimintaa markkinoilla. Esityksessä ehdotetaan säädettäviksi muun muassa jätteiden ja sivuvirtojen sähköisestä tietoalustasta ja sen käyttämisestä sekä tietojen toimittamisesta tietoalustaan. Jätelakiin ehdotetaan myös lisättäviksi säännökset Motiva Oy:n velvollisuudesta ylläpitää ja kehittää tätä tietoalustaa sekä eri viranomaisten oikeudesta saada tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömiä tietoja tietoalustasta. Lisäksi täsmennettäisiin kunnan toissijaiseen jätehuoltovelvollisuuteen liittyvän sopimisen edellytyksiä sekä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden nojalla järjestämästä palvelusta perimän jätemaksun periaatteita.

Talousvaliokunta katsoo, että hallituksen esityksen mukaiset muutokset yhdessä vuoden 2018 muutosten kanssa selkeyttävät julkisten ja yksityisten toimijoiden työnjakoa jätehuollossa ja parantavat jätehuollon markkinoiden toimintaa, ja näin perustellen puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana, joskin yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen siitä, kuinka valtakunnallisesti varsin heterogeeniset jätehuollon tarpeet ja palvelutarjooma pystytään kattamaan yhtenäisellä, koko maassa sovellettavalla lainsäädännöllä.

Sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että kunnan toissijaista velvollisuutta käytetään vain niissä tilanteissa, joissa palvelua ei aidosti ole saatavissa markkinoilta. Sähköistä tietoalustaa tulee käyttää, jos TSV-palvelujen tarve ylittää 1 000 euroa vuodessa ja kolmivuotisen siirtymäkauden ajan 2 000 euroa vuodessa. Talousvaliokunta huomauttaa, että nämä raja-arvot kohdistuvat yrityksen vuosittaiseen jätteen kumulaatioon; laskenta ei nollaudu yksittäisen työkohteen tai urakan mukaan. Valiokunta pitää rajausta selkeänä. Rajojen määrittäminen euroina on yksiselitteinen eikä riipu sanallisten määreiden tulkinnoista. Säännöksen vaikeutena tunnistetaan kuitenkin se, että jätteenhaltijan — erityisesti aloittavan yrityksen — voi olla vaikea ennakolta laskea tarvitsemansa jätehuoltopalvelun arvoa.

Talousvaliokunta pitää perusteltuna säännöstä, jonka mukaan jätteen haltijan olisi odotettava 14 päivää, ennen kuin markkinapuutteen olemassaolo voidaan katsoa toteennäytetyksi. 14 päivän aikaikkuna mahdollistaa sen, että järjestelmään voivat päästä osallisiksi myös sellaiset pienet toimijat, joilla ei ole hallinnollisia resursseja markkinapaikan päivittäiseen seuraamiseen. Odotusajan kohtuullisuutta jätteenhaltijan kannalta tulee arvioida siinä valossa, että ilmoitus on mahdollista tehdä jo ennakkoon, kun jätettä tuottava hanke on vaikka vasta suunnitteluvaiheessa.

Kunnallisen jäteyhtiön toiminnan jakautumisen ilman kilpailuttamista tapahtuvaan suorahankintaan, markkinaehtoiseen toimintaan ja TSV-palveluihin tulee olla riidattomasti todennettavissa. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty huoli, että ainoastaan tietoalustassa raportointi ei anna kokonaiskuvaa TSV-palveluiden osuudesta kunnan jätelaitoksen toiminnassa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että vuosittain vastaanotettu jäte ja sen käsittelytapa julkaistaisiin kattavasti ja avoimesti kirjanpidossa tai tietoalustassa. Toteumatietojen julkisuus on merkityksellistä myös kiertotalousmarkkinan seurannan, investointien lisäämisen ja uusien käsittelymenetelmien kehittämisen kannalta.

Kaikki edellä sanottu huomioiden talousvaliokunta pitää tärkeänä, että sähköinen markkinapaikka toteutetaan viipymättä. Valiokunta pitää selvitettynä, että markkinapaikka tulee lisäämään läpinäkyvyyttä sekä tehostamaan logistiikkaketjuja ja kilpailua koko toimialalla yleisemminkin. Erityisen hyödyllisenä markkinapaikan voidaan ennakoida toimivan hankintalain 15 §:n tarkoittaman markkinapuutteen arvioinnin tekemisessä.

Talousvaliokunta tunnistaa ehdotettuun sääntelyyn sisältyvän joitakin määritelmiä ja rajanvetoja, joiden vaikutuksia on vaikea arvioida ennakolta. Ehdotetut uudistukset ovat kuitenkin oikeansuuntaisia. Siltä osin kuin uudet rajaukset tai määritelmät osoittautuvat käytännössä epätarkoituksenmukaisiksi tai markkinahäiriöitä aiheuttaviksi valtioneuvoston tulee ryhtyä tarvittaviin lainsäädäntötoimiin. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että jätehuollon infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon suunnittelu ja järjestäminen ovat pitkäjänteistä työtä, jossa lainsäätäjän on tavoiteltava tasapainoa yhtäältä sääntely-ympäristön ennakoitavuuden ja epätarkoituksenmukaisiksi osoittautuneiden normien muuttamisen välillä sekä toisaalta myös omakustannushintaisen tai julkisesti tuetun toiminnan ja liiketaloudellisesti voittoa tuottavien toimintojen välillä.

Talousvaliokunta muistuttaa, että kierrätysasteen nostaminen nykyisestä edellyttää nyt ehdotettujen muutosten ohella myös täysin uusia avauksia. Vaikka julkisomisteisten jätehuollon alan toimijoiden toimintamallit ja ratkaisut ovat enenevässä määrin eteenpäin katsovia ja kehityssuuntautuneita, kiertotalouden kehittämisen ja innovaatioiden todennäköisin syntyalusta on kuitenkin yksityisen sektorin toimijoiden uudet avaukset. Markkinaehtoiselle jätehuollon järjestämiselle pitäisi luoda mahdollisimman vapaa, yhteistyötä edistävä toimintaympäristö, jossa keskeisessä asemassa on mahdollistava ja ennakoitavissa oleva lainsäädäntö.

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Perustelut

HE 248/2018 vp

Esitys liittyy hankintalain (—) ja jätelain (—) muutoksiin. Näiden esitysten perusongelma on liian alhainen ulosmyyntiraja sidosyksiköille, joka säädettiin direktiivin minimiä alhaisemmaksi. Jätelaki tarvitsee kokonaisuudistuksen, ja kunnallisen jätehuollon asemaa tulee vahvistaa. Nykyisen hallituksen säätämät jätelain muutokset nojaavat yksityisen jätesektorin aseman vahvistamiseen. Yritystoiminnan edistämisen jätesektorin sääntelyllä tulee olla toissijainen ympäristön- ja terveydensuojeluun nähden. Lisäksi kiertotaloustavoitteiden toteutuminen tilanteessa, jossa kunnallisen jätehuollon asemaa heikennetään jatkuvasti, vaarantuu. Suomen kierrätysaste on alhainen mm. jatkuvien lainsäädännön muutosten ja niiden myötä vastuiden ja toimintaympäristön hajaantumisen ja tehottoman hyötyjätteiden erilliskeräyksen vuoksi.

Tietoalusta voi helpottaa jätteen haltijoiden ja jätepalveluiden tarjoajien kohtaamista. Esitetyssä muodossa jätelain muutokset lisäävät kohtuuttomasti hallinnollista taakkaa yrityksille ja kunnille sekä saattavat jopa olla haitallisia ympäristölle, mikäli liian vaikea byrokratia aiheuttaa erityisesti pienemmille yrityksille houkutuksen sijoittaa jätteet luontoon.

Ensi vaiheessa tietoalustan käytön tulisikin olla vapaaehtoista. Näin ne yritykset, joiden jätemäärät ovat merkittävät ja joiden alueella on jätepalveluita tarjoavia yrityksiä, voivat löytää palveluntarjoajan. Mutta niiden alueiden yritysten, joissa tosiasiallisesti ei ole kuin kunnallisen jätehuoltoyhtiön palvelut tai joiden jätemäärät ovat suhteellisen pienet, hallinnollinen taakka ei kasva kohtuuttomaksi, eikä jätehuoltoa tarvitse turhaan viivästyttää ja vaikeuttaa. Toissijaisen jätehuoltopalvelun pyynnön tulee olla jatkossakin riittävä osoitus siitä, ettei muita palveluntarjoajia ole.

Tietoalustan käytön ehdot ovat myös liian tiukat. Tuhannen euron vuosittaisen palvelun raja on täysin eri suuruusluokkaa kuin hankintalain rajat. Rajan tulisi olla huomattavasti suurempi, vähintään 10 000 euroa vuodessa.

Hallituksen esityksessä ehdotettu uusi 78 §:n kolmas momentti on tarpeeton, koska se vastaa nykytilaa. Tälläkin hetkellä toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävän maksun tulee vastata aiheutuneita kustannuksia, joten uusi sääntely ei ole tältä osin tarpeen.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että ympäristövaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 10.1.2019

Hanna

Sarkkinen

vas

Laura

Huhtasaari

ps

Lauri

Ihalainen

sd

Johanna

Ojala-Niemelä

sd

Ville

Skinnari

sd