Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 561/2018 vp — Kirjallinen kysymys jatkokysymykseksi kirjalliseen kysymykseen KK 471/2018 vp Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän sopimusoikeudellisesta pohjasta — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 561/2018 vp
KK 561/2018 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys jatkokysymykseksi kirjalliseen kysymykseen KK 471/2018 vp Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän sopimusoikeudellisesta pohjasta

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 304 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

KK 471/2018 vp

KKV 471/2018 vp

Vastauksessa on sivuutettu se, että Senaatti-kiinteistöt on osa valtiota. Se ei ole erillinen oikeushenkilö (, s. 3) vaan osa valtiota (, s. 3). Myöskään vuokralaisena toimiva virasto tai ministeriö ei ole valtiosta erillinen oikeushenkilö.

Yksityisoikeuden perusteisiin kuuluu, ettei kukaan (oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö) voi vuokrata tai ostaa omaisuutta itseltään. Pätevä yksityisoikeudellinen vuokrausoikeustoimi tai kauppa voi tapahtua vain kahden eri henkilön välillä. Valtio ei voi yksityisoikeudellisesti pätevällä tavalla vuokrata tiloja itseltään. Asia ei muutu muuksi, vaikka vuokrasopimukseksi otsikoituun asiakirjaan merkitään vuokranantajaksi Senaatti-kiinteistöt ja vuokralaiseksi vaikkapa puolustusministeriö. Oikeushenkilöiden tasolla kysymys on siitä, että valtio vuokraa (tai pikemminkin on vuokraavinaan) kiinteistön itseltään. Vuokrasopimuksella ei tällaisessa sopimuskonstruktiossa voi olla niitä yksityisoikeudellisia vaikutuksia, joita sopimukseen normaalisti liittyy. Valtio ei esimerkiksi voi haastaa itseään sopimusrikkomuksen johdosta oikeuteen. Senaatti-kiinteistöt ja ministeriö voivat tietyissä tilanteissa käyttää oikeudessa valtion puhevaltaa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että ne olisivat asianosaiskelpoisia prosessin osapuolia vuokrasopimusta koskevassa riita-asiassa. Yksityisoikeudellinen sopimuskonstruktio on siis tällaisessa asetelmassa fiktio vailla todellisia yksityisoikeudellisia oikeusvaikutuksia.

Saamassani vastauksessa sivuutettiin myös se, että vastauksessakin mainittu valtioneuvoston asetus 242/2015, johon Senaatti-kiinteistöjen toiminta pääosin käytännössä perustuu, on annettu oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain (973/2002) 15 §:n perusteella. Mainitussa lainkohdassa kuitenkin nimenomaan todetaan, ettei se koske valtion liikelaitoksia lukuun ottamatta valtion kiinteistövarallisuuden rekisteröintiä ja luettelointia. Vaikuttaa siis siltä, ettei sanotun lainkohdan perusteella ole voitu antaa asetusta, joka koskisi valtion liikelaitosta ja sen harjoittamaa vuokraustoimintaa. Tätä tärkeää seikkaa ministerin ei nähdäkseni olisi pitänyt vastauksessaan jättää huomioimatta.

KKV 471/2018 vp

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin selvityttääkseen ulkopuolisella asiantuntijalla tai valtioneuvoston oikeuskansleriin tukeutuen Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän laillisuuden ja erityisesti sen yksityisoikeudellisen pohjan?

Allekirjoittajat

Mika RaatikainenEnsimmäinen allekirjoittaja
Mika Raatikainen
Kansanedustaja · Jätetty 11.1.2019 · Helsinki
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 16.22·varmenna teksti
Vastaus — kunta- ja uudistusministeri · 25.1.2019

Ministerin vastaus

kunta- ja uudistusministeri
Vastaus annettu 25.1.2019 · KKV 561/2018 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 16.22·varmenna vastaus