Eduskunnan puhemiehelle
Vastauksessa on sivuutettu se, että Senaatti-kiinteistöt on osa valtiota. Se ei ole erillinen oikeushenkilö (, s. 3) vaan osa valtiota (, s. 3). Myöskään vuokralaisena toimiva virasto tai ministeriö ei ole valtiosta erillinen oikeushenkilö.
Yksityisoikeuden perusteisiin kuuluu, ettei kukaan (oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö) voi vuokrata tai ostaa omaisuutta itseltään. Pätevä yksityisoikeudellinen vuokrausoikeustoimi tai kauppa voi tapahtua vain kahden eri henkilön välillä. Valtio ei voi yksityisoikeudellisesti pätevällä tavalla vuokrata tiloja itseltään. Asia ei muutu muuksi, vaikka vuokrasopimukseksi otsikoituun asiakirjaan merkitään vuokranantajaksi Senaatti-kiinteistöt ja vuokralaiseksi vaikkapa puolustusministeriö. Oikeushenkilöiden tasolla kysymys on siitä, että valtio vuokraa (tai pikemminkin on vuokraavinaan) kiinteistön itseltään. Vuokrasopimuksella ei tällaisessa sopimuskonstruktiossa voi olla niitä yksityisoikeudellisia vaikutuksia, joita sopimukseen normaalisti liittyy. Valtio ei esimerkiksi voi haastaa itseään sopimusrikkomuksen johdosta oikeuteen. Senaatti-kiinteistöt ja ministeriö voivat tietyissä tilanteissa käyttää oikeudessa valtion puhevaltaa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että ne olisivat asianosaiskelpoisia prosessin osapuolia vuokrasopimusta koskevassa riita-asiassa. Yksityisoikeudellinen sopimuskonstruktio on siis tällaisessa asetelmassa fiktio vailla todellisia yksityisoikeudellisia oikeusvaikutuksia.
Saamassani vastauksessa sivuutettiin myös se, että vastauksessakin mainittu valtioneuvoston asetus 242/2015, johon Senaatti-kiinteistöjen toiminta pääosin käytännössä perustuu, on annettu oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain (973/2002) 15 §:n perusteella. Mainitussa lainkohdassa kuitenkin nimenomaan todetaan, ettei se koske valtion liikelaitoksia lukuun ottamatta valtion kiinteistövarallisuuden rekisteröintiä ja luettelointia. Vaikuttaa siis siltä, ettei sanotun lainkohdan perusteella ole voitu antaa asetusta, joka koskisi valtion liikelaitosta ja sen harjoittamaa vuokraustoimintaa. Tätä tärkeää seikkaa ministerin ei nähdäkseni olisi pitänyt vastauksessaan jättää huomioimatta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin selvityttääkseen ulkopuolisella asiantuntijalla tai valtioneuvoston oikeuskansleriin tukeutuen Senaatti-kiinteistöjen vuokrajärjestelmän laillisuuden ja erityisesti sen yksityisoikeudellisen pohjan?