Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 592/2018 vp — Kirjallinen kysymys kesähakkuiden uhasta Suomen lintulajeille ja metsille — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 592/2018 vp
KK 592/2018 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys kesähakkuiden uhasta Suomen lintulajeille ja metsille

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 478 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa suoritetaan vuosittain mittava määrä metsien kesähakkuita, jotka rikkovat EU:n lintudirektiiviä, häiritsevät useiden lintulajien pesintärauha sekä heikentävät jo entuudestaan uhanalaisia lintupopulaatioita. Kesähakkuut ovat yleistyneet 1960-luvulta alkaen ja niitä suoritetaan touko—lokakuussa, aikana jonne sijoittuu myös lintujen pesimäkausi, vaikka luonnonsuojelulaki kieltää lintujen pesien häiritsemisen erityisesti lisääntymisaikana.

Suomen luonnonsuojelulakia on kuitenkin tulkittu siten, ettei lintujen poikasten tuhoutuminen metsähakkuissa ole tahallista. Lienee kuitenkin selvää, mitä lintujen pesille ja niissä oleville poikasille hakkuiden aikana tapahtuu. Tuhoutuneiden pesien lisäksi kesähakkuut häiritsevät myös lähialueiden lintujen pesintää.

Euroopan komissio on EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa todennut pitävänsä Suomessa omaksuttua tulkintaa EU-oikeuden vastaisena (http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-8-2018-003262-ASW_FI.html).

Kesähakkuiden vaikutuksista on tehty Suomessa melko vähän tutkimusta, mutta tuoreessa Turun yliopiston tutkijatohtori Minna Pappilan artikkelissa "Summer loggings and bird protection: On regulation and derogations" viitataan vuonna 1999 tehtyyn tutkimukseen, jossa arvioitiin, että touko- ja kesäkuussa suoritettavat hakkuut tuhoavat maassamme vuosittain noin 35 000 linnunpesää. Suomen metsien hakkuumäärät ovat myös lisääntyneet viimeisten kahden vuosikymmenen aikana huomattavasti, vuonna 2019 metsiä kaadettiin yli 10 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuonna 1999 (Luonnonvarakeskus). Tämä kehitys ei ole ainakaan parantanut pesintäolosuhteita, päinvastoin.

Lintujen pesinnän häiriintymisen lisäksi kesähakkuilla on myös toinen hyvin merkittävä negatiivinen vaikutus, niiden yhteydessä metsissämme leviävät juurikääpäsienet, jotka ovat metsiemme taloudellisesti merkittävimmät tuhonaiheuttajat. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan juurikääpäsienet tappavat mäntyjä ja lahottavat kuusikoita noin 50 miljoonan euron edestä vuodessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin lintujen pesimäaikana tapahtuvien hakkuiden kieltämiseksi, koska EU-komissio on todennut pitävänsä niitä EU-oikeuden vastaisina, ja
onko hallitus huomioinut metsäpolitiikassaan kesähakkuiden levittämän juurikääpäsienen aiheuttamat mittavat vahingot?

Allekirjoittajat

Hanna HalmeenpääEnsimmäinen allekirjoittaja
Satu HassiAllekirjoittaja
Emma KariAllekirjoittaja
Krista MikkonenAllekirjoittaja
Touko AaltoAllekirjoittaja
Johanna KarimäkiAllekirjoittaja
Hanna Halmeenpää
Kansanedustaja · Jätetty 24.1.2019 · Oulu
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 16.21·varmenna teksti
Vastaus — maa- ja metsätalousministeri · 8.2.2019

Ministerin vastaus

maa- ja metsätalousministeri
Vastaus annettu 8.2.2019 · KKV 592/2018 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 16.21·varmenna vastaus