Eduskunnalle
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ilmoitti tiedotteellaan 25.1.2019 ottavansa Kristiinankaupungissa sijaitsevan Esperi Care Oy:n Hoivakoti Ulrikan toimintayksikön toiminnan asianmukaisuuden selvitettäväkseen. Aluehallintovirastolta saamiensa valvontatietojen vuoksi Valvira päätti 24.1.2019 keskeyttää toiminnan välittömästi.
Toimintayksikköä alueella valvova Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sai lyhyellä aikavälillä vakavia, välittömään asiakasturvallisuuteen viittaavia yhteydenottoja. Yhteydenottojen vuoksi Kristiinankaupungin kunta ja aluehallintovirasto kävivät toimintayksikössä tarkastuskäynnillä 22.—23.1.2019. Havaitut epäkohdat liittyivät muun muassa riittämättömän hoitohenkilökunnan määrään suhteessa hoivan ja hoidon tarpeen arviointiin, puutteelliseen perushoitoon ja -hoivaan, lääkehoidon asianmukaisuuteen, asiakkaiden hoitoisuustietojen puutteellisuuteen sekä toimintayksikön lähiesimiestyöhön.
Lain mukaan, jos asiakasturvallisuus sitä edellyttää, lupaviranomainen voi kieltää toiminnan tai määrätä sen keskeytettäväksi tai kieltää toimintayksikön, sen osan tai laitteen käytön välittömästi (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 21 §). Saatujen tietojen perusteella Valvira katsoo, ettei toimintayksikön toiminta vastaa sille myönnettyä yksityisestä sosiaalihuollosta annetun lain mukaista lupaa ja asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti, mikäli toimintaa jatketaan. Kielto on voimassa toistaiseksi.
Valvirasta on kerrottu tiedotusvälineille, että toimintayksikössä on käyty tarkastuskäynnillä jo viime syksynä. Epäkohtailmoituksen mukaan toimintayksikön henkilökunnan määrä on ollut liian alhainen. Edelleen Valviran tekemässä keskeytyspäätöksessä on viittaus tapaukseen, jossa viime syksynä kyseisessä Kristiinankaupungin toimintayksikössä asiakkaana ollut henkilö oli menehtynyt mahdollisesti hoitovirheen takia.
Lehtitietojen mukaan Valvira on selvittämässä myös koko Esper Caren toimintaa ja palveluiden laatua. Lehtitiedon mukaan Esperi Caren useissa hoivakodeissa potilasturvallisuus on vaarantunut, ja monet kaupungit ovat keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen Esperin tiloihin niissä ilmenneiden vakavien ongelmien vuoksi.
Tehystä on kerrottu julkisuuteen, että haamutyöntekijät, lääkepoikkeamat ja TES-rikkomukset ovat arkea Esperi Caren vanhusten hoitolaitoksissa.
Lehtitietojen mukaan Capman-yhtiö myi Esperi Caren brittiläiselle pääomasijoittajalle vuonna 2016. Brittiläinen pääomasijoittaja Intermediate Capital Group (ICG) maksoi velattomana kauppahintana Esperi Caresta noin 220 miljoonaa euroa vuonna 2016.
Intermediate Capital Group (ICG) hallitsee yli 30 miljardin punnan omaisuutta. ICG:n vuosikertomuksesta ilmenee mm. että yhtiö omistaa useita tytäryhtiöitä ja rahastoja Cayman-saaren veroparatiisisssa. Sillä on tytäryhtiöitä Englannin Kanaalisaarilla Jerseyssä sekä useita tytäryhtiöitä Luxemburgissa ja Irlannissa. Yrityksen tilinpäätöstiedot kertovat, että uusimmalta tilikaudelta yhtiö jakoi osinkoa 80 miljoonaa puntaa ja tavoitteeksi ilmoitetaan korottaa osinkoa 6—8 prosenttia joka vuosi. Tällaisen omistajan ainoa tavoite on korkea tuotto hankkimistaan yhtiöistä.
Kauppa rahoitettiin omistajien omilla pääomasijoituksilla (70 miljoonaa euroa), lähipiiri- ja osakaslainoilla (70 miljoonaa euroa) ja loput 80 miljoonaa euroa pankkilainoilla. Lähipiiri- ja osakaslainojen korot ovat 12—15 prosenttia ja pankkilainojen 3,5—4,0 prosenttia.
Kesäkuussa 2016 tapahtuneen Esperi Caren yrityskaupan jälkeen yhtiö on tehnyt tappiota puolessatoista vuodessa vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan yli 15 miljoonaa euroa. Samaan aikaan yhtiön lainojen korkokulut ovat olleet 23 miljoonaa euroa.
Miljoonakaupan myötä Esperi Caren toimitusjohtaja ja osaomistaja nousi hoiva- ja terveystalojen tulokuningattareksi vuonna 2017. Hän tienasi peräti 5,8 miljoonaa euroa.
Yhtiön tuotto-odotuksilla ja yrityskaupan rahoituksella on arveltu olevan yhteys Esperi Care yhtiöissä vuonna 2018 harjoitettuihin säästötoimiin.
Kuntien ja tulevien maakuntien ostopalvelujen hankinnassa on voitava puuttua Esperi Caren kaltaisten yritysten toimintaan jo hankintavaiheessa. Vahvasti "velkavivulla" ja pääomasijoittajaomistuksella toimivat hoivayhtiöt hakevat pelkästään hulppeaa tuottoa vanhusten kustannuksella ja alimitoitetulla henkilöstöllä sekä kelvottomalla laadulla ja TES:ien vastaisilla työehdoilla.
Hoitajamitoitus tulee säätää hoitoisuuden mukaan ja lisätä hoitajien määrää vanhuspalveluissa. Suomessa myös laitoshoidon henkilökuntamitoitus on Pohjoismaiden matalin. Muiden Pohjoismaiden laitoshoitoyksiköiden henkilöstömitoitus on esimerkiksi arkisin päivävuorossa 26—65 prosenttia Suomen yksiköitä korkeampi. (NORDCARE2-tutkimus 2018)
Valviran tehtävänä on valvoa valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin elinoloihin. Esperi Caren esimerkki osoittaa kiistatta sen, että omavalvonta ei nykyisellään estä pääomasijoittajien omistamien yhtiöiden saalistusta vanhushoivan palveluissa. Nykyisin yritysten omavalvontaa pidetään valvonnan ensisijaisena muotona.
Esperi Caren tapausesimerkki osoittaa, että vanhukset ja palvelun tilaajat tarvitsevat parempaa viranomaisvalvontaa. Valviran ja aluehallintovirastojen voimavarat valvoa vanhusten hoivapalveluja eivät nykyisellään riitä hoivapalveluiden riittävään valvontaan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin estääkseen etukäteen vanhuspalveluiden hankinnassa "velkavivulla" toimivien yritysten ja niiden osakkaiden rahastuksen vanhusten ja palvelun tilaajien kustannuksella,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin saadakseen vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen vastaamaan hoivattavien hoitoisuutta ja valmistellakseen säännökset hoitajamitoituksen lisäämiseksi lakiin, jotta parempi hoito voidaan varmistaa, sekä
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin osoittaakseen kevään 2019 lisäbudjetilla määrärahan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sekä aluehallintovirastoille, jotta viranomaisvalvontaa vanhuspalveluiden laadun varmistamiseksi voidaan tehostaa nykyisestä.