Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi, laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla sekä laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia, maakaarta, kaupanvahvistajista annettua lakia, kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annettua lakia sekä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä annettua lakia.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2020 alusta.
Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotuksia tarkastellaan ennen muuta perustuslain 6, 15 ja 21 §:n kannalta. Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Esitykseen liittyvien valtiosääntöoikeudellisten näkökohtien vuoksi hallitus pitää kuitenkin suotavana, että esityksestä pyydettäisiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi, laki valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla ja laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia sekä neljää muuta lakia. Ehdotetun lainsäädännön tarkoituksena on mahdollistaa se, että valtio voisi puuttua Suomen kansallista turvallisuutta vaarantavaan kiinteistönomistukseen.
Hallituksen esityksessä on varsin laajat ja asianmukaiset säätämisjärjestysperustelut. Perustuslakivaliokunta tarkastelee seuraavassa vain kiinteistöhankintojen luvanvaraisuutta koskevaa lakiehdotusta (4. lakiehdotus).
Esitykseen sisältyvässä 4. lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi, että laissa tarkemmin määritellyt henkilöt ja yhteisöt saavat hankkia kiinteistön Suomen valtion alueelta vain, jos puolustusministeriö myöntää hankinnalle luvan. Lupa tarvitaan, jos kiinteistön luovutuksensaaja on muualla kuin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella kotipaikkaansa pitävä yhteisö tai muun kuin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen. Tämän lisäksi soveltamisalaan kuuluisivat myös sellaiset yhteisöt, joilla on kotipaikka Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella, mutta joissa vähintään 1/10 yhteisön päätöksenteosta edustava vaikutusvalta olisi EU- ja ETA-alueen ulkopuolella.
Luovutuksensaajan on ehdotetun 4 §:n mukaan haettava puolustusministeriöltä lupaa kiinteistön hankinnalle ennen kiinteistön luovutusta tai kahden kuukauden kuluessa kiinteistön luovutuksen vahvistamisesta tai siitä, kun kauppa on syntynyt sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Jos lupaa kiinteistön hankintaan ei myönnetä, luovutuksensaajan on 6 §:n mukaan luovutettava kiinteistö vuoden kuluessa siitä, kun päätös luvan epäämisestä on saanut lainvoiman. Jos kiinteistön kauppa ei ole purkautunut eikä kiinteistöä ole luovutettu eteenpäin säädetyssä ajassa, puolustusministeriön on määrättävä kiinteistö myytäväksi.
Kiinteistön luovutusvelvollisuus ja erityisesti viranomaiselle osoitettu toimivaltuus kiinteistön myyntiin merkitsevät kiinteistön luovutuksensaajan omaisuuden suojan rajoittamista. Ehdotettu sääntely voi johtaa siihen, että kiinteistön luovutuksensaajan on luovutettava kiinteistö määräajassa eteenpäin, vaikka hän olisi täyttänyt lain mukaisen velvollisuuden hakea lupa. Lakiin ei ehdoteta otettavaksi säännöksiä luovutuksensaajan mahdollisten taloudellisten menetysten tai hänelle syntyneiden kustannusten korvaamisesta.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota sääntelyn täsmällisyyteen. Menettelystä puolustusvoimien määräämässä kiinteistön myynnissä tulee säätää nyt ehdotettua tarkemmin. Lisäksi ehdotetun 6 §:n perustelujen (s. 57) mukaan kiinteistöstä luopuminen voisi tapahtua luovuttamalla kiinteistö "sellaisen hankintaan oikeutetulle". Tällaista kiinteistön edelleenluovutuksen saajaa koskevaa rajoitusta ei ole mahdollista luoda säännöksen perusteluilla.
Lupamenettely
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.