Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 636/2018 vp — Kirjallinen kysymys kilpirauhaspotilaiden hoidosta — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 636/2018 vp
KK 636/2018 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys kilpirauhaspotilaiden hoidosta

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 419 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Kilpirauhaspotilailta tulleiden tietojen mukaan eläinperäisiä biologisia kilpirauhaslääkkeitä määräävien lääkärien ammatinharjoittamisoikeutta on rajoitettu Valviran toimesta kasvavassa määrin. He eivät saa hoitaa kilpirauhassairauksia, ja jotkut eivät saa hoitaa mitään umpierityssairauksia.

Vuosina 2013—2016 ammatinharjoittamisoikeutta rajoitettiin 85 lääkäriltä, joista viisi oli kilpirauhashormonilääkkeitä määrääviä lääkäreitä. Vuoden 2018 lopussa kilpirauhassairauksia hoitavien lääkäreiden rajoituksia oli jo seitsemän. Tämä tieto vahvistaa ilmiön olemassaoloa.

Muutamassa esimerkkitapauksessa potilaat ovat kertoneet, ettei heille sovellu tyroksiinilääkitys (T4) mutta biologisen lääkkeen (joka sisältää sekä T4-lääkettä että T3-lääkettä) vaikutukset ovat sitä vastoin myönteisiä. Biologiset kilpirauhaslääkkeet ovat laillisia lääkkeitä, joita on Suomessa saatavilla. Niiden kokonaiskustannukset ovat noin 50—200 euroa kuukaudessa.

Markkinoilla on myös synteettistä T3-lääkettä Liothyronia, joka soveltuu myös joillekin kilpirauhaspotilaille hyvin.

Erityisen ongelmallinen tilanne tuntuu olevan biologisia lääkkeitä määräävien lääkäreiden saatavuudessa Pohjois-Suomessa. On selvää, että lääkkeitä tulee määrätä lääketieteellisin perustein. Esimerkkitapauksessa biologisia eläinperäisiä lääkkeitä määrännyt lääkäri, joka sai ammatinharjoittamisoikeuden rajoituksen tästä syystä, oli 30 vuotta alalla toiminut kokenut, väitellyt sisätautisairauksien erikoislääkäri. Potilaiden mukaan hän tutki potilaat säännöllisesti ja huolellisesti lääketieteellisin menetelmin.

Kilpirauhaspotilaiden hoidossa on ollut muutakin ongelmaa, johon mm. eduskunnan oikeusasiamies on puuttunut. Tammikuussa 2018 eduskunnan oikeusasiamies puuttui terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) vuonna 2015 laatimaan lausuntoon rajata pelkällä T3-hormoneilla toteutettu hoito julkisen rahoituksen ulkopuolelle. Eduskunnan oikeusasiamies piti PALKOn asiasta tekemää lausuntoa laittomana ja pyysi PALKOa ryhtymään toimenpiteisiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko sosiaali- ja terveysministeriö tiedostanut kilpirauhassairauksia sairastavien potilaiden huolen saada tarvittaessa myös biologista (T3/T4) hormonihoitoa koko Suomen alueella ja
mihin toimiin ministeriö ryhtyy turvatakseen monipuolisen hoidon kilpirauhaspotilaille?

Allekirjoittajat

Antti RantakangasEnsimmäinen allekirjoittaja
Antti Rantakangas
Kansanedustaja · Jätetty 8.2.2019 · Oulu
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 16.42·varmenna teksti
Vastaus — perhe- ja peruspalveluministeri · 25.2.2019

Ministerin vastaus

perhe- ja peruspalveluministeri
Vastaus annettu 25.2.2019 · KKV 636/2018 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 16.42·varmenna vastaus