Eduskunnan puhemiehelle
Aurora Laina -niminen yhtiö ryhtyi hiljattain tarjoamaan takaajalainaksi nimeämiään pikavippejä. Poikkeuksellista tapauksessa on se, että lainoja markkinoidaan avoimesti ihmisille, joiden luottotiedot eivät ole kunnossa ja jotka lain mukaan eivät pystyisi lainaa saamaan.
Takaajalainan idea on, että luottotietonsa menettänyt ihminen voi saada lainaa, jos hankkii lainalleen takaajan lähipiiristään. Myönnetty laina maksetaan suoraan takaajan tilille, ei maksuhäiriöissä olevan lainanottajan tilille. Takaaja ottaa vastuun lainan maksamisesta, mikäli velallinen ei siitä suoriudu. Aurora Lainan verkkosivuston mukaan takaajan täytyy olla 18—75-vuotias, hänellä ei saa olla maksuhäiriömerkintää ja hänellä täytyy olla omistusasunto. Yhtiö tarjoaa 1 000—6 000 euron lainoja, joiden todellinen vuosikorko on 49,9 prosenttia.
Ehdoissa on erikoista se, että lainasummaa ei maksetakaan tavalliseen tapaan lainanhakijalle, vaan takaajan tilille. Lisäksi takaaja on vastuussa kuukausieristä, mikäli velallinen ei niitä maksa. Yhtiö kertoo verkkosivuillaan, että mikäli velallinen ei ole hoitanut kuukausierää eräpäivään mennessä, peritään se takaajalta seuraavana päivänä.
Suomen lain mukaan luottotietonsa menettäneelle ihmiselle ei saa myöntää lainaa. Kuluttajansuojalain mukaan luotonantaja saa myöntää lainaa vain, jos "kuluttajan luottokelpoisuuden arviointi osoittaa, että luottosopimuksesta johtuvat velvoitteet todennäköisesti täytetään luottosopimuksessa edellytetyllä tavalla".
Takaajalainamalli levittää maksuongelmien riskiä laajemmalle, ja tällä sidotaan velkaongelmiin myös velallisen lähipiiri.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kuluttajaviranomainen epäilee yhtiön kiertävän lakia. Velkaongelmaisia auttavan Takuusäätiön mukaan jopa kovasti kilpaillulla pikavippialalla tapaus on räikeä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kiertävätkö takaajalainasopimukset Suomen lainsäädännön määräyksiä, ja jos näin on,
mihin toimenpiteisiin kuluttajansuoja-asioista vastaava ministeriö ja sen alaiset kuluttajansuojaviranomaiset ryhtyvät, jotta kuluttajansuojaksi säädettyjä säännöksiä ei kierretä takaajalainasopimuksilla?