Eduskunnan puhemiehelle
Suomalaiseen musiikkiteollisuuteen on syntynyt markkinatilanne, joka herättää alalla kysymyksiä. On arvioitu, että tilanteessa saattaisi olla kyse Kilpailulain 2 luvun 7 §:n mukaisesta määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Ko. väärinkäyttö määritellään seuraavasti:
Yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti:
Musiikkialalla artistin toimeentulo muodostuu muun muassa palkoista, palkkioista ja tekijänoikeuskorvauksista, joita kertyy esimerkiksi esiintymistilaisuuksista, medianäkyvyydestä ja -soitosta sekä äänitemyynnistä. Musiikkibisnes on edelleen hyvin äänitevetoista. Esiintymistilaisuuksia ja media-aikaa on helpompi saada uuden äänitejulkaisun ympärille. Siksi hyvä levy-yhtiö on yksi artistin tärkeimmistä yhteistyökumppaneista. Levy-yhtiöt taas ovat riippuvaisia tuottamilleen äänitteille saamastaan media-ajasta (esim. tv, radio). Artistin tärkein tulolähde ovat kuitenkin usein live-esiintymiset mm. festivaaleilla.
Sanoma-konserni on viime vuosien aikana rakentunut toimijaksi, jonka alla on festivaalitoimintaa, tv- ja radiotoimintaa (ml. musiikkiohjelmaformaatit) sekä viimeisenä äänitetuotantoa ja musiikinkustannustoimintaa. Potentiaalinen riski määrittävän markkina-aseman väärinkäytöstä voidaan avata esimerkkien kautta seuraavasti:
Esimerkki 1: Festivaalit
Artisti myydään esiintymään konserniin kuuluvan yhtiön omistamalle festivaalille. Osana sopimusta festivaali edellyttää, ettei artisti esiinny kesän aikana muiden järjestämillä festivaaleilla.
Esimerkki 2: Festivaalit, medianäkyvyys
Artistille myydään "festivaalipaketti" konserniin kuuluvan yhtiön omistamille festivaaleille. Yhtiö edellyttää, ettei artisti esiinny kesän aikana muiden yhtiöiden festivaaleilla. Osana sopimusta yhtiö lupaa artistille radiosoittoa konserniin kuuluvalla radioasemalla.
Esimerkki 3: Äänitetuotanto
Konserniin kuuluva toimija lähestyy levy-yhtiöitä yhteistyön toivossa. Yhteistyössä on kyse äänitetuotannosta, johon toivotaan sisältöä levy-yhtiöiden artisteilta. Äänitteen tuottaa samaan konserniin kuuluva yhtiö. Jos yhteistyöstä kieltäytyy, on vaarana media-ajan vähentyminen konserniin kuuluvalla radioasemalla.
Esimerkki 4: Media-aika
Artisti kieltäytyy konserniin kuuluvan tv-kanavan juontajapestistä ja sen sijaan ottaa vastaan juontajapestin kilpailevan tv-kanavan ohjelmassa. Kieltäytymisen johdosta artistin äänitteiden soittaminen konserniin kuuluvalla radioasemalla loppuu.
Esimerkki 5: musiikkiformaatti-ohjelma
Artisti halutaan mukaan konsernin kanavalla pyörivään ohjelmaan. Osana sopimusta artistilta edellytetään, ettei hän esiinny muiden tv-kanavien ohjelmissa niin kauan kuin kyseistä ohjelmaa näytetään televisiossa. Lisäksi artistilta kielletään sponsori- ja muu yritysyhteistyö muiden kuin konsernin päättämien yritysten kanssa.
kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;
erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai
sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin ministeriö aikoo ryhtyä huolehtiakseen, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto seuraa riittävällä tavalla sitä, miten Sanoma-konserniin kuuluvat toimijat käyttävät määräävää markkina-asemaansa suomalaisessa musiikkiteollisuudessa, ja tarvittaessa puuttuu mahdolliseen markkina-aseman väärinkäyttöön?