Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ampuma-aselakia, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia ja asevelvollisuuslakia.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa lakiehdotuksia tarkastellaan yhdenvertaisuuden, yksityiselämän suojan, yhdistymisvapauden, omaisuuden suojan ja elinkeinovapauden kannalta.
Lakiehdotukset voidaan hallituksen käsityksen mukaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ampuma-aselakia, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia ja asevelvollisuuslakia. Ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin esityksen perustelujen mukaan täytäntöön asedirektiiviin tehdyt muutokset.
Ehdotetun ampuma-aselain 44 b §:n 3 momentin mukaan aselupa voidaan antaa lainkohdassa tarkemmin määriteltyä erityisen vaarallista ampuma-asetta tai sen osaa varten luonnolliselle henkilölle ampumaurheilua varten, jos henkilö on ja on ollut luvan hakemista edeltäneen 12 kuukauden ajan jäsen yhdistyslain 4 §:ssä tarkoitetussa luvan saaneessa yhdistyksessä. Yhdistyslain 4 § koskee yhdistyksiä, joiden toimintaan kuuluu harjoituttaminen ampuma-aseiden käyttöön ja joka ei ole yksinomaan metsästystä varten. Ampuma-aselain 45 §:ssä ehdotetaan lisäksi säädettäväksi tältä osin, että lupaa haettaessa esitetään todistus jäsenyydestä tällaisessa yhdistyksessä.
Nyt arvioitavan sääntelyn merkittävin ero vuonna 2010 tarkasteltuun verrattuna on sääntelyn soveltamisalassa. Aikaisemmin arvioitavana oli ehdotus, joka olisi koskenut ylipäätään ampumaurheilussa ja ampumaharrastuksessa käytettävää käsiasetta (pistooli, pienoispistooli, revolveri, pienoisrevolveri). Nyt ampumaseuran jäsenyyttä edellytettäisiin luvan saamiseen ampumaurheilutarkoitusta varten laissa täsmällisemmin määritellylle erityisen vaaralliselle ampuma-aseelle tai sen osalle. Huomionarvoista on myös, että vaatimus ampumaseuran jäsenyydestä johtuu nyt käsiteltävänä olevassa lakiehdotuksessa suoraan täytäntöönpantavana olevan ampuma-asedirektiivin 6 artiklasta.
Perustuslakivaliokunta pitää ehdotetusta sääntelystä johtuvaa negatiivisen yhdistymisvapauden rajoitusta suhteellisen vähäisenä. Ampumaseuran jäsenyysvaatimuksella pyritään varmistamaan se, että luvansaajan harrastuksen intensiteetti perustelee luvan myöntämistä. Aseharrastuksen kanavoituminen ampumaseuroihin mahdollistaa lisäksi ampuma-aseiden käytön paremman valvonnan. Sääntelylle on siten osoitettavissa hyväksyttävät perusteet. Sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta merkityksellistä on, että vaatimus ampumaseuran jäsenyydestä on aikaisempaa merkittävästi rajatumpi. Ehdotettu sääntely ei siten muodostu ongelmalliseksi perustuslain 13 §:n kannalta.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota huolellisesti laadittujen säätämisjärjestysperustelujen merkitykseen (, s. 2—3). Säätämisjärjestysperusteluissa on syytä paitsi tunnistaa relevantit perustuslakikysymykset myös selostaa näitä kysymyksiä koskevaa perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöä sekä nostaa avoimesti esiin mahdolliset perustuslailliset tulkintakohdat. Tältä kannalta valiokunta pitää valitettavana, ettei ehdotuksen perusteluissa ole tehty selkoa valiokunnan lausunnostaeikä siitä, miten nyt arvioitava lakiehdotus poikkeaa tuolloin tarkastellusta.
Ampuma-aselain 2 §:n 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi valtuus säätää ampuma-aseen hävittämisestä valtioneuvoston asetuksella. Ampuma-aseen hävittämistä koskevaa perussääntelyä ei ehdoteta otettavaksi lakiin. Sääntelyä on perustuslain 80 §:stä johtuvista syistä välttämätöntä täydentää laintasoisin perussäännöksin ampuma-aseen hävittämisestä.
Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa ehdotetaan nyt arvioitavan esityksen mukaan säädettäväksi, että sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella tarkoitettaisiin ampumakoulutusta, joka annetaan muilla kuin Puolustusvoimien aseilla ja ampumatarvikkeilla. Lisäksi sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella tarkoitettaisiin muuta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys voi ehdotetun 20 a §:n mukaan järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena ampumakoulutusta, jossa kehitetään yksilön ampumataitoa ja turvallista aseenkäsittelytaitoa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään ampumakoulutuksessa käytettävien ampuma-aseiden tyypeistä, toimintatavoista ja käytöstä, koulutettavien lukumäärästä koulutustapahtumassa, asetyyppikohtaisista turvallista aseenkäsittely- ja ampumataitoa mittaavista ampumakokeista ja niiden hyväksyttävästä suorittamisesta sekä koulutusohjelmasta. Koulutuksessa on noudatettava voimassa olevia Puolustusvoimien ammuntojen järjestämistä koskevia ja ampumasuoritusten valvonnasta annettuja ohjesääntöjä, varomääräyksiä ja muita pysyväismääräyksiä. Ampumakoulutuksessa saadaan käyttää koulutusohjelman edellyttämällä tavalla ampuma-aseita. Muita ampuma-aseita sekä erityisen vaarallisia ammuksia ei saa käyttää ampumakoulutuksessa. Laissa ehdotetaan säädettäväksi ammunnan johtajasta sekä ammuntojen järjestämispaikoista.
Sääntely sotilaallisia valmiuksia palvelevasta ampumakoulutuksesta jää laissa varsin täsmentymättömäksi. Ehdotetun sääntelyn suhdetta perustuslakivaliokunnan aikaisemmin tarkastelemaan sotilaalliseen koulutukseen ja perustuslain 124 §:ssä asetettuihin vaatimuksiin ei siten voida sääntelyn perusteella arvioida asianmukaisesti. Hallituksen esityksessä lakiehdotusta ei lisäksi lainkaan ole käsitelty perustuslain 124 §:n kannalta. Esityksen perusteella avoimeksi jäävät siten kysymykset julkisen hallintotehtävän antamisen tarkoituksenmukaisuudesta ja sääntelyn suhteesta merkittävään julkisen vallan käyttöön.
Hallituksen esityksessä todetaan sääntelyn tarpeellisuudesta muun muassa, että nykytilassa on haastavaa, ettei voimassa olevasta lainsäädännöstä voida suoraan todeta, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä olisi oikeus järjestää ammuntaa sisältäviä kursseja sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena (s. 8). Lisäksi tehdään selkoa asedirektiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaisesta kansallisen puolustuksen poikkeuksesta, johon ehdotettu sääntely liittyy (s. 15). Ehdotetun sääntelyn keskeisenä tarkoituksena näyttäisi siis olevan mahdollistaa se, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi järjestää ampumakoulutusta muilla kuin Puolustusvoimien aseilla.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että 20 a §:n perusteella ampumakoulutuksen sisältö määräytyisi valtioneuvoston asetuksella, jolla säädettäisiin 20 a §:n mukaan oikeastaan kaikista koulutuksen luonteen kannalta olennaisista seikoista, kuten ampumakoulutuksessa käytettävien ampuma-aseiden tyypeistä, toimintatavoista ja käytöstä sekä koulutettavien lukumäärästä ja koulutusohjelmasta. Koulutuksen sisällöstä käy ilmi esityksen perusteluista, että esityksessä ehdotetuilla muutoksilla mahdollistetaan se, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi jatkossa hankkia erityisen vaarallisiksi ampuma-aseiksi luokiteltuja pitkiä itselataavia keskisytytteistä patruunaa ampuvia kertatuliaseita ja kapasiteetiltaan yli 10 patruunan latauslaitteen yhdistelmiä järjestääkseen sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena annettavaa ampumakoulutusta (s. 17).
Aselaki
Vapaaehtoinen maanpuolustus
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 2. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 20 a §:stä tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon.