Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampuma-aselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.
Esitykseen sisältyvissä säätämisjärjestysperusteluissa ehdotettuja säännöksiä tarkastellaan ennen muuta perustuslain 21 ja 124 §:n kannalta. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan hallituksen käsityksen mukaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Esityksestä on hallituksen mukaan kuitenkin syytä pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin ehdotettavilla muutoksilla pyritään esityksen perustelujen mukaan kehittämään vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja selkeyttämään lainsäädäntöä nykyistä täsmällisemmällä sääntelyllä muun muassa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen sisällöstä, Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvistä tehtävistä sekä toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta.
Perustuslain kannalta merkittävimmät muutokset koskevat sääntelyä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisista hallintotehtävistä. Sääntely yhdistyksen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvan sotilaallisen koulutuksen järjestämistehtävästä kumottaisiin. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi nykyistä täsmällisemmin ja tarkkarajaisemmin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antamasta sotilaallisia valmiuksia palvelevasta koulutuksesta. Laista kumottaisiin sääntely Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen mahdollisuudesta tilata sotilaallista koulutusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä.
Ehdotettava sääntely liittyy ampuma-aselakia koskevassa hallituksen esityksessä () ehdotettuun sääntelyyn, josta perustuslakivaliokunta on antanut lausunnon ().
Sotilaallinen koulutus ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus ehdotetaan määriteltäväksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 2 §:ssä toisin kuin nykyisin. Ehdotuksen 7 §:n mukaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisiin hallintotehtäviin kuuluisi sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus. Sotilaallisen koulutuksen järjestäminen ei sen sijaan ehdotuksen mukaan enää kuuluisi yhdistyksen tehtäviin.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu sääntely merkitsee sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen käsitteen ja siihen kiinnittyvien toimivaltuuksien laajentumista ja myös lähentymistä voimassa olevassa laissa säädettyyn sotilaalliseen koulutukseen. Valiokunta ei kuitenkaan pidä ehdotettua sääntelyä laajennuksena niihin Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle nykylainsäädännön mukaan kuuluviin sotilaallisen koulutuksen tehtäviin, joita on pidetty tietyin täsmällisin reunaehdoin hyväksyttävinä perustuslain 124 §:n kannalta. Ehdotuksen mukaiset Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkiset hallintotehtävät ovat sen laatuisia ja sillä tavoin rajattuja, että ne ovat perustuslain 124 §:n estämättä annettavissa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisten hallintotehtävien valvonta tulee perustuslain 124 §:stä johtuvista syistä järjestää asianmukaisesti. Tältä kannalta merkityksellistä sääntelyä ehdotetaan otettavaksi muun muassa lain 3, 3 a ja 20 §:ään.
Esityksen perusteluista (s. 19) käy ilmi, että hallituksen esityksessäehdotetut 20 a—20 c § ehdotetaan sijoitettaviksi tässä esityksessä säädettäväksi ehdotettavaan 4 a lukuun. Perustuslakivaliokunta kiinnittää sen vuoksi puolustusvaliokunnan huomiota 20 a §:stä esitettyyn säätämisjärjestyshuomautukseen ().
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.