Eduskunnan puhemiehelle
Itä-Suomessa on kova pula pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista. Syynä tähän on Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen ja Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkauttaminen ja sekä luokan- että lastentarhanopettajakoulutuksen keskittäminen Joensuuhun ja Ouluun. Tämä on syönyt koko Itä-Suomen opettajankoulutuksen vetovoimaa. Tämä näkyy hakijamäärissä. Viime syksynä Joensuussa 108:sta lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikasta ainoastaan 66 täytettiin ja 56 valituista hakijoista aloitti opinnot. Tämä romahdus hakijamäärässä on tapahtunut siitä huolimatta, että hallitus on lisännyt 1 000 aloituspaikkaa lastentarhanopettajakoulutukseen vuosina 2018—2021. Joensuuhun aloituspaikkoja lisättiin 20:llä viime syksynä, mutta niitä ei saatu täytettyä. Ennen Savonlinnan kampuksen lakkauttamisaikeita vuonna 2014 Savonlinnan opettajankoulutukseen oli hakijoita 800. Joensuuhun haki vuonna 2017 vain 350.
Kainuussa kelpoisen opetushenkilöstön saatavuus on heikentynyt ja sama kehitys tulee todennäköisesti jatkumaan. Opetusalan henkilöstöä eläköityy merkittävästi tulevien vuosien aikana, eikä kelpoisia opetusalan työntekijöitä ei ole enää työttöminä työnhakijoina. Oppilasmäärien lasku vaikuttaa jonkin verran opettajatarpeen vähenemiseen ja toisaalta taas varhaiskasvatukseen opettajia on rekrytoitava aiempaa enemmän uuden lain myötä. On tiedossa, että korkeakouluista valmistuneet sijoittuvat töihin ensisijaisesti opiskelupaikkakunnalle tai sen läheisyyteen.
Kajaanissa toteutettiin 18 lastentarhanopettajan lisäkoulutus vuosina 2012—2015 ESR-rahoituksella ja 17 henkilön lisäkoulutus vuosina 2015—2018 OKM:n erillisrahoituksella. Kaikille valmistuneille on ollut työpaikka tarjolla. Uuteen 20 opiskelijan muuntokoulutusryhmään yhteistyössä Oulun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa ei OKM:n erityisavustushaussa rahoitusta myönnetty, vaikka tarve on osoittavissa. Suunnitelmana oli kahden yliopiston toteuttama koulutus, jossa olisi kaksi 20 opiskelijan ryhmää — yksi Kajaanissa ja yksi Joensuussa. Toteutus olisi ollut verkostomainen koulutusmalli, jossa olisi mukana yhteisiä opintojaksoja. Alueella järjestetyssä muuntokoulutuksessa myös alueellinen hyöty on suurin ja paikallinen työelämän osaamistarve tulee huomioitua.
Tämä on erittäin vakava tilanne ja huutava pula erityisesti pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista, mutta myös luokanopettajista heijastuu koko Itä-Suomen alueeseen. Tulevaisuus ei myöskään näytä kovin valoisalta, sillä vaikutukset ovat jo nyt näin vahvat samaan aikaan, kun uuden varhaiskasvatuslain myötä varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan entistä enemmän ja pätevien lastentarhassa työskentelevien ammattilaisten rooli korostuu. Eläköityminen on myös merkittävä tekijä tulevaisuuden varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajien tarvetta ajatellen. Yliopistopaikkakunnilla kouluttautuvien saaminen palaamaan alueelle on haasteellista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi, lastentarhanopettajien ja opettajien riittävän määrän turvaamiseksi Itä-Suomen alueella ja Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen vetovoiman lisäämiseksi, sekä
aikooko valtio rahoittaa Itä-Suomen alueelle Savonlinnaan ja Kajaaniin uudelleen käynnistettävää luokan- ja varhaiskasvatuksen opettajien muunto- ja/tai monimuotokoulutusta?