Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa perusopetusta järjestävät kuntien lisäksi kuntayhtymät, valtio sekä yksityiset opetuksen järjestäjät ja yliopistot. Perusopetuslain määräämät velvoitteet ovat käytännössä kaikille perusopetuksen järjestäjille samat.
Jos oppilas käy muun kuin kunnan koulua, rahoitus maksetaan oppilaskohtaisena kotikuntakorvauksena. Laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta määrätään, että muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia saman pykälän 1—4 momentissa tarkoitetuista kotikuntakorvauksista. Leikkaus koskee kaikkiaan n. 25 000:ta oppilasta. Tämä asettaa oppivelvolliset eriarvoiseen asemaan sen perusteella, minkä opetuksen järjestäjän koulussa nämä käyvät tilanteessa, jossa kotiosoite pääsäännön mukaan määrää oppilaan koulupaikan.
Suuri osa ei-kunnallisten perusopetuksen järjestäjien kouluista toimii lähikouluina sijaintikuntansa kouluverkossa. Esimerkiksi kaikki yliopistojen 11 harjoittelukoulua ovat lähikouluja ja toiminnallisesti osa sijaintikuntansa kouluverkkoa. Samoin yksityiskouluista 17 muuta isoa yksikköä toimivat lähikouluperiaatteella kunnissa. Perusteena alemmalle korvausprosentille ovat hallituksen esityksen mukaan lainsäädännössä yksityisille opetuksen järjestäjille säädetyt suppeammat tehtävät. Näitä suppeampia tehtäviä ei kuitenkaan ole tarkemmin eritelty.
Valtioneuvoston myöntämä perusopetuksen toimilupa antaa lähtökohtaisesti yksityiselle opetuksen järjestäjälle oikeuden antaa erityisopetusta. Niissä tapauksissa, joissa kunta osoittaa yksityiskoulun oppilaan lähikouluksi, on yksityinen opetuksen järjestäjä velvollinen järjestämään erityistä tukea.
Sivistysvaliokunta on lausunut asiasta kahdesti (,) ja todennut, että kotikuntakorvausjärjestelmän on oltava oikeudenmukainen sekä opetuksen järjestäjästä riippumaton. Viimeksi valiokunta totesi vuoden 2019 talousarvion käsittelyn yhteydessä seuraavasti:
Rinteen hallitusohjelmassa korostetaan tasa-arvoisen koulutuksen merkitystä ja luvataan käynnistää perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma. Osana tasa-arvon vahvistamista on vihdoin korjattava kotikuntakorvausleikkauksen aiheuttama oppilaiden eriarvoinen asema.
Eduskunta edellyttää, että yksityisten koulujen kotikuntakorvauksesta tehdään selvitys, joka on annettava sivistysvaliokunnalle vuoden 2019 aikana. Hallituksen on ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin yhdenvertaisen rahoituksen turvaamiseksi. Korvauksen suuruutta on arvioitava ottaen huomioon yksityiskoulujen kustannusrakenne ja lakisääteiset sekä muut velvoitteet ja koulujen asema kunnissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin opetus- ja kulttuuriministeriö on ryhtynyt eduskunnan edellyttämän yksityisten koulujen kotikuntakorvausta koskevan selvityksen johdosta ja
miten hallitus arvioi yksityiskoulujen aseman ja oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutuvan nykyisen korvauksen puitteissa?