Eduskunnan puhemiehelle
Rahanpesun valvontarekisteri perustuu EU:n neljänteen rahanpesudirektiiviin (849/2015) ja siten sen pohjalta Suomessa säädettyyn lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017), joka on tunnetummin rahanpesulaki. Lain tavoitteena on estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, edistää tällaisen toiminnan paljastamista sekä tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia.
Rahanpesulain 5 luvun (Rahanpesun valvontarekisteri) 1 §:n mukaisesti rekisteröitymistarve on lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 13—18 ja 20—24 kohdassa tarkoitetuilla ilmoitusvelvollisilla, jotka eivät ole toimilupavalvottavia tai velvollisia rekisteröitymään valvontaviranomaisen ylläpitämään muuhun kuin tässä luvussa tarkoitettuun rekisteriin.
Taloudellista toimintaa on pidettävä vähäisenä, jos asiakkaan liiketoimen suuruus tai toisiinsa kytkeytyvien liiketoimien suuruus yhteensä on alle 1 000 euroa.
Liiketoiminnan harjoittajan on itse arvioitava etukäteen, ylittääkö hänen toimintansa 1 momentissa tarkoitetun vähäisen taloudellisen toiminnan rajan. Vähäistä taloudellista toimintaa arvioitaessa ei ole merkitystä sillä, onko asiakassuhde pysyvä tai satunnainen.
Valtiovarainministeriön asetuksen 2 §:ssä on määritelty rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa tarkoitettu vähäinen taloudellinen toiminta (678/2017):
Ilmoittautuminen AVI:n ylläpitämään rahanpesun valvontarekisteriin maksaa 350 euroa. Monille mikroyrityksille ja varsinkin osa-aikaisille yrittäjille maksun taso on kohtuuton.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä rahanpesun valvontarekisterin maksujen kohtuullistamiseksi, jottei mikroyrittäjien taloudellinen taakka kasva liian suureksi?