Hallituksen esitys eduskunnalle Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevien lakien muuttamiseksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys sisältää ehdotukset eräiksi sellaisiksi lainsäädännön muutoksiksi, jotka johtuvat Väestörekisterikeskuksen, maistraattien sekä Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimivan maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävien yhdistämisestä uudeksi kokonaisuudeksi Digi- ja väestötietovirastoon.

Esitys sisältää myös ehdotuksia Digi- ja väestötietoviraston rekistereitä koskevan lainsäädännön muutoksiksi, jotka eivät seuraa suoraan virastojen uudelleenorganisoinnista, mutta jotka on tarkoituksenmukaista toteuttaa samassa yhteydessä. Maistraattien, Väestörekisterikeskuksen ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämiä henkilörekistereitä koskeva sääntely keskitettäisiin väestötietojärjestelmää lukuun ottamatta uuteen lakiin Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä. Maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettu laki kumottaisiin. Esityksessä ehdotetaan myös tarkennettavaksi henkilötietojen käsittelyyn liittyviä rekisterinpitovastuuta koskevia kysymyksiä sekä tehtäväksi tietosuoja-asetuksesta johtuvia ja eräitä muita muutoksia.

Digi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta, mistä syystä lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

YLEISPERUSTELUT

1

Johdanto

Tässä hallituksen esityksessä esitetään muutoksia Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevaan sääntelyyn. Eduskunta on aikaisemmin hyväksynyt lain Digi- ja väestötietovirastosta (304/2019) sekä lain aluehallintovirastoista annetun lain 4 §:n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta (305/2019). Nämä lait mahdollistavat toiminnallisen organisaatiomuutoksen, jossa yhdistetään nykyisten Väestörekisterikeskuksen, maistraattien sekä Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimivan maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät uudeksi kokonaisuudeksi Väestörekisterikeskukseen. Samalla viraston nimi muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi. Digi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa 1 päivänä tammikuuta 2020.

Tähän esitykseen sisältyvät sellaiset laajemmat lainsäädännön muutokset, jotka johtuvat organisaatiouudistuksesta tai jotka on tarkoituksenmukaista tehdä samassa yhteydessä.

Maistraattien tai Väestörekisterikeskuksen yleistä hallintoa, organisaatiota ja tehtäviä koskevaa laintasoista säädöstä ei ole. Vuonna 1996 voimaan tullut rekisterihallintolaki (166/1996) on rekisterihallinnon organisaatiota koskeva säädös. Tosiasiassa kyse on väestökirjanpidon järjestämistä sääntelevästä laista, sillä laissa ei säädetä rekisterihallinnon järjestämisestä yleisellä tasolla. Rekisterihallintolaki tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Rekisterihallintolain mukaan väestökirjanpidon keskusviranomainen on Väestörekisterikeskus. Väestökirjanpidon sekä muun rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimivat maistraatit. Ahvenanmaan maakunnassa maistraatille säädettyjä tehtäviä hoitaa Ahvenanmaan valtionvirasto, jollei erikseen toisin säädetä.

Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät perustuvat aluehallintovirastoista annettuun lakiin (896/2009), jonka 4 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla aluehallintoviraston tehtävänä on maistraattien ohjaus, kehittäminen ja valvonta.

Rekisterihallintolaki sekä aluehallintovirastoista annetun lain 4 §:n 2 momentin 2 kohta kumoutuvat samalla, kun Digi- ja väestötietovirastosta annettu laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Jatkossa yleiset säännökset Digi- ja väestötietoviraston tehtävistä sisältyisivät lakiin Digi- ja väestötietovirastosta. Maistraattien tehtävät kuitenkin konkretisoituvat niitä koskevassa aineellisessa lainsäädännössä. Myös Väestörekisterikeskuksen ja Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimivan maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävistä on säädetty aineellisessa lainsäädännössä. Lisäksi lainsäädännössä viitataan laajasti näihin virastoihin toimivaltaisina viranomaisina. Tähän esitykseen sisältyvät ehdotukset sellaisiksi erityislainsäädännön muutoksiksi, jotka ovat tarpeen organisaatiouudistuksen myötä.

2

Nykytila

2.1

Virastojen tehtävät ja toiminta

Väestörekisterikeskus ylläpitää ja kehittää väestötietojärjestelmää sekä tarjoaa väestötietojärjestelmään pohjautuvia tietopalveluja viranomaisille ja yrityksille. Väestörekisterikeskus on yhdessä maistraattien kanssa väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjä. Väestörekisterikeskus vastaa myös varmennetun sähköisen asioinnin tuottamisesta Suomessa. Lisäksi Väestörekisterikeskuksella on vaaleihin liittyviä tehtäviä, muun muassa äänioikeusrekisterin ja ehdokasrekisterin luominen, äänioikeusilmoitusten toimittaminen ja äänestyspaikkapalvelun tuottaminen.

Väestörekisterikeskus edistää toiminnallaan yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa ja tietoturvallisuutta sekä hyvän tietojenkäsittely- ja tiedonhallintatavan kehittämistä ja noudattamista. Lisäksi Väestörekisterikeskuksen yhtenä tehtävänä on edistää sähköistä asiointia julkisissa palveluissa. Väestörekisterikeskus esimerkiksi tuottaa ja kehittää Suomi.fi-palveluja kansalaisten, julkisen hallinnon ja yritysten käyttöön. Palvelujen muodostama kansallinen palveluarkkitehtuurikokonaisuus parantaa julkisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta, yhteentoimivuutta sekä ohjausta. Suomi.fi-palveluiden lisäksi Väestörekisterikeskuksen vastuulle siirtyi 1.1.2018 uusia tehtäviä, jotka liittyvät yhteiskunnan digitalisaation tukemiseen ja edistämiseen. Siirtyviä toimintoja olivat esimerkiksi valtiovarainministeriöstä siirtynyt VAHTI-toiminta (julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä ja siihen liittyvä toiminta) ja hallinnon tietoturvallisuuden kehittämisen tuki. Lisäksi Väestörekisterikeskuksen vastuulle siirtyi Kansalaisneuvonta.

väestötietolaki

tunnistuslaki)

Väestörekisterikeskuksen tehtävistä säädetään muun muassa väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009, jäljempänä), hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetussa laissa (571/2016), vaalilaissa (714/1998) sekä vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetussa laissa (617/2009, jäljempänä.

Maistraatit ovat aluehallintoviraston alaisia paikallis- ja yleishallintoviranomaisia. Ne vastaavat toimialueensa väestötiedoista ja hoitavat muita niille kuuluvia väestökirjanpitotehtäviä. Ne toimivat holhousviranomaisena ja hoitavat muita yleishallinto- ja palvelutehtäviä. Maistraateissa hoidetaan myös julkisen notaarin tehtäviä, siviilivihkimisiä, kaupanvahvistuksia sekä vaaleihin ja kansanäänestyksiin liittyviä tehtäviä. Muita maistraatin tehtäviä ovat muun muassa nimenmuutosasiat, avioliiton esteiden tutkinta ja perukirjojen osakasluetteloiden vahvistaminen.

Yllä kuvatusti maistraatin tehtävistä ei ole säädetty keskistetysti, vaan maistraatin kukin tehtävä ilmenee pääsääntöisesti substanssilainsäädännöstä. Maistraattien tehtävistä säädetään muun muassa väestötietolaissa, holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999, myöhemmin holhoustoimilaki), edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa (648/2007), vaalilaissa, kotikuntalaissa (201/1994), uskonnonvapauslaissa (453/2003), vihkimisoikeudesta annetussa laissa (571/2008), julkisesta notaarista annetussa laissa (420/2014), perintökaaressa (40/1965), isyyslaissa (11/2015), äitiyslaissa (253/2018), etu- ja sukunimilaissa (946/2017), transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetussa laissa (563/2002) ja avioliittolaissa (234/1929).

Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö on Itä-Suomen aluehallintovirastoon kuuluva itsenäinen yksikkö, jolla on valtakunnallinen toimivalta. Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät perustuvat aluehallintovirastoista annettuun lakiin.

Aluehallintovirastoista annetun valtioneuvoston asetuksen (906/2009) 7 §:ssä säädetään tarkemmin maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksiköstä. Asetuksen mukaan yksikön tehtävänä on hoitaa aluehallintovirastojen toimialaan kuuluvat aluehallintovirastoista annetussa laissa tarkoitetut maistraattien ohjaus-, valvonta- ja kehittämistehtävät. Ahvenanmaalla yksikön toimivaltaan kuuluu kuitenkin vain rekisterihallinnon paikallisviranomaiselle säädettyjen tehtävien ohjaus, valvonta ja kehittäminen.

Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävistä on lisäksi säädetty aineellisessa lainsäädännössä, esimerkiksi holhoustoimilaissa, maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (57/2005) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (225/2005) sekä vihkimisoikeudesta annetussa laissa ja sen nojalla annetussa valtiovarainministeriön asetuksessa (1430/2015).

2.2

Tietojen käsittelyä koskeva sääntely

väestötietoasetus Väestötietojärjestelmä on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen perusrekisteri, jota pidetään yhteiskunnan toimintojen ja tietohuollon sekä sen jäsenille kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien mahdollistamiseksi, toteuttamiseksi ja turvaamiseksi. Väestötietolaki tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2010. Laissa säädetään muun muassa Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tehtävistä väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjinä, väestötietojärjestelmän tietosisällöstä ja tietojen ylläpidosta, tiedon ylläpitoa koskevasta toimivallasta sekä tietojen luovuttamisesta. Lisäksi laissa säädetään Väestörekisterikeskuksen varmennetusta sähköisestä asioinnista, tarkemmin Väestörekisterikeskuksen tuottamista varmenteista ja varmennettuun sähköiseen asiointiin liittyvistä palveluista, kansalaisvarmenteen ja muun varmenteen myöntämisestä sekä sähköisestä asiointitunnuksesta. Laki on voimaan tullessaan korvannut edeltävän väestötietojärjestelmää ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluita koskevan erityislain. Tarkempia säännöksiä väestötietojärjestelmän tietosisällöstä sekä tietojen ilmoittamisesta ja käsittelystä sisältyy väestötietojärjestelmästä annettuun valtioneuvoston asetukseen (128/2010, jäljempänä).

julkisuuslaki Väestötietojärjestelmän tietojen käsittelyyn ja varmennettuun sähköiseen asiointiin sovellettavasta yleislainsäädännöstä mainittavia ovat erityisesti tietosuojalaki (1050/2018), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettu laki (13/2003), tunnistuslaki, hallintolaki (434/2003), hallintolainkäyttölaki (586/1996), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999, jäljempänä) sekä laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019). Hallintolainkäyttölaki kumoutuu 1 päivänä tammikuuta 2020, ja jatkossa hallintoasioita koskevasta oikeudenkäynnistä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Maistraattien tietojen käsittelystä säädetään holhoustoimilaissa, vihkimisoikeudesta annetussa laissa ja maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa. Holhoustoimilaissa säädetään holhousasioiden rekisteristä. Se on valtakunnallinen rekisteri, jota holhousviranomaiset ja aluehallintovirasto pitävät edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa tarkoitetun valtuutetun toiminnan valvomiseksi ja kolmansien oikeuden turvaamiseksi. Laissa säädetään rekisterin tietosisällöstä, tietojen säilyttämisestä, päivittämisestä, korjaamisesta ja luovuttamisesta sekä toimijoiden vastuunjaosta.

Vihkimisoikeudesta annetussa laissa säädetään vihkimisoikeusrekisteristä. Maistraatit pitävät rekisteriä vihkimisoikeudesta annetun lain sekä avioliittolain nojalla myönnetyistä vihkimisoikeuksista. Laissa säädetään rekisterin tietosisällöstä, tietojen luovuttamisesta ja toimijoiden välisestä vastuunjaosta.

Maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa säädetään avioehtoasioiden rekisteristä, avoliittoasioiden rekisteristä ja lahjoitusasioiden rekisteristä. Rekistereitä pidetään tiettyjen oikeusvaikutusten voimaan saattamiseksi sekä tietojen saattamiseksi julkisiksi. Laissa säädetään rekisterien tietosisällöstä, tietojen ylläpidosta ja säilyttämisestä sekä tietojen luovuttamisesta.

tietosuoja-asetus Kaikkeen Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tietojen käsittelyyn sovelletaan luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 679/2016, jäljempänä, joka tuli sovellettavaksi jäsenvaltioissa 25 päivänä toukokuuta 2018. Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien toiminnassa on erityisesti huomioitava tietosuoja-asetuksen rekisterinpitäjää koskeva sääntely laajan yhteisrekisterinpidon näkökulmasta.

Tietosuoja-asetus on tarkentanut rekisterinpitäjän velvollisuuksia. Tarkennukset liittyvät esimerkiksi yhteistyöhön valvontaviranomaisen kanssa (31 artikla), toimintaan tietosuojapoikkeusta koskevassa tilanteessa (33 artikla), rekisteröidyn oikeuksien toteuttamiseen ja tätä koskeviin menettelyihin (12—22 artiklat) sekä velvollisuuteen osoittaa tietosuoja-asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattaminen (24 artiklan 1 kohta). Lisäksi tietosuoja-asetus sisältää tarkempia säännöksiä esimerkiksi henkilötietojen käsittelyä koskevista periaatteista, käsittelyn oikeusperusteista ja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelystä.

Tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa säädetään yhteisrekisterinpidosta, kun vähintään kaksi rekisterinpitäjää määrittää yhdessä käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Yhteisrekisterinpitäjät määrittelevät keskinäisellä järjestelyllä läpinäkyvällä tavalla kunkin vastuualueen tietosuoja-asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden noudattamiseksi, paitsi jos ja siltä osin, kuin rekisterinpitäjiin sovellettavassa unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä määritellään rekisterinpitäjien vastuualueet. Erityisesti järjestelyssä on määritettävä vastuut rekisteröityjen oikeuksien käytön sekä tietosuoja-asetuksen 13 ja 14 artiklan tietojen toimittamista koskevien velvollisuuksien osalta. Yhteisrekisterinpitäjien keskinäisen järjestelyn ehdoista riippumatta rekisteröity voi käyttää tietosuoja-asetuksen mukaisia oikeuksiaan suhteessa kuhunkin rekisterinpitäjään ja kutakin rekisterinpitäjää vastaan. Yhteisrekisterinpitäjät eivät siis voi keskinäisellä järjestelyllään tehokkaasti ohjata rekisteröityä asioimaan vain tietyn yhteisrekisterinpitäjän kanssa.

Tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 79 perustelukappaleessa on lisäksi tarkennettu, että rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelu sekä rekisterinpitäjien velvollisuudet ja vastuut esimerkiksi valvontaviranomaisen suorittaman seurannan ja niiden toteuttamien toimenpiteiden yhteydessä edellyttävät, että asetuksessa säädetyt vastuualueet jaetaan selkeästi myös silloin, kun kyse on yhteisrekisterinpitäjistä.

Maistraatteja ja Väestörekisterikeskusta koskevassa lainsäädännössä on nykyisellään säädetty laajasti toimijoiden yhteisrekisterinpidosta. Väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjiä ovat väestötietolain 4 §:n nojalla Väestörekisterikeskus ja maistraatit. Rekisterihallintolain 3 §:n nojalla Ahvenanmaan maakunnassa maistraatille säädettyjä tehtäviä hoitaa Ahvenanmaan valtionvirasto, jollei erikseen toisin säädetä. Näin ollen nykyinen sääntely on tulkittavissa niin, että rekisterinpitovastuu on yhteinen Väestörekisterikeskuksen, kaikkien maistraattien ja Ahvenanmaan valtionviraston välillä. Väestötietolain 22 §:n 7 momentin nojalla Väestörekisterikeskus voi lisäksi sopia kunnan kanssa, että kunta vastaa rekisterinpitäjänä alueensa rakennushankkeita, rakennuksia ja huoneistoja koskevien tietojen lisäämistä, muuttamista tai korjaamista koskevien rekisterimerkintöjen tekemisestä väestötietojärjestelmään. Väestörekisterikeskus on solminut rekisterinpitäjäsopimuksen 62 kunnan kanssa. Väestötietolain 4 §:n 2 momentissa on säädetty, että Väestörekisterikeskus vastaa automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidetyn valtakunnallisen väestötietojärjestelmän yleisestä toimivuudesta ja tietotekniikasta, tietohallinnosta sekä rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä. Kokonaisuudessaan rekisterinpitovastuun jakautuminen eri toimijoiden välillä on kuitenkin tulkinnanvaraista.

Vastaava rekisterinpidon monimuotoisuus koskee myös muita Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien toimialan rekistereitä. Holhousasioiden rekisteriä pitävät holhoustoimilain 64 §:n nojalla holhousviranomaiset ja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Holhousviranomaisia ovat lain 84 §:n mukaan maistraatit ja Ahvenanmaan maakunnassa lääninhallitus, sittemmin Ahvenanmaan valtionvirasto. Holhoustoimilain 64 §:n mukaan holhousviranomainen vastaa rekisterin tietojen päivittämisestä ja tiedon korjaamisesta valvottavanaan olevien edunvalvojien osalta. Holhousviranomainen päättää myös tietojen luovuttamisesta rekisteristä. Aluehallintovirasto vastaa holhousasioiden rekisterin yleisestä toimivuudesta ja rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä.

Maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain mukaisia rekistereitä pitävät lain 2 §:n mukaan maistraatit yhdessä. Kukin maistraatti vastaa rekisteriin tallettamistaan tiedoista. Koska asiasta ei ole toisin säädetty, on myös Ahvenanmaan valtionvirasto katsottavissa rekisterihallintolain 3 §:n nojalla näiden rekisterien rekisterinpitäjäksi. Maistraateille ja Ahvenanmaan valtionvirastolle kuuluu rekisterinpitäjinä myös sellaisia tehtäviä, jotka käytännössä edellyttävät yhteistyötä, esimerkiksi rekisteriselosteen laatiminen (HE 123/2004 vp). Lisäksi rekisterien teknisestä toimivuudesta vastaa asetuksen nojalla Itä-Suomen aluehallintovirasto (valtioneuvoston asetus maistraattien eräistä henkilörekistereistä 225/2005). Vihkimisoikeudesta annetun lain mukaista vihkimisoikeusrekisteriä koskeva sääntely vastaa olennaisilta osin tässä kuvattua.

Rekisterinpitoa koskeva lainsäännöllinen kehys on monimutkainen ja osin monitulkintainen. Organisaatiouudistuksen yhteydessä olisi pyrittävä yksinkertaistamaan rekisterinpidon vastuita nykyisestä. Lisäksi tietosuoja-asetuksen tarkentuvat vastuut ja menettelyt edellyttävät sellaisten tehtävien vastuuttamista, jotka eivät aiemmassa toiminnassa ole tulleet ajankohtaisiksi. Samalla on tarkoituksenmukaista yksinkertaistaa tietojen käsittelyn sääntelyä tarvittavilta osin, erityisesti suhteessa tietosuoja-asetuksen sisältämään sääntelyyn. Tästä näkökulmasta väestötietojärjestelmää ja maistraattien rekistereitä koskevaa sääntelyä olisi kevennettävä siinä määrin, kun tietosuoja-asetukseen nojautuen on mahdollista.

Väestötietolakiin kohdistuu myös muutostarpeita, jotka eivät johdu suoraan organisaatiouudistuksesta tai tietosuoja-asetuksesta. Esityksen valmistelussa on arvioitu erinäisiä käytännön tarpeista tai sääntelyn selkeydestä johtuvia muutoksia.

Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se julkisuuslaissa tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Väestötietojärjestelmään talletettavat tiedot ovat viranomaisen hallussa olevia tallenteita ja perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu (PeVL 3/2009 vp, s. 2). Väestötietojärjestelmän tietojen julkisuuteen sovelletaan julkisuuslakia ja sen salassapitosäännöksiä, jollei laissa toisin säädetä.

Väestötietolakiin ei sisälly nimenomaisia julkisuuslaissa tarkoitettuja salassapitosäännöksiä, vaan tiedonsaantia on rajoitettu erilaisilla luovutusrajoituksilla. Julkisuuslain tietojen luovuttamista koskevan sääntelyn soveltamista rajoittaa lakiehdotuksen 28 §:n pääsääntö, jonka mukaan väestötietojärjestelmästä luovutettavan tiedon tulee olla tarpeellinen siihen käyttötarkoitukseen, johon se luovutetaan. Pääsääntöä täydentävät 4 luvun tietojen luovuttamista koskevat erityiset edellytykset. Lisäksi väestötietolain 77 § sisältää säännöksen vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Säännös muodostaa kuitenkin kehäpäätelmän eikä voida katsoa, että se ainakaan yksiselitteisesti muodostaisi nimenomaisen säännöksen tietojen salassapidosta yli sen, mitä julkisuuslaissa on säädetty. Käytännössä 77 §:n säännös on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta sen osalta, missä määrin väestötietojärjestelmän tiedot ovat salassa pidettäviä ja mihin mahdollinen salassapito perustuu.

3

Keskeiset ehdotukset

3.1

Organisaatiouudistus

Esitys sisältää organisaatiouudistuksesta johtuvat tekniset muutokset sellaisiin lakeihin, joissa on säädetty Väestörekisterikeskuksen, maistraattien tai maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävistä, virastojen välisestä toimivallanjaosta tai joissa muuten viitataan näihin toimijoihin. Osassa laeista toimivallan muutos tarkoittaisi myös sisällöllisiä muutoksia yksittäisissä menettelyissä, mutta pääsääntöisesti muutokset rajoittuisivat toimivaltaisen viranomaisen nimeen sekä tarpeettomien alueellisten toimivaltasäännösten poistamiseen. Muutoksia aiheuttaa myös Ahvenanmaan valtionviraston roolin ja toimivallan perustaminen erilliseen sääntelyyn sen sijaan, että se vastaisi Ahvenanmaan maakunnassa maistraattien tehtävistä rekisterihallintolain 3 §:n nojalla. Siltä osin, kun Ahvenanmaan valtionviraston toimivalta on perustunut rekisterihallintolain viittaussäännökseen, viraston toimivallasta olisi tarpeen säätää erikseen kyseisissä erityislaeissa. Ahvenanmaan valtionviraston rooli ja toimivalta säilyisi kuitenkin ennallaan. Lisäksi teknisinä muutoksina muutettaisiin viittaukset väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin sen uuden nimikkeen johdosta.

3.2

Tietojen käsittelyä koskeva sääntely

Väestörekisterikeskus, maistraatit ja Ahvenanmaan valtionvirasto ylläpitävät seuraavia lakisääteisiä rekistereitä: väestötietojärjestelmä, holhousasioiden rekisteri, vihkimisoikeusrekisteri, avioehtoasioiden rekisteri, avoliittoasioiden rekisteri ja lahjoitusasioiden rekisteri. Rekistereitä koskeva lainsäädäntö sisältyy väestötietolakiin, holhoustoimilakiin, vihkimisoikeudesta annettuun lakiin sekä maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin. Esityksen mukaan henkilörekistereitä koskeva sääntely keskitettäisiin väestötietojärjestelmää lukuun ottamatta uuteen lakiin Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä. Maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettu laki kumottaisiin. Sääntelyn yhdistäminen on perusteltua tietojen käsittelyn yhdenmukaisuuden sekä sääntelyn selkeyden näkökulmasta. Samalla tarkistettaisiin sääntelyä niin, että käsittelyn tarkoituksen, tietosisällön ja tietojen luovuttamisen sääntely vastaisi paremmin tietosuoja-asetuksen sekä käytännön toiminnan vaatimuksia. Lisäksi tarkistettaisiin sääntelyn suhdetta viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevaan yleislainsäädäntöön sääntelykokonaisuuden selkeyttämiseksi. Lisäksi olisi tarpeen tehdä muutoksia niihin lakeihin, joista sääntelyä keskitettäisiin uuteen Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin sekä teknisiä muutoksia lakeihin, joissa viitattaisiin kyseiseen sääntelyyn.

Väestötietolain muuttamista koskevan esityksen sekä uuden Digi- ja väestötietoviraston henkilörekistereistä annettavan lain mukaan Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto olisivat jatkossa kaikkien näiden rekisterien yhteisrekisterinpitäjiä. Voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään lähtökohtaisesti joko Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien tai ainoastaan maistraattien rekisterinpitovastuusta, mutta rekisterihallintolain 3 §:ää on mahdollista tulkita niin, että Ahvenanmaan valtionvirasto katsotaan myös rekisterinpitäjäksi. Kun maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen tehtävät yhdistetään Digi- ja väestötietovirastossa uudeksi kokonaisuudeksi, on rekisterinpidon kannalta tarkoituksenmukaisinta, että vastuita samalla selvennetään. Rekisterihallintolain kumoamisen sekä maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen yhdistymisen myötä Ahvenanmaan valtionviraston roolia rekisterinpidossa ei olisi enää mahdollista toteuttaa viittaamalla yleisesti maistraattien hoitamiin tehtäviin. Ahvenanmaan valtionviraston yhteisrekisterinpitovastuusta tulisi siis säätää erikseen. Lisäksi olisi tarpeen selventää vastuita Digi- ja väestötietoviraston sekä Ahvenanmaan valtionviraston välillä, jotta tietosuoja-asetuksen vaatimukset voidaan toteuttaa tehokkaasti. Tavoitteena on säilyttää Ahvenanmaan valtionviraston rooli ennallaan kuitenkin huomioiden, että tietosuoja-asetus on osin laajentanut ja tarkentanut rekisterinpitäjien vastuita.

Digi- ja väestötietovirasto sekä Ahvenanmaan valtionvirasto olisivat siis tietosuoja-asetuksen 26 artiklan mukaisia yhteisrekisterinpitäjiä suhteessa väestötietojärjestelmään. Väestötietolaissa säädettäisiin siitä, että kumpikin rekisterinpitäjä vastaa rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta omassa toiminnassaan. Lisäksi laissa säädettäisiin siitä, kuinka muut tietosuoja-asetuksen mukaiset rekisterinpitovelvollisuudet ja vastuut jakautuvat Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston kesken. Rekisterinpitovastuuta ja väestötietojärjestelmän ylläpitoon liittyviä tehtäviä tarkennettaisiin väestötietolaissa lisäksi erillisillä säännöksillä, jotka koskevat tietojen ylläpitoa ja luovuttamista koskevia tehtäviä ja toimivaltaa. Siltä osin kuin väestötietolaissa ei erikseen säädetä tietosuoja-asetuksen mukaisten rekisterinpitovelvollisuuksien ja -vastuiden jakautumisesta erikseen Ahvenanmaan valtionviraston sekä Digi- ja väestötietoviraston kesken, Digi- ja väestötietovirasto vastaisi rekisterinpitäjän tehtävistä. Väestötietolaissa luovuttaisiin rekisterinpitovastuiden selkeyden vuoksi myös mahdollisuudesta sopia kunnan kanssa rekisterinpitovastuusta.

Vastaavaa ratkaisua hyödynnettäisiin myös uudessa laissa Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä, jonka soveltamisalaan kuuluvasta tietojen käsittelystä vastaisivat Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto yhteisrekisterinpitäjinä. Kumpikin rekisterinpitäjä vastaisi rekistereihin tallennettavien tietojen ja rekisteröintiin liittyvien asiakirjojen luovutuksesta sekä rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta omassa toiminnassaan. Siltä osin kuin laissa ei erikseen säädetä tietosuoja-asetuksen mukaisten rekisterinpitovelvollisuuksien ja -vastuiden jakautumisesta erikseen Ahvenanmaan valtionviraston sekä Digi- ja väestötietoviraston kesken, Digi- ja väestötietovirasto vastaisi rekisterinpitäjän tehtävistä. Digi- ja väestötietovirasto vastaisi erityisesti rekistereiden taustalla olevasta tietojärjestelmästä ja sen toiminnasta ja turvallisuudesta, mutta myös tietosuojasta siltä osin, kun se koskee järjestelmän toiminnallisuuksia ja teknistä toteutusta.

Rekisterinpitoa koskevien muutosten lisäksi väestötietolaissa olisi laajemmin muutettava toimivaltaa ja tehtäviä koskevaa sääntelyä niin, että Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta säädetään erikseen. Lisäksi sääntelyn selkeyttämiseksi väestötietolaista purettaisiin sellaisia säännöksiä, jotka ovat tietosuoja-asetuksen voimaan tultua tarpeettomia tai liian yksityiskohtaisia. Samalla tehtäisiin yksittäisiä käytännön tarpeista tai muun sääntelyn kehityksestä johtuvia muutoksia.

Väestötietolaissa varauduttaisiin lisääntyvään tietojen liikkuvuuteen. Lain 19 §:ssä säädetään tietojen luotettavuuden varmistamisesta. Selvyyden vuoksi pykälään tehtäisiin muutos, jonka mukaan asiakirjoja ei tarvitse laillistaa, mikäli tieto saadaan suoraan ulkomaiselta viranomaiselta teknisen rajapinnan avulla tai muuten sähköisesti luotettavalla tavalla. Tarkoituksena ei olisi laajamittaisesti mahdollistaa sitä, että merkintä ulkomaisen viranomaisen rekisteristä voitaisiin viedä suoraan väestötietojärjestelmään. Tietojen merkitsemisen edellytysten olisi jatkossakin täytyttävä. Tarkoituksena olisi kuitenkin varmistaa, että tietoja ilmoittavan henkilön ei tarvitsisi hankkia laillistettua fyysistä asiakirjaa ulkomaiselta viranomaiselta, mikäli tiedot voidaan välittää luotettavasti sähköisesti.

Esitykseen sisältyy ehdotus, jonka mukaan väestötietolain 77 §:n säännös vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta poistettaisiin. Kyse on viittauksesta julkisuuslakiin, joka ei ole tarpeellinen. Säännös on aiheuttanut tulkintaepäselvyyttä sen osalta, laajentaako säännös väestötietojärjestelmään sisältyvien tietojen salassapitoa siitä, mitä julkisuuslaissa on säädetty.

Väestötietolain 29 §:ssä säädetään tietojen luovuttamisesta tuomioistuin- ja hallintomenettelyyn, viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävään sekä muuhun näitä vastaavaan viranomaistehtävään. Sääntelyssä olisi tarpeen tarkentaa, että tarpeelliset tiedot voidaan myös luovuttaa viranomaistehtävään, kun käsittelyn perusteena on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohta. Tarkoituksena olisi välttää asetelma, jossa viranomaisen käsittelylle on tietosuoja-asetuksen mukainen peruste ja käsittelyn oikeutus johtuu lainsäädännöstä, mutta Digi- ja väestötietoviraston tulisi erikseen arvioida tietojen luovuttamisen mahdollisuus tietosuoja-asetuksesta poikkeavin perustein.

4

Esityksen vaikutukset

Organisaatiouudistuksen vaikutukset aiheutuvat Digi- ja väestötietovirastosta annetusta laista, ja lakiehdotusta koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 233/2018 vp) on käsitelty näitä vaikutuksia laajasti. Tähän esitykseen sisältyvät varsinaisesta organisaatiouudistuksesta johtuvat laajemmat säädösmuutokset, eikä organisaatiouudistuksen vaikutusten käsittely ole tarkoituksenmukaista. Alla on käsitelty niitä vaikutuksia, jotka johtuvat erityisesti tähän esitykseen sisältyvistä lakiehdotuksista.

virkamieslaki Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia Digi- ja väestötietoviraston henkilöstöön. Erityislainsäädäntöön sisältyy joitakin kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskisivat osaa henkilöstöstä myös uudessa Digi- ja väestötietovirastossa. Muutokset eivät kuitenkaan olennaisesti muuttaisi nykytilaa. Valtion virkamieslaissa (750/1994, jäljempänä) säädetään Väestörekisterikeskuksen virkaan, johon kuuluu tieto- ja kyberturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia tehtäviä, sekä ylijohtajan välittömänä alaisena toimivan johtajan virkaan kelpoisuusvaatimuksena Suomen kansalaisuus. Esitykseen sisältyy ehdotus virkamieslain 7 §:n muutoksesta, jolla kansalaisuusvaatimus asetettaisiin edellä todettuihin virkoihin myös Digi- ja väestötietovirastossa. Tämä saattaa uudessa organisaatiossa hiukan laajentaa niiden virkojen piiriä, joihin kansalaisuusvaatimusta sovelletaan, verrattuna nykyiseen Väestörekisterikeskukseen. Julkisesta notaarista annetussa laissa säädetään, että julkisella notaarilla tulee olla oikeustieteen muu ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Tämä kelpoisuusvaatimus koskisi julkisia notaareja myös Digi- ja väestötietovirastossa.

Esitykseen sisältyy saamen kielilain (1086/2003) muutos, jolla kielilain soveltamisala laajennettaisiin koskemaan koko valtakunnallista Digi- ja väestötietovirastoa. Muutos laajentaa saamelaisen oikeutta käyttää saamen kieltä omassa asiassaan tai asiassa, jossa häntä kuullaan. Aiemmin oikeutta on sovellettu vain Lapin maistraatissa, mutta muutoksen myötä oikeus laajenee koko Digi- ja väestötietoviraston toimialueelle. Muutos on selkeä parannus saamelaisten kielellisiin oikeuksiin. Muutoksella ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia viranomaisen toiminnan näkökulmasta. Digi- ja väestötietoviraston valtakunnallisuus mahdollistaa asioiden keskittämisen saamen kieltä osaavalle henkilöstölle. Lisäksi voidaan tarpeen mukaan hyödyntää paikallisesti tulkkauspalveluita. Soveltamisalan muutoksesta ei aiheudu virastolle vähäistä suurempia taloudellisia vaikutuksia.

Esitys sisältää myös virastojen uudelleenorganisoinnista riippumattomia ehdotuksia väestötietolain ja muun viraston tietojen käsittelyä koskevan sääntelyn muuttamiseksi ja selkeyttämiseksi. Muutoksista ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia muille viranomaisille tai kansalaisille.

Kuntien sopimusperusteisen rekisterinpitovastuun poistaminen väestötietolain 22 §:ssä ei aiheuta tosiaisallista muutosta kuntien asemaan väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen ylläpidossa. Muutos ei edellytä kunnilta järjestelmämuutoksia tai aiheuta niille muita kustannuksia. Muutoksella ei myöskään ole vaikutusta kunnan asemaan rakennusvalvontatoiminnan yhteydessä muodostuvan kunnan aluetta koskeva rakennus- ja huoneistorekisterin rekisterinpitäjänä.

Väestötietojärjestelmän, holhousasioiden rekisterin, vihkimisoikeusrekisterin, avioehtoasioiden rekisterin, avoliittoasioiden rekisterin ja lahjoitusasioiden rekisterin rekisterinpitovastuun siirtyminen kahdelle rekisterinpitäjälle, Digi- ja väestötietovirastolle sekä Ahvenanmaan valtionvirastolle, useiden rekisterinpitäjien sijaan vaikuttaa vahvistavasti rekistereiden tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen. Lisäksi muutos selkeyttää tilannetta rekisteröidyn näkökulmasta. Näin on erityisesti Manner-Suomessa, jossa rekisterinpito näyttäytyy rekisteröidylle käytännössä yhden rekisterinpitäjän järjestelynä. Rekisteröidyn oikeudet voidaan toteuttaa paremmin ja tehokkaammin verrattuna siihen, että rekisterinpitovastuu on jakautunut usean viranomaisen välillä. Yksittäisen henkilön näkökulmasta asetelma on selkeämpi ja menettelyt suoraviivaisempia. Muutoksen oletetaan edesauttavan myös tietosuoja-asetuksen toteuttamista yleisesti, sillä uuden viraston toimintatapojen muutoksessa voidaan tehokkaasti huomioida muuttuneet tietosuojavaatimukset.

5

Asian valmistelu

5.1

Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Vaalikaudella 2015—2019 tehtiin päätös ja aloitettiin valmistelu kokonaisuudesta maistraattien, Väestörekisterikeskuksen ja Itä-Suomen alehallintoviraston tehtävien yhdistämiseksi Väestörekisterikeskukseen. Uudistuksen taustalla on ollut periaatelinjaus siitä, että valtion hallintotehtävissä tulee olla valtakunnallinen toimivalta sekä yhtenäiset toimintatavat ja ratkaisukäytännöt silloinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa.

Valtiovarainministeriö käynnisti 5.12.2017 valmistelun maistraattien, Väestörekisterikeskuksen ja Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimivan maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävien yhdistämiseksi 1.1.2020 alkaen uudeksi valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi Väestörekisterikeskukseen. Yhdistämisen toteuttamiseksi valtiovarainministeriö täsmensi jo asetetun hankeorganisaation tehtäviä, muutti hankkeen nimeä sekä pidensi sen toimikautta 31.3.2020 saakka. Hankkeen ohjaus- ja valmisteluryhmän lisäksi asetettiin valmistelun ja toimeenpanon tueksi johdon foorumi.

Maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen yhdistämishankkeen ohjausryhmä asetti 11.12.2017 seuraavat alatyöryhmät uudistuksen säädösvalmistelua ja hankkeen toimeenpanovaiheen valmistelua varten:

Asiakkaat ja palvelut

Säädösvalmistelu

Henkilöstöhallinto

Toiminnan ohjaus ja talouden suunnittelu

Tietohallinto

Asianhallinta ja arkistointi

Viestintä

Väestörekisterikeskus, maistraatit ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö ovat olleet laajasti edustettuina kaikissa alatyöryhmissä. Lisäksi henkilöstö on ollut edustettuna kaikissa työryhmissä, lukuun ottamatta johdon foorumia. Alatyöryhmät ovat asettaneet pienryhmiä ratkomaan erilliskysymyksiä ja kutsuneet kokouksiinsa asiantuntijoita kuultaviksi. Valmistelun yhteydessä on järjestetty useita henkilöstötilaisuuksia.

Hallituksen esitys on valmisteltu yhdistämishankkeessa. Tässä yhteydessä on valmisteltu sellaiset lainsäädännön muutokset, joita organisaatiouudistus edellyttää, keskeisimpänä uusi organisaatiolaki, sekä sellaiset aineellisia kysymyksiä koskevat muutokset, jotka olennaisesti liittyvät muutokseen. Esityksen perusvalmistelussa on tavoiteltu sekä organisaatioita koskevan sääntelyn että uudistuksesta laajemmin johtuvien säädösmuutosten esittelemistä samalla kertaa. Lausuntokierroksella olleeseen hallituksen esityksen luonnokseen ovat sisältyneet organisaatiolaki ja tietyt muut säädösmuutokset. Jatkovalmistelun aikana kuitenkin päätettiin antaa esitykset organisaatiouudistuksesta ja siitä laajemmin aiheutuvista säädösmuutoksista erillisinä kokonaisuuksina. Organisaatiouudistuksen keskeisesti toteuttavat lait Digi- ja väestötietovirastosta sekä aluehallintovirastoista annetun lain 4 §:n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta ovat sisältyneet erilliseen hallituksen esitykseen (HE 233/2018 vp). Laki Digi- ja väestötietovirastosta sekä laki aluehallintovirastosta annetun lain 4 §:n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta on hyväksytty. Lait tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Hallituksen esitys (HE 255/2018 vp) viraston toimialaa koskevista laajemmista säädösmuutoksista annettiin eduskunnalle marraskuussa 2018. Hallituskauden vaihtumisen seurauksena esitys kuitenkin raukesi eduskunnassa. Tämä esitys vastaa sisällöllisesti rauennutta esitystä. Esitykseen on tehty ainoastaan teknisluonteisia ja merkitykseltään vähäisiä muutoksia. Tästä syystä lausuntokierrosta ei ollut tarpeen toteuttaa uudestaan. Tähän esitykseen sisältyvät sellaiset laajemmat lainsäädännön muutokset, jotka johtuvat organisaatiouudistuksesta tai jotka on tarkoituksenmukaista toteuttaa samassa yhteydessä.

Tiiviin valmisteluaikataulun puitteissa ei ollut mahdollisuutta valmistella kaikkia teknisiä lainsäädäntömuutoksia valmiiksi lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksella olivat mukana sellaiset säädösehdotukset, jotka koskevat uuden lain antamista, liittyvät olennaisesti organisaatiouudistukseen tai virastojen tietojen käsittelyyn tai sisältävät muitakin kuin puhtaasti teknisiä muutoksia. Lausuntokierroksella oli mukana myös erillinen liite, jossa kuvattiin lyhyesti sellaisiin lakeihin kohdistuvat muutostarpeet, jotka valmisteltiin vasta lausuntokierroksen aikana. Nämä teknisiä muutoksia sisältävät lakiehdotukset valmisteltiin lausuntokierroksen aikana ja niihin sisältyneet muutokset koskivat ainoastaan:

organisaation nimen muutosta;

maistraatteja koskevan alueellisen toimivaltasääntelyn poistamista;

säädösviittauksen muutosta; sekä

Ahvenanmaan valtionviraston lisäämistä säännöksiin niiltä osin, kun säännöksissä oli viitattu ainoastaan maistraattiin ja Ahvenanmaan valtionvirasto on hoitanut tehtävää rekisterihallintolain 3 §:n 2 momentin nojalla.

Tällaisia teknisiä muutoksia sisältäviä ehdotuksia ovat lakiehdotukset 6—7, 9—10, 12—15, 17—18, 20, 22, 24—25, 28—31, 37—43, 45, 48—51, 53—62, 64—74 ja 76—80. Luonnokset näistä lakiehdotuksista toimitettiin asianomaisille ministeriöille tarkastettavaksi. Ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) muutoksesta pyydettiin erikseen lausuntoa ortodoksisen kirkon kirkollishallitukselta. Muilta osin lausuntokierroksen aikana valmistellut teknisiä muutoksia sisältävät lait eivät ole valmistelun aikana olleet erikseen lausunnoilla. Lisäksi jatkovalmistelun aikana kävi ilmi, että saamen kielilakia koskeva ehdotus oli jäänyt pois lausuntomateriaalista, vaikka ehdotettavat muutokset oli kuvattu hallituksen esityksen luonnoksessa. Lain muutos valmisteltiin yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Saamelaiskäräjät piti lausunnossaan ehdotettua muutosta kannatettavana. Edelleen jatkovalmistelun aikana mukaan otettiin vielä muutamia uusia lakiehdotuksia, jotka sisältävät ainoastaan teknisluonteisia muutostarpeita. Jatkovalmistelun aikana mukaan otettuja lakiehdotuksia ovat oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluvat lakiehdotukset 34—36 sekä puolustusministeriön hallinnonalalle kuuluva lakiehdotus henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain muuttamiseksi, Lakiehdotukset on valmisteltu yhteistyössä kyseisten ministeriöiden kanssa.

Esitykseen sisältyvät sellaiset väestötietolakia koskevat ehdotukset, joilla ei ole suoraa yhteyttä organisaatiouudistukseen, on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Valmistelua on kuitenkin tehty samanaikaisesti organisaatiouudistusta koskevan valmistelun kanssa.

5.2

Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle Digi- ja väestötietovirastoa koskevaksi lainsäädännöksi sekä laeiksi eräiden rekisterihallintoa koskevien lakien muuttamisesta oli lausuntokierroksella 4.6.—10.8.2018. Lausuntokierroksella olivat mukana lakiehdotukset 1—5, 8, 11, 16, 19, 21, 23, 26—27, 32—33, 46—47, 52, 63 ja 75. Lausuntokierros toteutettiin oikeusministeriön ylläpitämää lausuntopalvelu.fi -palvelua käyttäen. Lausuntopyyntö lähetettiin 433 vastaanottajalle. Määräajassa lausunnon antoi 60 vastaajaa. Yhteensä 18 vastaanottajaa ilmoitti, etteivät ne anna lausuntoa asiassa. Annetuista lausunnoista on valmisteltu erillinen lausuntoyhteenveto, joka on julkaistu valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Lausuntokierroksen jälkeen jatkovalmistelussa on päädytty erottamaan varsinaista organisaatiouudistusta koskeva esitys muita säädösmuutoksia koskevista esityksistä. Alla on käsitelty lausuntoja siltä osin, kuin ne koskivat tähän esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia.

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain muutos oli erikseen lausunnolla ortodoksisen kirkon kirkollishallituksella. Kirkollishallituksella ei ollut esitettyyn muutokseen huomautettavaa.

Väestötietolaki

Lausuntokierroksella oli mukana useampia väestötietolakiin kohdistuvia muutosehdotuksia, jotka perustuivat valtiovarainministeriössä valmisteltuun tiedonhallinnan yleislakia koskevaan esitykseen. Useat lausunnonantajat nostivat esiin muutosten ja tiedonhallinnan yleislain välisen suhteen. Osa piti tiedonhallinnan yleislakia koskevan ehdotuksen etenemistä epävarmana ja ehdotusten arviointia vaikeana, sillä yleislain luonnosta ei ollut vielä lausuntovaiheessa käytettävissä. Jatkovalmistelun aikana laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta hyväksyttiin eduskunnassa ja laista johtuvat muutostarpeet tämän esityksen lakiehdotuksiin on pystytty huomioimaan.

Väestötietolain 29 §:n muutoksen katsottiin jättävän ulkopuolelle sellaiset viranomaiset, joiden tietojen käsittely ei kuulu tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan. Tätä pidetiin ongelmallisena. Väestötietolain 29 §:ää muutettiin jatkovalmistelussa niin, että siinä säilytettäisiin yleiset säännökset laissa säädettyjen tietojen luovuttamisesta sekä tarpeellisten tietojen luovuttamisesta laissa säädetyn tehtävän hoitamisessa. Näin varmistetaan, ettei tietosuoja-asetuksen soveltamisala rajoita tietojen luovutusta. Pykälässä säilytettiin kuitenkin myös viittaus tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtiin, jotta voidaan varmistaa tietojen luovutus, kun tietoja käsitellään näillä perusteilla. Ehdotus siirtymisestä yleisempään tietojen luovutuksen sääntelyyn herätti osin huolta sekä siitä, sisältyvätkö olemassa olevat tietojensaantioikeudet säännösten soveltamisalaan, ja toisaalta siitä, miten säännöksiä tullaan soveltamaan käytännössä. Erityisesti Finanssiala ry piti 31 §:n muutosta ongelmallisena. Lausuntokierroksella mukana ollut ehdotus 31 §:n muuttamisesta poistettiin palautteen johdosta.

Uudenmaan maistraatti ja Korkein hallinto-oikeus toivoivat selkeyttä väestötietolain sääntelyn ja julkisuuslain säännösten suhteeseen sekä tarkempaa analyysiä siitä, mitkä väestötietojärjestelmän tiedot ovat salassa pidettäviä. Jatkovalmistelussa arvioitiin, että riippumatta tarpeesta selkeyttää väestötietojärjestelmän tietojen salassapidon laajuutta, on kumottavaksi ehdotetun 77 §:n viittaus julkisuuslakiin tarpeeton. Tältä osin ehdotusta ei ole muutettu. Laajempi analyysi väestötietojärjestelmän luovutussäännösten ja julkisuuslain suhteesta olisi tarkoituksenmukaista tehdä osana laajempaa tiedonluovutussääntelyn arviointia. Esityksen perusteluja on kuitenkin tältä osin tarkistettu.

Väestötietolain kehittämisessä toivottiin tiedonhallinnan yleislain lisäksi huomioitavan hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (HE 159/2017), niin kutsuttu tiedustelulakipaketti (HE 198/2017, HE 199/2017, HE 203/2017) sekä henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annettavan lain (HE 13/2018) ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettavan lain (HE 31/2018) säännökset. Jatkovalmistelussa on arvioitu uudelleen esityksen riippuvuudet muista vireillä olevista esityksistä. Pääsääntöisesti sektorikohtaisen tietojen käsittelyä koskevan sääntelyn ei nähty vaikuttavan väestötietolakiin.

Lausunnoilla olleessa esitysluonnoksessa väestötietojärjestelmän rekisterinpitovastuu oli keskitetty Digi- ja väestötietovirastolle. Lausunnoissa ei kritisoitu tätä lähtökohtaa, mutta jatkovalmistelun aikana todettiin tarve säilyttää Ahvenanmaan valtionvirasto toisena yhteisrekisterinpitäjänä. Rekisterinpitäjän vastuuta tietosuoja-asetuksen mukaisesti ei voida siirtää. Toisaalta Ahvenanmaan valtionviraston on voitava tehdä itsenäisenä hallintoviranomaisena tietojen luovuttamista ja ylläpitoa koskevia päätöksiä ja vastata käsittelemistään tiedoista. Esitystä on jatkovalmistelun aikaan muutettu niin, että virastot toimivat yhteisrekisterinpitäjinä ja niiden välistä vastuunjakoa säännellään erityisesti väestötietolain 4 §:ssä.

Oikeusministeriö kiinnitti huomiota perustuslakivaliokunnan käytäntöön arkaluonteisten tietojen käsittelystä. Erityisesti arkaluonteisten tietojen käsittelyä tulisi arvioida siltä osin, kun viraston tehtävämäärittely merkitsee laajennusta suhteessa nykyisiin tehtäviin. Esityksen HE 233/2018 vp jatkovalmistelussa on selvennetty viraston tehtävien sääntelyä. Virastolle ei esityksessä ehdoteta tehtäviä, jotka olennaisesti poikkeaisivat Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien olemassa olevista tehtävistä. Tältä osin muutosta ei ole myöskään viraston arkaluonteisten tietojen käsittelyyn. Lausunnon johdosta on kuitenkin tarkennettu väestötietolain perusteluja tietosuoja-asetuksen 9 artiklan osalta.

Oikeusministeriö katsoi lisäksi, että 78 §:n 1 momentin rangaistussäännöksen kumoaminen edellytti vielä tarkentamista. Perusteluissa oli jäänyt epäselväksi, onko sääntely kokonaisuudessaan vai vain osin tarpeeton. Perusteluita on jatkovalmistelussa tarkennettu tältä osin.

Laki Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä

Lausuntopalautteessa ei juurikaan otettu kantaa lakiin Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä. Oikeusministeriö kiinnitti huomiota tietojen luovutusta koskevaan sääntelyyn sekä lain ja julkisuuslain suhteeseen. Lakiehdotusta on tältä osin täsmennetty jatkovalmistelun aikana. Lisäksi jatkovalmistelun aikana todettiin tarve säilyttää Ahvenanmaan valtionvirasto rekisterin toisena yhteisrekisterinpitäjänä ja tehtiin tätä koskevat muutokset ehdotukseen. Jatkovalmistelun aikana on lisäksi nostettu asetustasoisesta sääntelystä eräitä säännöksiä lain tasolle.

Muut kysymykset

Saamelaiskäräjät huomautti, että Digi- ja väestötietoviraston saamenkielisten palvelujen tuottamisen taloudellisista vaikutuksista ei ole mainintaa esityksessä. Esitykseen sisältyy saamen kielilain muutos, jonka vaikutus viraston toimintaan arvioitiin jatkovalmistelussa hyvin pieneksi, mutta kysymystä on vielä tarkennettu esityksen vaikutuksissa.

Lausuntokierroksella mukana oli myös esitys kotikuntalain muuttamisesta niin, että kuntien välisten muuttojen rekisteröinti voitaisiin tehdä suoraan ilmoituksen perusteella. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia katsoi, että kotipaikkaa koskeva merkintä on väärinkäytöksille ja virheelliselle ilmoittamiselle altis ja että merkinnän virheettömyyden ja rekisteröidyn oikeussuojan toteutumisen kannalta keskeisiä edellytyksiä ja rajoituksia tulisi täsmentää. Oikeusministeriö piti tärkeänä varmistaa asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi. Jatkovalmistelun aikana muutosehdotus päätettiin poistaa esityksestä. Mahdollisuuksia kuntien välisten muuttojen automatisointiin tullaan arvioimaan erikseen.

Maistraatit ottivat laajasti kantaa perintökaaren 20 luvun 9 a §:n 3 momenttiin ehdotettuun muutokseen, jonka mukaan perukirjan osakasluettelon vahvistaminen ei enää tapahtuisi perukirjan oikeaksi todettuun jäljennökseen, vaan vahvistus tehtäisiin kirjallisella päätöksellä. Lausuntojen johdosta todettiin, että asia olisi edellyttänyt laajempaa valmistelua, joka ei ollut mahdollista valmisteluaikataulun puitteissa.

Ahvenanmaan valtionvirasto piti tärkeänä, että sen tehtävät ja toimivalta säilyvät uudistuksessa ennallaan. Tältä osin se kiinnitti huomiota siihen, että vaalilaissa ja kotikuntalaissa tehtävät oli esitetty virheellisesti. Jatkovalmistelussa on tarkistettu valtionviraston toimivaltaa koskevat säännökset ja niitä on käyty läpi yhdessä valtionviraston kanssa.

Yksittäiset lausunnonantajat kommentoivat hallituksen esityksen teknisten liitelakien valmistelua. Menettelyä ei pidetty hyvän lainvalmistelutavan mukaisena tai siinä nähtiin muuten puutteita.

6

Riippuvuus muista esityksistä

Esityksellä on yhteys sisäministeriössä valmisteltavaan maahanmuuttohallinnon henkilötietolain kokonaisuudistukseen, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden 2019 aikana. Esitys sisältää muutoksia väestötietolain 10 §:n 1 ja 2 momenttiin, joita ehdotetaan muutettavan myös sisäministeriön valmistelemalla hallituksen esityksellä. Muutokset eivät ole keskenään ristiriitaisia.

Esityksellä on yhteys valtiovarainministeriössä valmisteltavaan hallituksen esitykseen hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain sekä julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden 2019 aikana. Esitys sisältää muutoksia hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettuun lakiin. Muutokset eivät ole keskenään ristiriitaisia.

Esityksellä on yhteys sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavaan hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden 2019 aikana. Esitys sisältää muutoksia sähköisestä lääkemääräyksestä annettuun lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettuun lakiin ja sosiaalihuollon asiakaskirjoista annettuun lakiin. Esitykseen sisältyvät muutokset on sovitettava yhteen sosiaali- ja terveysministeriön esitykseen kanssa eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1

Lakiehdotusten perustelut

Oikeusministeriön toimiala

1.1

Avioliittolaki

1 a §.Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla. Lisäksi pykälässä säädettäisiin Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta ottaa vastaan ilmoitus Ahvenanmaan maakunnassa.

10 §.Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla. Lisäksi pykälässä säädettäisiin Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta tutkia avioliiton esteet Ahvenanmaan maakunnassa.

17 §.Pykälässä muutettaisiin viittaus vihkimisoikeudesta annettuun lakiin ( / ).

17 a §.1 momentin 3 kohtaa Pykälänmuutettaisiin siten, että maistraatin päällikkö poistettaisiin vihkijöiden listasta tarpeettomana. Maistraattien tehtävien siirtyessä Digi- ja väestötietovirastolle kyseinen virkanimike ei enää olisi käytössä. Sen sijaan kohdassa säädettäisiin, että siviilivihkimisen on velvollinen toimittamaan Digi- ja väestötietovirastossa tai Ahvenanmaan valtionvirastossa toimiva henkikirjoittaja tai julkinen notaari.

2 momenttia Pykälänmuutettaisiin teknisluontoisesti siten, että siinä viitattaisiin maistraatin sijasta Digi- ja väestötietovirastoon ja Ahvenanmaan valtiovirastoon, jotka jatkossa myöntäisivät vihkimisoikeuksia. Lisäksi 2 momentin viimeisessä virkkeessä oleva nykyisen maistraatin toimialueeseen viittaava ilmaisu muutettaisiin siten, että säännös mahdollistaisi siviilivihkijöiden riittävän määrän turvaamisen eri alueilla alueellisten tarpeiden mukaisesti. Jatkossakin olisi tarve varmistaa, että eri alueilla on saatavilla riittävä määrä siviilivihkijöitä. Valtakunnallisessa virastossa tämä arvio ei kuitenkaan perustuisi toimialueisiin vaan Digi- ja väestötietoviraston tulisi omassa toiminnassaan arvioida, miten alueelliset palvelut voidaan turvata.

17 b §.1 ja 2 momentissa Pykälänkorvattaisiin viittaukset maistraattiin viittauksella Digi- ja väestötietovirastoon ja Ahvenanmaan valtionvirastoon, jotka jatkossa myöntäisivät vihkimisoikeuksia. Lisäksi pykälän 1 momentissa muutettaisiin viittaus vihkimisoikeudesta annettuun lakiin viittaukseksi Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin, joka jatkossa sisältäisi säännökset vihkimisoikeusrekisteristä. Pykälän 2 momentin säädösviittaukset muutettaisiin vastaamaan uuden vihkimisoikeuslain pykälänumerointia.

35 §.4 momenttia Pykälänmuutettaisiin teknisluontoisesti siten, että siinä ei enää viitattaisi maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin ilmoitusta koskevan menettelyn osalta. Momentissa säädettäisiin, että ilmoitus tehdään Digi- ja väestötietovirastolle kirjallisesti. Säännös vastaisi voimassa olevaa sääntelyä. Lisäksi momentissa säädettäisiin, että Ahvenanmaan maakunnassa ilmoitus voidaan tehdä Ahvenanmaan valtionvirastolle.

43 §.1 momenttia Pykälänmuutettaisiin niin, että siinä ei enää viitattaisi maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin avioehtosopimuksen rekisteröintiä koskevan menettelyn osalta. Säännökset menettelystä lisättäisiin momenttiin. Avioehtosopimus on jätettävä rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle kirjallisesti. Ilmoituksen rekisteröinnistä voi tehdä puoliso tai kihlakumppani. Ilmoituksen liitteenä on oltava avioehtosopimus alkuperäisenä. Säännös vastaisi voimassa olevaa sääntelyä.

44 §.Pykälässä korvattaisiin viittaus maistraattiin viittauksella Digi- ja väestötietovirastoon ja Ahvenanmaan valtionvirastoon, jotka jatkossa rekisteröisivät avioehtosopimuksia.

45 §.Pykälässä korvattaisiin viittaus maistraattiin viittauksella Digi- ja väestötietovirastoon ja Ahvenanmaan valtionvirastoon.

104 §.2 momenttia Pykälänmuutettaisiin niin, että siinä ei enää viitattaisi maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin osituskirjan rekisteröintiä koskevan menettelyn osalta. Säännökset menettelystä lisättäisiin momenttiin. Osituskirja olisi jätettävä Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle rekisteröitäväksi kirjallisesti. Ilmoituksen voivat tehdä puoliso tai perilliset. Ilmoituksen liitteenä on oltava osituskirja alkuperäisenä. Säännös vastaisi voimassa olevaa sääntelyä.

113 a §.2 momenttiin Pykälänsisältyvä viittaus vihkimisoikeudesta annettuun lakiin muutettaisiin viittaukseksi Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin.

127 §.2 momentissa Pykälänkorvattaisiin viittaus maistraattiin viittauksella Digi- ja väestötietovirastoon ja Ahvenanmaan valtionvirastoon.

135 §.2 momenttia Pykälänmuutettaisiin niin, että siinä ei enää viitattaisi maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin sopimuksen rekisteröintiä koskevan menettelyn osalta. Voimassa olevaa sääntelyä vastaavat säännökset menettelystä lisättäisiin momenttiin. Sopimus on jätettävä Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle rekisteröitäväksi kirjallisesti. Ilmoituksen liitteenä on oltava sopimus alkuperäisenä.

1.2

Vekselilaki

88 §.Pykälää muutettaisiin niin, että siitä poistettaisiin julkisen notaarin alueellista toimivaltaa koskevat säännökset. Vekseliprotestin voisi toimittaa kuka tahansa julkisesta notaarista annetussa laissa tarkoitettu julkinen notaari.

Vekselilaki (242/1932) perustuu Genevessä 7.6.1930 allekirjoitettuun sopimukseen yhtäläisestä vekselilaista (SopS 36/1933). Sopimuksen 44 artikla määrää, että kieltäytyminen vekseliä tunnustamasta tai maksamasta on selvitettävä julkisin toimituksin (vekselin tunnustamatta tai maksamatta jättämisen vuoksi otettu protesti). Sopimus ei kuitenkaan sisällä tarkempia määräyksiä siitä, mikä viranomainen tai sellaiseen rinnastettava olisi osoitettava protestin toimittajaksi. Pykälän säännökset protestin toimittamisesta ovat vanhentuneet.

Vekselilain 88 §:n muuttaminen sellaiseksi, että siitä poistetaan julkisen notaarin alueellisen toimivallan rajaukset, selkeyttää lainkohdan tulkintaa ja yhdenmukaistaa menettelyn vekseliasioissa vastaavaksi kuin muissakin julkisen notaarin suoritteissa. Ehdotettu muutos ei ole ristiriidassa edellä tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen määräysten kanssa.

1.3

Shekkilaki

66 §.Pykälää muutettaisiin niin, että siitä poistettaisiin julkisen notaarin alueellista toimivaltaa koskevat säännökset. Shekkiprotestin voisi toimittaa kuka tahansa julkisesta notaarista annetussa laissa tarkoitettu julkinen notaari.

Shekkilaki (244/1932) perustuu Genevessä 19.3.1931 allekirjoitettuun sopimukseen yhtäläisestä shekkilaista (SopS 33/1933). Sopimuksen 40 artikla määrää, että shekin haltijalla on oikeus nostaa takautumisvaade sitten kuin asianomaisen maksamisesta kieltäytyminen on selvitetty julkisin toimituksin (protesti). Sopimus ei kuitenkaan sisällä tarkempia määräyksiä siitä, mikä viranomainen tai sellaiseen rinnastettava olisi osoitettava protestin toimittajaksi. Pykälän voimassa olevat säännökset protestin toimittamisesta ovat vanhentuneet. Shekkilain 66 §:n muuttaminen sellaiseksi, että siitä poistetaan julkisen notaarin alueellisen toimivallan rajaukset, selkeyttää lainkohdan tulkintaa ja yhdenmukaistaa menettelyn shekkiasioissa vastaavaksi kuin muissakin julkisen notaarin suoritteissa.

Ehdotettu muutos ei ole ristiriidassa edellä tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen määräysten kanssa.

1.4

Lahjanlupauslaki

6 §.Pykälään lisättäisiin säännös, jonka mukaan lahjoitusta koskevassa ilmoituksessa on mainittava Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetun lain 6 §:n 1—5 kohdassa tarkoitetut tiedot. Säännös on tarpeen, koska ilmoituksen muotoa koskeva sääntely on aiemmin sisältynyt maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin. Keskitettäessä henkilörekistereitä koskeva sääntely uuteen Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin ilmoituksen sisältöä koskeva sääntely on tarkoituksenmukaista liittää ilmoitusvelvollisuutta koskevaan sääntelyyn.

1.5

Perintökaari

20 luku.Perunkirjoituksesta

9 a §.

1 momentissa

uusi 2 momentti

uusi 3 momentti

Pykälää muutettaisiin niin, ettäviitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon ja Ahvenanmaan valtionvirastoon. Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta on tarpeen säätää erikseen, sillä sen toimivalta on perustunut rekisterihallintolain 3 §:n 2 momenttiin ja maistraatin vastaavaan tehtävään. Voimassa olevan pykälän 2 momenttia vastaava säännös poistettaisiin. Digi- ja väestötietovirasto olisi valtakunnallinen viranomainen eikä alueellista toimivaltaa koskeva säännös olisi enää tarpeen. Voimassa olevan pykälän 3 momenttia, josta tulisi, selvennettäisiin vastaamaan 1 momenttia ja vallitsevaa tulkintakäytäntöä siten, että perukirjan vahvistus kohdistuu osakkaista ja aviopuolisosta annettuihin tietoihin eikä perukirjan koko sisältöön. Voimassa olevan pykälän 4 momentista, josta tulisi, poistettaisiin viittaus maistraattiin.

9 b §.Pykälästä poistettaisiin viittaus maistraattiin. Sen sijaan säädettäisiin, että toimivaltaisen viranomaisen tulee ilmoittaa puutteista ja virheistä. Toimivaltaisella viranomaisella tarkoitettaisiin sekä Digi- ja väestötietovirastoa että Ahvenanmaan valtionvirastoa, jotka on yksilöity 9 a §:ssä.

9 c §.

1 momenttia

2 momentti

Pykälänmuutettaisiin niin, että siitä poistettaisiin viittaus maistraattiin. Sen sijaan säännöksessä viitattaisiin suoraan 9 a §:n mukaisesti vahvistettuun perukirjaan. Toimivaltaiset viranomaiset on yksilöity 9 a §:ssä. Pykälänvastaisi voimassa olevaa säännöstä.

1.6

Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä

8 §.2 momentissa Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto. Lisäksi pykälänruotsinkieliseen säädöstekstiin tehtäisiin kielellinen muutos.

1.7

Laki takaisinsaannista konkurssipesään

9 §.Osituksen peräytyminen.Pykälässä muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto.

9 a §.Omaisuuden erottelun tai hyvityksen peräytyminen. Pykälässä muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto.

1.8

Vaalilaki

2 §.

Äänioikeus

2 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin vastaamaan lain muutettavaa nimeä.

8 §.

Äänestysalueet

2 ja 4 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoiset nimenmuutokset siten, että maistraatti korvattaisiin uuden viraston nimellä Digi- ja väestötietovirasto.

9 §.

Ennakkoäänestyspaikat ja vaalipäivän äänestyspaikat

4 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaukset Väestörekisterikeskukseen ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon. Lisäksi ruotsinkieliseen säädöstekstiin tehtäisiin kielellinen muutos.

13 §.

Kunnan keskusvaalilautakunta

4 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

18 §.Äänioikeusrekisterin perustaminen ja tiedot. Pykälästä poistettaisiin viittaukset Väestörekisterikeskukseen ja maistraattiin ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

2 momentista

9 kohta

Pykälänpoistettaisiintarpeettomana. Maistraatit lakkaavat uuden valtakunnallisen toimivallan omaavan viraston myötä. Momentin kaksi viimeistä kohtaa numeroitaisiin uudelleen 9 ja 10 kohdaksi.

10 kohdassa Pykälän 2 momentinmuutettaisiin viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin vastaamaan lain muutettavaa nimeä. Muilta osin pykälää ei muutettaisi.

19 §.Äänioikeusrekisteriin merkittävät lisätiedot kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa.Pykälän 1 momentin 3 kohdan viittaus maistraattiin korvattaisiin viittauksella Digi- ja väestötietovirastoon.

21 §.

Ilmoituskortti

1 ja 4 momentista

1 momentin 5 kohtaa

. Pykälään tehtäisiin teknisluonteinen muutos niin, että senpoistettaisiin viittaukset Väestörekisterikeskukseen ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon. Pykälänmuutettaisiin siten, että korttiin merkittäisiin maistraatin yhteystietojen sijasta Digi- ja väestötietoviraston tai Ahvenanmaan valtionviraston yhteystiedot henkilön kotikunnasta riippuen.

22 §.Tiedottaminen Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaisille kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Pykälään tehtäisiin teknisluonteinen muutos niin, että siitä poistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

23 §.Äänioikeusrekisterin tietojen tarkastaminen. Pykälään tehtäisiin teknisluonteinen muutos niin, että siitä poistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen sekä maistraattiin ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon. Lisäksi säännöstä muutettaisiin niin että tiedot olisivat nähtävillä Digi- ja väestötietoviraston määräämissä paikoissa tai puhelimitse maksutta saatavissa. Tietojen saatavuuden kiinnittäminen viraston toimipaikkoihin ei olisi tulevaisuudessa tarkoituksenmukaista. Tietojen saatavuus voitaisiin varmistaa tehokkaammin hyödyntämällä myös muita asiointipaikkoja sekä sähköisiä asiointipalveluja. Digi- ja väestötietoviraston olisi kuitenkin varmistettava, että tiedot ovat saatavilla alueellisesti kohtuullisin välimatkoin. Digi- ja väestötietoviraston tehtäviin kuuluisi myös siitä huolehtiminen, että tiedot olisivat saatavilla myös Ahvenanmaan maakunnassa.

Pykälän viittaukset 18 §:n 2 momentin kohtiin korjattaisiin vastaamaan momentin uutta numerointia.

24 §.Oikaisuvaatimus. Pykälään tehtäisiin teknisluonteinen muutos niin, että siitä poistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen sekä maistraattiin ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

4 momentista Pykälänpoistettaisiin tarpeettomana viittaus maistraatteihin. Digi- ja väestötietovirasto velvoitettaisiin huolehtimaan siitä, että oikaisuvaatimuslomakkeita on saatavilla paikoissa, joissa äänioikeusrekisterin tiedot ovat nähtävillä.

25 §.Digi- ja väestötietoviraston päätös. Pykälään tehtäisiin teknisluonteiset muutokset siten, että siitä poistettaisiin viittaukset maistraattiin ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon. Myös pykälän otsikko muutettaisiin.

26 §.

Itseoikaisu

1 ja 5 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluonteinen muutos niin, että niistä poistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen sekä maistraattiin ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

27 §.

Valitus hallinto-oikeuteen

1 momentin

. Pykälään tehtäisiin teknisluonteinen muutos niin, että siitä poistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen sekä maistraattiin ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon. Tarpeeton viraston nimen toisto poistettaisiin kahdesta ensimmäisestä momentista. Lisäksi pykälänlakiviittaus 1.1.2020 kumoutuvaan hallintolainkäyttölakiin päivitettäisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.

28 §.

Äänioikeusrekisterin lainvoimaisuus

3 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluonteinen muutos niin, että siitä poistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

29 §.

Äänioikeusrekisterin käyttö

1 ja 3 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluonteiset muutokset niin, että niistä poistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen sekä maistraattiin ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

71 §.2 momentissa Vaaliluettelot ja niiden toimittaminen. Pykälänmuutettaisiin viittaus 18 §:n 2 momentin 11 kohtaan vastaamaan kohdan uutta numerointia.

102 §.2 momentin Pykälänlakiviittaus 1.1.2020 kumoutuvaan hallintolainkäyttölakiin päivitettäisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.

106 §.

Valituksen johdosta uusittavat vaalit

3 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon. Lisäksi ruotsinkieliseen säädöstekstiin tehtäisiin kielellinen muutos.

143 §.

Presidenttiehdokkaan tai presidentiksi valitun pysyvä estyneisyys tai kuolema

3 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

162 §.Digi- ja väestötietoviraston ilmoitusvelvollisuus. Pykälästä poistettaisiin viittaukset Väestörekisterikeskukseen ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon. Myös pykälän otsikko muutettaisiin.

176 §.Ilmoitus kaksoisehdokkuudesta. Pykälästä poistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

177 §.Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaisen vaalikelpoisuuden tarkistaminen. Pykälästä poistettaisiin viittaukset Väestörekisterikeskukseen ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

177 a §Suomen kansalaisen vaalikelpoisuuden tarkistamista koskevien tietojen antaminen.. Pykälästä poistettaisiin viittaus Väestörekisterikeskukseen ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

192 §.Ahvenanmaan valtionviraston toimivalta. Pykälä muutettaisiin vastamaan Ahvenanmaan valtionviraston tehtäviä vaalilain mukaisissa asioissa Ahvenanmaan maakunnassa. Lisäksi pykälän otsikko ajanmukaistettaisiin. Maistraatin tehtävien yhdistyessä Digi- ja väestötietovirastoon, Digi- ja väestötietovirasto hoitaisi jatkossa voimassa olevan lain mukaan sekä Väestörekisterikeskukselle että maistraatille kuuluneita vaalitehtäviä. Näistä tehtävistä Ahvenanmaan valtionvirastolle kuuluvat ne, jotka nykyisin kuuluvat maistraatille. Tästä syystä säännöksessä mainittaisiin, että Ahvenanmaan valtionvirasto hoitaa Ahvenanmaan maakunnassa Digi- ja väestötietovirastolle lain 18 §:n 5 momentin, 23 §:n 2 momentin, 24 §:n 1 ja 3 momentin, 25 §:n, 26 §:n 1—4 momentin, 27 §:n ja 29 §:n 1 momentin mukaan eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa kuuluvat tehtävät. Muutoksella ei ole vaikutusta vallitsevaan oikeustilaan. Ahvenanmaan valtionviraston vaaleihin liittyvät tehtävät säilyisivät ennallaan. Pykälän otsikkoa muutettaisiin vastaamaan sen muutettua sisältöä.

1.9

Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta

35 §.

Ilmoitusten toimittaminen

1 momenttiin

. Pykälänmuutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto.

1.10

Hallinto-oikeuslaki

12 a §.

Hallinto-oikeuden kokoonpano eräissä asioissa

1 momentin 4 kohta

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että siinä viitattaisiin jatkossa uudelleennimettyyn lakiin väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista. Samalla muutettaisiin lakiviittaus nimilain sijasta etu- ja sukunimilakiin. Lisäksi ruotsinkielisessä säädöstekstissä tehtäisiin kielellinen muutos.

1.11

Laki holhoustoimesta

13 §.Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska se sisältää asiallisesti vain maistraattien toimivaltasäännöksen. Maistraattien tehtävien yhdistyessä Digi- ja väestötietovirastoon alueellisesta toimivallanjaosta ei olisi tarpeen säätää erikseen.

17 §.2 momenttia Pykälänehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin viittaukset 46 ja 47 §:ään toimivaltaisesta holhousviranomaisesta. Toimivallan jako Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston kesken kävisi ilmi ehdotetun lain 84 §:stä. Maistraattien tehtävien yhdistyessä Digi- ja väestötietovirastoon alueellisesta toimivallanjaosta ei olisi tarpeen säätää erikseen. Lisäksi ruotsinkieliseen säädöstekstiin tehtäisiin kielellinen muutos.

17 a §.Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska se sisältää asiallisesti vain maistraattien toimivaltasäännöksen.

30 §.3 momenttia Pykälänehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin viimeinen virke, jossa säädetään alueellisesti toimivaltaisesta holhousviranomaisesta. Toimivallan jako Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston kesken kävisi ilmi ehdotetun lain 84 §:stä. Maistraattien tehtävien yhdistyessä Digi- ja väestötietovirastoon alueellisesta toimivallanjaosta ei olisi tarpeen säätää erikseen.

34 §.2 momenttia Pykälänesitetään muutettavaksi siten, että siitä poistetaan virkkeet, joissa viitataan alueellisesti toimivaltaisiin holhousviranomaisiin. Toimivallan jako Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston kesken kävisi ilmi ehdotetun lain 84 §:stä. Maistraattien tehtävien yhdistyessä Digi- ja väestötietovirastoon alueellisesta toimivallanjaosta ei olisi tarpeen säätää erikseen. Säännökseen sisältyvästä keskitetystä lupamenettelystä olisi kuitenkin edelleen tarpeen säännellä siltä osin, kun lupamenettely koskee useita edunvalvonnassa olevia henkilöitä, joista osalla on kotikunta Ahvenanmaan maakunnassa. Lupa-asiaa käsitelleellä viranomaisella olisi tällöin velvollisuus ilmoittaa päätöksestään sille viranomaiselle, joka olisi ollut asiassa toimivaltainen muiden edunvalvonnassa olevien osalta. Pykälään sisältyvän informatiivisen viittauksen sanamuotoa ehdotetaan lisäksi ajanmukaistettavaksi.

46 §.1 momenttiin Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin ainoastaan, että edunvalvojan toimintaa valvoo holhousviranomainen. Säännös sisältyisi pykälän uuteen. Muilta osin pykälän säännökset toimivallan jaosta poistettaisiin tarpeettomina. Toimivallan jako Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston kesken kävisi ilmi ehdotetun lain 84 §:stä. Maistraattien tehtävien yhdistyessä Digi- ja väestötietovirastoon alueellisesta toimivallanjaosta ei olisi tarpeen säätää erikseen.

2 momentissa Pykälän uudessasäädettäisiin velvollisuudesta valvoa edunvalvojan toimintaa tapauksissa, joissa toisessa valtiossa järjestetyn edunvalvonnan asiakas saa asuinpaikan Suomessa. Säännös vastaisi asiallisesti voimassa olevaa 46 a §:ää, eikä tarkoituksena tältä osin olisi muuttaa vallitsevaa oikeustilaa.

46 a §.Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän asiallinen sisältö liitettäisiin osaksi muutettavaa 46 §:ää. Säännökset muodostavat loogisen kokonaisuuden. Muutoksella ei olisi vaikutuksia vallitsevaan oikeustilaan.

47 §.

1 momentti

2 momenttiin

3 momentti

Pykälänehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Yleinen toimivallan jako Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston kesken kävisi ilmi ehdotetun lain 84 §:stä. Maistraattien tehtävien yhdistyessä Digi- ja väestötietoviraston alueellisesta toimivallanjaosta ei olisi tarpeen säätää erikseen. Pykälänsisältyvä valvonnan siirtoa koskeva säännös on kuitenkin tarpeen säilyttää siltä osin, kun edunvalvonnan valvonta halutaan siirtää toiselle 84 §:ssä tarkoitetulle holhousviranomaiselle esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö, jonka etua on valvottava, muuttaa toisen viranomaisen toimialueelle ja valvonnan siirto katsotaan tarpeelliseksi. Ennen valvonnan siirtämistä on säännöksen mukaan kuultava sekä edunvalvojaa että sitä holhousviranomaista, jolle valvonta aiotaan siirtää. Pykälänehdotetaan säilytettäväksi sellaisenaan.

47 a §.Pykälä esitetään kumottavaksi. Toimivallan jako Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston kesken kävisi ilmi ehdotetun lain 84 §:stä. Maistraattien tehtävien yhdistyessä Digi- ja väestötietovirastoon alueellisesta toimivallanjaosta ei olisi tarpeen säätää erikseen. Myös sääntely tehtävien siirtämisestä holhousviranomaisten kesken olisi tarpeetonta. Valvonnan siirtämisestä Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston kesken säädettäisiin 47 §:ssä.

47 b §.Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä ei enää viitattaisi alueellisesti toimivaltaiseen holhousviranomaiseen. Momentissa todettaisiin ainoastaan, että holhousviranomainen voi hakemuksesta tai omasta aloitteestaan päättää, että edunvalvojan valvonta lopetetaan, jos päämiehen asuinpaikka on siirtynyt vieraaseen valtioon ja pykälässä säädetyt edellytykset täyttyvät.

64 §.Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin toteavasti holhousasioiden rekisteristä. Rekisteriä ja sen tietojen käsittelyä koskeva sääntely siirrettäisiin Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin.

65 §.3 momenttia Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että siitä poistettaisiin viittaus alueellisesti toimivaltaiseen holhousviranomaiseen.

4 momentti Pykälänehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Rekisterimerkintöjen sisällöstä säädettäisiin jatkossa Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavassa laissa. Tietojen tallentamisen ajankohtaa koskeva asetuksenantovaltuus ehdotetaan siirrettäväksi samaan lakiin.

67 §.Pykälä esitetään kumottavaksi. Siihen sisältyvä sääntely holhousasioiden rekisterin tietojen julkisuudesta ja luovuttamisesta sisältyisi Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin.

68 §.Pykälä esitetään kumottavaksi. Siihen sisältyvä sääntely holhousasioiden rekisterin tietojen säilyttämisestä sisältyisi Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin.

84 §.1 momentti Pykälästä poistettaisiin sen. Voimassa olevan 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetään, että holhoustoimesta ja sen sisällöllisestä kehittämisestä huolehtii oikeusministeriö. Oikeusministeriö vastaa holhoustoimea koskevan lainsäädännön valmistelusta ja sen ohjausrooli ilmenee ennen kaikkea lainsäädännöllisenä ohjauksena. Säännökselle ei ole enää tarvetta myöskään holhousviranomaisen oman prosessityön vakiinnuttua. Voimassa olevan 1 momentin toisessa virkkeessä säädetään holhousviranomaisten hallinnollisesta ohjauksesta ja kehittämisestä. Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ohjauksesta säädettäisiin niitä koskevissa laeissa. Asiasta ei olisi tarpeen säätää erikseen holhousviranomaisen tehtävien osalta. Näistä syistä momentti ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana.

2 momenttia Pykälänmuutettaisiin siten, että holhousviranomaisena toimii Digi- ja väestötietovirasto. Säännös siirrettäisiin pykälän uudeksi 1 momentiksi.

3 momenttia Pykälänmuutettaisiin siten, että Ahvenanmaan maakunnassa holhousviranomaisen tehtäviä hoitaisi Ahvenanmaan valtionvirasto. Ahvenanmaan valtionvirasto on korvannut lääninhallituksen holhousviranomaisena vuonna 2010. Toimivallanjako Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston välillä määräytyisi edunvalvottavan kotikuntalaissa tarkoitetun kotikunnan mukaan siten, että jos sen, jonka etua on valvottava, kotikunta olisi Ahvenanmaan maakunnan alueella, toimivaltainen viranomainen olisi Ahvenanmaan valtionvirasto. Ahvenanmaan valtionvirasto olisi toimivaltainen myös silloin, jos henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa, mutta hän oleskelisi pääasiallisesti Ahvenanmaan maakunnassa. Muutoksella ei olisi vaikutusta vallitsevaan oikeustilaan. Kotikuntaa ja pääasiallista oleskelua koskevista toimivaltaperusteista säädetään voimassa olevan lain mukaan 46 §:ssä, josta Digi- ja väestötietoviraston toimivallan jakoa koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi 84 §:ään. Suomen viranomaisten yleisestä kansainvälisestä toimivallasta säädetään lain 10 a luvussa. Säännös siirrettäisiin pykälän uudeksi 2 momentiksi.

Pykälän uudeksi 3 momentiksi ehdotetaan lisättäväksi säännös Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan maakunnan välisestä toimivallan jaosta tilanteissa, joissa edunvalvonta koskee poissa olevan tai tulevan omistajan oikeutta tai joissa jonkun muun etua on valvottava lain 10 §:n nojalla ja edunvalvonnan tarve ilmenee Ahvenanmaan maakunnassa. Vastaavasta toimivaltaperusteesta säädetään voimassa olevan lain mukaan 46 §:ssä, josta säännös ehdotetaan siirrettäväksi 84 §:n uudeksi 3 momentiksi siltä osin, kun säännös koskee Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan maakunnan välistä toimivaltajakoa. Suomen viranomaisten yleisestä kansainvälisestä toimivallasta säädetään lain 10 a luvussa.

85 §.1 momentissa Pykälänsäädettäisiin asian ratkaisemisesta holhousviranomaisessa. Asiat, jotka koskevat edunvalvojan määräämistä tai vapauttamista tehtävästään, edunvalvojan tehtävän muuttamista tai määräämistä lakkaamaan taikka laissa tarkoitettua lupaa tai velvoittamista, ratkaisee holhousviranomaisessa esittelystä oikeustieteellisen maisterin tutkinnon suorittanut henkilö. Ratkaisuvallan edellytyksenä olisi oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaminen.

Säännös olisi voimassa olevaa 85 §:n 1 momenttia yksityiskohtaisempi. Digi- ja väestötietoviraston pääjohtajalla ei maistraatin päällikön tavoin olisi säädettynä kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen maisterin tutkintoa. Oikeusturvanäkökohtien johdosta olisi varmistettava, että asian ratkaisee aina oikeustieteellisen koulutuksen saanut virkamies. Muutoin asia ratkaistaan holhousviranomaisessa siten kuin asian ratkaisemisesta Digi- ja väestötietoviraston tai Ahvenanmaan valtionviraston toimivaltaan kuuluvassa asiassa erikseen säädetään.

86 §.2 momenttia Pykälänmuutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin virka-apua koskevat säännökset, samoin kuin virka-apua pyytävän holhousviranomaisen kustannusten korvaamisvelvollisuutta koskeva kohta. Pääsääntöisesti virka-apu Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtoinviraston välillä ei olisi tarpeen. Mahdollisissa yksittäisissä tapauksissa, joissa kuultava on toisen toimialueella, voitaisiin hyödyntää teknisiä apuvälineitä.

87 §.

1 ja 2 momentin

3 momentin

Pykälänlakiviittaukset 1.1.2020 kumoutuvaan hallintolainkäyttölakiin javalituslupaa koskeva säännös päivitettäisiin viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.

87 a §.2 momenttia Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että siitä poistettaisiin viittaus päätöksen tehneeseen holhousviranomaiseen.

95 §.Pykälässä muutettaisiin asetuksenantovaltuutusta niin, että se kattaisi ainoastaan tarkemmat säännökset 34 §:n 1 momentin 13 kohdan f alakohdassa tarkoitetuista rahoitusvälineistä. Tarkemmat säännökset edunvalvonnan merkitsemisestä holhousasioiden rekisteriin annettaisiin Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavan lain 9 §:n nojalla.

1.12

Laki rekisteröidystä parisuhteesta

8 §.4 momentti Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että siitä poistettaisiin maininta maistraatista. Säännöksen mukaan nimeä koskevat ilmoitukset olisi tehtävä samalla, kun tehdään ilmoitus rekisteröidyn parisuhteen muuttamisesta avioliitoksi. Avioliittolain 1 a §:ssä säädetään menettelystä, jolla rekisteröity parisuhde voidaan muuttaa avioliitoksi. Toimivaltainen viranomainen määräytyy kyseisen säännöksen mukaisesti. Lisäksi momenttiin sisältyvä lakiviittaus ehdotetaan päivitettäväksi.

1.13

Saamen kielilaki

2 §.

Lain soveltamisala

1 momentin 7 kohtaan

. Pykälänlisättäisiin Digi- ja väestötietovirasto. Muutos johtuu siitä, että maistraattien tehtävien siirtyessä valtakunnalliseen Digi- ja väestötietovirastoon, virasto kuuluu kokonaisuudessaan perustuslain 119 §:n 1 momentista johdettavassa jaottelussa valtion keskushallinnon viranomaisiin, eikä miltään osin saamen kielilain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan soveltamisalaan. Saamen kielilakia sovellettaisiin Digi- ja väestötietovirastoon.

27 §.Saamen kielen avustaja. Pykälään lisättäisiin Digi- ja väestötietovirasto. Muutos johtuu siitä, että maistraattien tehtävien siirtyessä valtakunnalliseen Digi- ja väestötietovirastoon, virasto kuuluu kokonaisuudessaan perustuslain 119 §:n 1 momentista johdettavassa jaottelussa valtion keskushallinnon viranomaisiin, eikä miltään osin kielilain 27 §:ssä mainittuihin valtion piiri- ja paikallishallinnon viranomaisiin.

1.14

Laki kuolleeksi julistamisesta

1 §.Lain soveltamisala. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi niin, että toimivaltainen viranomainen kuolleeksi julistamisessa olisi jatkossa tuomioistuimen lisäksi Digi- ja väestötietovirasto.

3 luku.Kuolleeksi julistaminen Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä. Lain 3 luvun otsikko ehdotetaan muutettavaksi niin, että se vastaisi toimivaltaista viranomaista.

12 §.Edellytykset. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

13 §.Vireilletulo. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto. Ruotsinkielisessä säädöstekstissä muutettaisiin myös pykälän otsikko siten, että siitä poistettaisiin viittaus maistraattiin.

14 §.Toimivaltainen maistraatti. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, kun maistraattien alueellinen toimivalta lakkaa.

15 §.Selvittämisvelvollisuus. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

16 §.Kutsu ja sen tiedoksianto. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto. Ruotsinkielisessä säädöstekstissä tehtäisiin lisäksi kielellinen muutos.

17 §.Digi- ja väestötietoviraston päätös kuolleeksi julistamisesta. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto. Myös pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan viraston nimeä.

18 §.Kuolinpäivän määrääminen. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

19 §.Digi- ja väestötietoviraston päätöksen tiedoksianto. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto. Myös pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan viraston nimeä.

23 §.

Suomen viranomaisten kansainvälinen toimivalta

1 momenttiin

. Pykälänmuutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

28 §.Digi- ja väestötietoviraston oikeus saada tietoja. Pykälään muutettaisiin maistraatin tilalle Digi- ja väestötietovirasto. Myös pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan viraston nimeä.

29 §.Toimivaltainen viranomainen Ahvenanmaan maakunnassa. Pykälään muutettaisiin maistraatin tilalle Digi- ja väestötietovirasto. Lisäksi pykälään lisättäisiin selventävä säännös toimivallan jakautumisesta Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston kesken. Henkilön viimeistä kotikuntaa tai väestökirjanpitokuntaa koskeva liittymä sisältyy nyt kumottavaksi ehdotettuun 14 §:ään. Lisäys ei muuttaisi vallitsevaa oikeustilaa.

1.15

Osakeyhtiölaki

17 §.

Osakasluettelon julkisuus

4 momentti

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että siinä viitattaisiin uudelleennimettyyn lakiin väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (661/2009). Säännöksestä poistettaisiin viittaus toimivaltaiseen viranomaiseen, koska se määräytyy edellä mainitun lain nojalla. Muutoksella ei ole vaikutusta nykyiseen oikeustilaan. Lisäksi momenttiin tehtäisiin kielellinen muutos.

1.16

Laki edunvalvontavaltuutuksesta

25 §.Toimivaltainen viranomainen. Pykälää muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin 1 ja 2 momentteihin sisältyvät liittymäsäännökset valtuuttajan kotikuntaan ja oleskeluun ja 3 momenttiin sisältyvä asetuksenantovaltuus niissä tilanteissa, joissa 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua liittymää ei ole. Maistraattien alueellista toimivaltaa koskevat säännökset eivät enää ole tarpeen, sillä Digi- ja väestötietovirasto toimii valtakunnallisesti. Toimivallan jakautumisesta Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston välillä säädettäisiin holhoustoimilain 84 §:n 1 ja 2 momenteissa, joihin ehdotetussa säännöksessä viitattaisiin. Koska Ahvenanmaan valtionviraston toimivalta on rajattu holhoustoimilain 84 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin tilanteisiin, tilanteissa, joissa valtuuttajan kotikuntaa tai oleskelua koskevaa liittymää ei ole, toimivaltainen viranomainen olisi Digi- ja väestötietovirasto. Näin ollen asiasta ei ole enää tarpeen säätää erikseen.

27 §.

Edunvalvontavaltuutuksen rekisteröinti

1 momenttia

2 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin viittaus Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin. Viittaus koskee niitä valtuutettua, hänen tehtäväänsä ja valtuuttajaa koskevien tietojen päivittämisestä, luovuttamisesta ja säilyttämisestä annettuja säännöksiä, joista säädetään nykyisin pykälän 2 momenttiin otetulla viittaussäännöksellä holhoustoimilakiin. Pykälänehdotetaan näiden säännösten sijaan säädettäväksi tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta edunvalvontavaltuutusta koskevassa asiassa, josta säädetään nykyisin edunvalvontavaltuutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (942/2007) 3 §:ssä. Säännös on muiden holhousasioiden rekisteriin tallennettavien tietojen ilmoitusvelvollisuutta koskevien säännösten tavoin perusteltua nostaa lain tasolle. Momentin sisältö vastaisi voimassaolevaa sääntelyä.

41 §.

Hallintoa koskevat säännökset

1 momentissa

. Pykälänsäädettäisiin asian ratkaisemisesta. Edunvalvontavaltuutuksen tai sen peruuttamisen vahvistamista ja tässä laissa tarkoitettua lupaa tai velvoittamista koskevan asian ratkaisee holhousviranomaisessa esittelystä oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut virkamies, jonka tehtäviin se työjärjestyksen mukaan kuuluu. Säännös olisi voimassa olevaa momenttia yksityiskohtaisempi. Digi- ja väestötietoviraston pääjohtajalla ei maistraatin päällikön tavoin olisi säädettynä kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen maisterin tutkintoa. Oikeusturvanäkökohtien johdosta olisi varmistettava, että asian ratkaisee aina oikeustieteellisen koulutuksen saanut virkamies. Muutoin asia ratkaistaan holhousviranomaisessa siten kuin asian ratkaisemisesta Digi- ja väestötietoviraston tai Ahvenanmaan valtionviraston toimivaltaan kuuluvassa asiassa erikseen säädetään.

43 §.

Muutoksenhaku.

1 momenttia

Pykälänmuutettaisiin siten, että lakiviittaus 1.1.2020 kumoutuvaan hallintolainkäyttölakiin sekä momenttiin sisältyvä valituslupaa koskeva säännös päivitetään viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.

49 §.Tarkemmat säännökset. Pykälä ja siihen sisältyvät asetuksenantovaltuudet kumottaisiin. Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta ehdotetaan säädettäväksi lain 27 §:n 2 momentissa. Säännökset edunvalvontavaltuutuksen merkitsemisestä holhousasioiden rekisteriin sisältyisivät ehdotettuun Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin ja sen 9 §:n nojalla annettavaan asetukseen. Myös pykälässä oleva viittaus muihin lain täytäntöönpanoon liittyviin seikkoihin on tarpeeton, joten pykälä voidaan kokonaisuudessaan kumota.

1.17

Ulosottokaari

3 luku

87 §.

Takaisinsaantikanne ulosottoasian vireilläolon jälkeen

2 momenttiin

. Pykälänmuutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto.

113 §.

Alaikäistä koskeva ilmoitus

1 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaus maistraatin alueellisen toimivallan määräytymiseen tarpeettomana. Lisäksi ruotsinkielisessä säädöstekstissä tehtäisiin kielellinen muutos.

4 luku

81 §.

Perinnöstä luopuminen

1 momentin 3 kohtaan

. Pykälänmuutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto.

1.18

Laki toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta

12 §.Todistus huoltajan tai edunvalvojan asemasta. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi maistraatin sijasta Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto. Pykälästä poistettaisiin maistraattien toimivaltaa koskeva sääntely tarpeettomana.

1.19

Laki kaupanvahvistajista

1 §.

Virka-asemaan perustuva kaupanvahvistajan tehtävä

1 momentin 1 kohtaa

2 momenttia

. Pykälänmuutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin maininta maistraattien päälliköistä kaupanvahvistajina. Maistraattien tehtävien siirtyessä Digi- ja väestötietovirastolle ei enää ole tarpeen määritellä niiden päälliköitä kaupanvahvistajiksi. Pykälänehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin viittaus maistraatin päällikköön.

1.20

Asunto-osakeyhtiölaki

15 §.

Osakeluettelon julkisuus

6 momentti

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että siinä viitattaisiin uudelleennimettyyn lakiin väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (661/2009). Säännöksestä poistettaisiin viittaus toimivaltaiseen viranomaiseen, koska se määräytyy edellä mainitun lain nojalla. Muutoksella ei ole vaikutusta nykyiseen oikeustilaan.

1.21

Laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan

3 §.

Tiedon tallettaminen väestötietojärjestelmään merkitsemistä varten

1 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin vastaamaan säädöksen muutettavaa nimeä.

2 momentti Pykälänehdotetaan säilytettäväksi sellaisenaan.

3 momentti Pykälästä kumottaisiin sentarpeettomana. Momentissa on säädetty tuomioistuimen velvollisuudesta toimittaa tiedot toimivaltaiselle maistraatille siinä tapauksessa, että tietoja ei ole voitu toimittaa 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen yhdistyessä on 1 ja 2 momentin nojalla selvää, että tiedot tulee toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle, eikä 3 momentille ole näin ollen enää tarvetta.

1.22

Laki aikuisten kansainvälisestä suojelusta tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta

5 §.Pyynnön esittäminen toisen sopimusvaltion viranomaiselle. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälään sisältyvä viittaus holhoustoimilakiin päivitetään vastaamaan lain muutettavaksi ehdotettua 84 §:ää.

10 §.Todistus edunvalvojan asemasta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi niin, että toimivaltainen viranomainen todistuksen antamiseen olisi jatkossa Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana sen toinen momentti, jossa säädetään maistraattien välisestä toimivallanjaosta.

1.23

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

11 §.

Takaisinsaanti.

1 momentin

Pykälää muutettaisiin siten, että siinä säädettäisiin myös asiakirjan rekisteröinnin menettelystä. Pykälänmukaan ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja sen liitteenä on oltava ilmoituksessa tarkoitettu asiakirja alkuperäisenä. Ilmoituksen voi tehdä avopuoliso tai avopuolison perilliset. Säännös on tarpeen, koska ilmoituksen muotoa ja menettelyä koskeva sääntely on aiemmin sisältynyt maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin. Keskitettäessä henkilörekistereitä koskeva sääntely uuteen Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin ilmoituksen sisältöä koskeva sääntely on tarkoituksenmukaista liittää ilmoitusvelvollisuutta koskevaan sääntelyyn.

1.24

Esitutkintalaki

8 §.

Edunvalvojan määrääminen lapselle

1 momenttia

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että siitä poistettaisiin viittaus holhousviranomaisena toimivaan maistraattiin. Säännöksessä viitattaisiin jatkossa holhoustoimesta annetussa laissa tarkoitettuun holhousviranomaiseen, jona edellä mainitun lain nojalla toimii Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto. Muutoksella ei ole vaikutusta nykyiseen oikeustilaan.

1.25

Osuuskuntalaki

16 §.

Jäsen- ja omistajaluettelon julkisuus

4 momentti

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että siinä viitattaisiin uudelleennimettyyn lakiin väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (661/2009). Säännöksestä poistettaisiin viittaus toimivaltaiseen viranomaiseen, koska se määräytyy edellä mainitun lain nojalla. Lisäksi momentin sisältöä selvennettäisiin vastaaman paremmin pykälän otsikossa ilmaistua tarkoitusta. Muutoksilla ei ole vaikutusta nykyiseen oikeustilaan.

1.26

Laki julkisesta notaarista

1 §.

Julkinen notaari

1 momenttia

. Pykälänmuutettaisiin siten, että julkisena notaarina toimisivat Digi- ja väestötietoviraston pääjohtajan nimeämät virkamiehet. Voimassa olevassa säännöksessä julkisia notaareita ovat maistraatin päällikkö ja hänen määräämänsä maistraatin virkamies. Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja ei kuitenkaan itse toimisi julkisena notaarina. Tehtävän kelpoisuusvaatimuksena ei ole julkiselta notaarilta edellytettävää oikeustieteen ylempää korkeakoulututkintoa eikä julkisena notaarina toimiminen olisi pääjohtajalle tarkoituksenmukaista.

1.27

Isyyslaki

3 §.

Isyys muissa tapauksissa

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto.

4 §.

Isyyden selvittämisen tarkoitus ja käyttöala.

uusi

5 momentti

Pykälään lisättäisiin, jolla selvennettäisiin isyyden ja äitiyden selvittämisen suhdetta. Selvennys on katsottu perustelluksi äitiyslain voimaantulon johdosta ja vastaa voimassaolevaa tulkintaa. Selvennyksen tarkoituksena on pyrkiä välttämään tarpeettomia hallinnollisia menettelyitä tilanteissa, joissa lapsen äitiys on tunnustettu eikä lapsen oikeudellisesta vanhemmuudesta ole esitetyn asiakirja-aineiston tai muiden seikkojen perusteella epäselvyyttä.

14 §.

Muutoksenhaku.

1 momenttia

Pykälänmuutettaisiin siten, että lakiviittaus 1.1.2020 kumoutuvaan hallintolainkäyttölakiin ja momentin valituslupaa koskeva sääntely päivitetään viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.

15 §.

Tunnustamisen käyttöala

2 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto.

18 §.

Isyyden tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen

2 momenttia

. Pykälänmuutettaisiin siten, että maistraatin päällikkö poistettaisiin tunnustamisen vastaanottajien listalta. Lisäksi pykälään tehtäisiin kielellinen muutos.

23 §.Asiakirjojen toimittaminen Digi- ja väestötietovirastolle. Pykälää muutettaisiin siten, että viittaus alueellista toimivaltaa koskevaan säännökseen poistettaisiin. Lisäksi pykälään tehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto.

24 §.Suostumus isyyden vahvistamiseen ilman oikeudenkäyntiä. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto.

25 §.Suostumuksesta laadittava asiakirja. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto.

5 luku.Luvun otsikko muutettaisiin vastaamaan toimivaltaisen viranomaisen uutta nimeä.

26 §.

Digi- ja väestötietoviraston toimivalta

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto.

27 §.Ahvenanmaan valtionviraston toimivalta. Nykyinen pykälä otsikoineen tulee kumottavaksi kokonaan, koska alueellinen toimivalta ja siihen liittyvät säännökset alueellisesta erikoistumisesta ovat tarpeettomia valtakunnallisessa virastossa. Pykälään ehdotetaan uusia säännöksiä Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta. Valtionvirasto hoitaisi laissa säädettyjä, maistraateilta Digi- ja väestötietovirastolle siirtyviä tehtäviä Ahvenanmaan maakunnassa.

28 §.Isyysasian käsittely ja muutoksenhaku. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto. Pykälän otsikosta poistettaisiin viittaus viranomaiseen. Lisäksi ruotsinkieliseen säädöstekstiin tehtäisiin kielellinen muutos.

29 §.

Kanneoikeuden edellytykset ja asianosaiset

1 ja 2 momenttia

. Pykälänmuutettaisiin teknisluontoisesti siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto.

30 §.

Kanneoikeuden rajoitukset

2 momenttia

. Pykälänmuutettaisiin teknisluontoisesti siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto.

40 §.Isyyden kumoaminen Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto.

41 §.

Isyyden kumoaminen kanteen perusteella

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto.

60 §.

Tarkemmat säännökset

1 momentin 3 kohtaa

. Pykälänmuutettaisiin teknisluontoisesti siten, että toimivaltainen viranomainen olisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto. Ruotsinkielisessä säädöstekstissä pykälän otsikkoon tehtäisiin kielellinen muutos.

1.28

Laki perintöasioista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta

3 §.

Eurooppalainen perintötodistus

2 momentista

3 momenttia

. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi maistraatin sijasta Digi- ja väestötietovirasto. Ahvenanmaan maakunnassa eurooppalaista perintötodistusta hakeva voisi asioida myös Ahvenanmaan valtionvirastossa jättäessään hakemuksen. Hakemuksen käsittelisi ja perintötodistusta koskevat päätökset tekisi kuitenkin Digi- ja väestötietovirasto. Pykälänpoistettaisiin maistraattien alueellista toimivaltaa koskeva sääntely ja tätä koskeva asetuksenantovaltuus tarpeettomana. Pykälänmuutettaisiin lisäksi siten, että lakiviittaus 1.1.2020 kumoutuvaan hallintolainkäyttölakiin ja momenttiin sisältyvä valituslupaa koskeva säännös päivitetään viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Säännös siirrettäisiin pykälän uudeksi 2 momentiksi.

1.29

Tuomioistuinmaksulaki

8 §.

Viranomaisten ja eräiden muiden vapauttaminen maksuista

1 momentin 8 kohta

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että maistraatin sijasta maksujen suorittamisesta ovat vapaat Digi- ja väestötietovirasto sekä Ahvenanmaan valtionvirasto.

1.30

Etu- ja sukunimilaki

21 §.Nimiviranomaiset. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto. Pykälästä poistettaisiin tarpeettomana maistraattien välistä toimivallanjakoa sekä tähän liittyvä asetuksenantovaltuutta koskeva sääntely. Sen sijaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi asetuksenantovaltuus toimivallan jakautumisesta Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston kesken.

22 §.Etunimen ilmoittaminen. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

23 §.Sukunimen ilmoittaminen. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

24 §.

Sukunimen muuttaminen vihkimisen yhteydessä

1 momenttiin

. Pykälänmuutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

25 §.Etu- tai sukunimen muuttaminen. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

26 §.

Ilmoitus ja hakemus

2 momenttia

. Pykälänselvennettäisiin siten, että huoltaja voisi tehdä yhteisen hakemuksen paitsi samassa taloudessa asuvan alaikäisen lapsensa kanssa, myös alaikäisten lastensa puolesta, vaikka hakemuksen tehnyt huoltaja ei itse muuta nimeään. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun alaikäisille lapsille haetaan sukunimiyhdistelmää, joka muodostuu molempien vanhempien nimistä. Muutos vastaa maistraattien soveltamiskäytäntöä ja on katsottu tarpeelliseksi, koska muutoin perittävä hakemusmaksu kertautuisi lasten lukumäärän mukaan, vaikka viranomaisen asian arviointiin käyttämä työmäärä vastaa yhtä hakemusta. Koska puhevalta alaikäisen nimeä koskevassa asiassa on lain 43 §:n mukaan huoltajalla, on lisäksi perusteltua muuttaa hakijaa koskeva viittaus vanhemmasta huoltajaksi.

27 §.Huostaanotetun lapsen nimiasian ratkaiseminen. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

28 §.

Ilmoitusten ja hakemusten maksuttomuus

1 momenttia

2 momentin 4 kohta

2 momentin 7 kohta

. Pykälänmuutettaisiin niin, että maistraatin tilalle vaihdettaisiin Digi- ja väestötietovirasto. Pykälänmuutettaisiin niin, että isyyden kumoaminen muutettaisiin sukupuolineutraaliin muotoon. Pykälänmuutettaisiin lisäksi niin, että siinä viitattaisiin uudelleennimettyyn lakiin väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista.

29 §.

Haetusta uudissukunimestä tiedottaminen sekä muistutuksen tekeminen

1 momenttia

. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto. Pykälänmuutettaisiin lisäksi niin, että uudissukunimen tiedottamisvelvollisuutta ei olisi tilanteessa, jossa sukunimi on ollut hakijalla aiemmin käytössä. Tiedottamisvelvollisuus on tilanteessa tarpeeton, koska hakijalla on 20 §:n 2 momentin mukaan oikeus hänellä aiemmin olleeseen nimeen mahdollisesta muistutuksesta huolimatta. Lain 30 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan myöskään nimilautakunnan lausuntoa ei pyydetä, jos uudissukunimi on ollut hakijalla aiemmin.

30 §.Nimilautakunnan lausunto. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

31 §.Nimiasian ratkaiseminen. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

32 §.Muutoksenhaku. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto. Samalla pykälästä poistettaisiin informatiivinen säännös tiedon korjaamisesta. Väestötietolaissa ei enää säännellä velvollisuudesta tiedon korjaamiseen vaan velvoite johtuu suoraan tietosuoja-asetuksesta. Väestötietolain 76 §:ää sovellettaisiin kuitenkin myös jatkossa tiedon korjaamista koskevaan hallinnolliseen menettelyyn. Pykälän otsikkoa muutettaisiin vastaavasti. Pykälää muutettaisiin lisäksi siten, että lakiviittaus 1.1.2020 kumoutuvaan hallintolainkäyttölakiin sekä pykälän valituslupaa koskeva säännös päivitetään viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.

1.31

Äitiyslaki

3 §.

Äitiyden vahvistaminen hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella

3 momenttiin

. Pykälänmuutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

12 §.

Muutoksenhaku.

1 momenttia

2 momenttia

Pykälänmuutettaisiin siten, että lakiviittaus 1.1.2020 kumoutuvaan hallintolainkäyttölakiin ja momentin valituslupaa koskeva sääntely päivitetään viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Muutokset vastaisivat isyyslakiin ehdotettuja päivityksiä. Pykälänmuutettaisiin niin, että sen jälkimmäinen virke poistettaisiin tarpeettomana. Toisin kuin isyyslain 14 §:n 2 momentissa, johon säännös rinnastuu, äitiyslain 9 §:n mukaisesta lastenvalvojan keskeyttämispäätöksestä ei suoraan seuraa kanneoikeutta tuomioistuimeen vaan vain 1 momentissa kuvattu valitusoikeus. Tästä syystä lastenvalvojan 9 §:n nojalla antamaan päätöksen liitettävä tieto kanneoikeudesta ja siihen liittyvästä määräajasta on tarpeeton.

13 §.

Tunnustamisen edellytykset

3 momenttiin

. Pykälänmuutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

21 §.Asiakirjojen toimittaminen maistraatille. Pykälään muutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto.

4 luku.Äitiyden vahvistaminen Digi- ja väestötietovirastossa. Luvun otsikko muutettaisiin vastaamaan toimivaltaista viranomaista.

22 §.

Digi- ja väestötietoviraston toimivalta

3 momenttiin

. Pykälänmuutettaisiin toimivaltaiseksi viranomaiseksi Digi- ja väestötietovirasto. Myös pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan pykälän sisältöä.

23 §.Ahvenanmaan valtionviraston toimivalta. Pykälästä kumottaisiin säännökset alueellisesti toimivaltaisesta maistraatista tarpeettomina. Pykälään lisättäisiin säännös Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta. Ahvenanmaan valtionvirasto olisi toimivaltainen tässä laissa Digi- ja väestötietovirastolle säädetyissä tehtävissä Ahvenanmaan maakunnassa. Myös pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan pykälän sisältöä.

24 §.Äitiysasian käsittely Digi- ja väestötietovirastossa ja muutoksenhaku. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi muutokset, joilla maistraatti muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi. Myös pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan pykälän sisältöä.

25 §.Kanneoikeuden edellytykset ja asianosaiset. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi muutokset, joilla maistraatti muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi.

26 §.

Kanneoikeuden rajoitukset

2 momenttiin

. Pykälänehdotetaan tehtäväksi muutos, jolla maistraatti muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi.

34 §.Äitiyden kumoamisen perusteet. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi muutos, jolla maistraatti muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi.

35 §.

Äitiyden kumoamista koskevan asian asianosaiset

1 momenttiin

. Pykälänehdotetaan tehtäväksi muutos, jolla maistraatti muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi.

37 §.

Kuoleman vaikutus kanneoikeuteen ja vastaajan puhevallan käyttöön

3 momenttiin

. Pykälänehdotetaan tehtäväksi muutos, jolla maistraatti muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi.

38 §.Määräaika kanteen nostamiselle. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi muutokset, joilla maistraatti muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi.

52 §.

Lain soveltaminen eräissä tapauksissa.

2 kohta

Pykälää ehdotetaan muutettavaksi niin, että senpoistettaisiin tarpeettomana. Säännös tulee tarpeettomaksi, kun etu- ja sukunimilain 28 §:n 2 momentin 4 kohta muutetaan sukupuolineutraaliin muotoon.

53 §.

Tarkemmat säännökset

1 momentin 1 kohta

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi niin, että toimivaltainen viranomainen on Digi- ja väestötietovirasto.

1.32

Laki Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä

1 §.Lain soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin yleisesti lain soveltamisalasta ja lueteltaisiin lain soveltamisalaan sisältyvät rekisterit. Laissa säädettäisiin avioehtoasioiden rekisteristä, avoliittoasioiden rekisteristä, lahjoitusasioiden rekisteristä, vihkimisoikeusrekisteristä sekä holhousasioiden rekisteristä. Lakiin kerättäisiin näitä rekistereitä koskeva sääntely maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetusta laista, vihkimisoikeudesta annetusta laista sekä holhoustoimilaista. Samalla sääntelyä yhdenmukaistettaisiin ja selkeytettäisiin.

2 §.Rekisterin tietojen käsittelyn tarkoitus. Pykälässä säädettäisiin lain soveltamisalaan kuuluvan henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta. Käsittely olisi kaikkien rekisterien osalta lakisääteistä ja sen oikeusperusteena olisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta.

1 momentin Pykälänmukaan avioehtoasioiden rekisterin, avoliittoasioiden rekisterin sekä lahjoitusasioiden rekisterin tietojen käsittelyn tarkoituksena on yksityishenkilöiden välisten oikeustoimien oikeusvaikutusten voimaan saattaminen sekä tietojen saattaminen julkisiksi. Käyttötarkoitus vastaisi voimassa olevan maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain säännöksiä. Oikeustilaa ei tältä osin olisi tarkoitus muuttaa.

2 momentissa Pykälänsäädettäisiin vihkimisoikeusrekisterin käsittelyn tarkoituksesta. Vihkimisoikeusrekisterin tietojen käsittelyn tarkoitus on myönnettyjen vihkimisoikeuksien hallinnointi ja valvonta sekä avioliittojen pätevyyden selvittäminen. Vihkimisoikeusrekisteri sisältää tiedot avioliittolain ja vihkimisoikeudesta annetun lain ( / ) nojalla myönnetyistä vihkimisoikeuksista. Käyttötarkoitus vastaisi voimassa olevan vihkimisoikeuslain 10 ja 11 §:n säännöksiä.

3 momentissa Pykälänsäädettäisiin, että holhousasioiden rekisterin tietojen käsittelyn tarkoitus on holhoustoimesta annetussa laissa tarkoitetun edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa tarkoitetun valtuutetun toiminnan valvominen ja kolmansien oikeuden turvaaminen. Käyttötarkoitus vastaisi holhoustoimilain 64 §:n 1 momentissa säädettyä.

3 §.Viranomaiset. Pykälässä säädettäisiin viranomaisten rekisterinpitoon liittyvästä toimivallasta ja vastuunjaosta. Laissa tarkoitettujen rekisterien rekisterinpitäjiä olisivat Digi- ja väestötietovirasto sekä Ahvenanmaan valtionvirasto tietosuoja-asetuksen 26 artiklan tarkoittamina yhteisrekisterinpitäjinä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan rekistereitä pitävät maistraatit yhdessä. Rekisterihallintolain nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirasto on pitänyt rekistereitä, sillä se hoitaa Ahvenanmaan maakunnassa maistraatin tehtäviä.

1 momentissa Pykälänsäädettäisiin, että kumpikin rekisterinpitäjä vastaisi rekistereihin tallennettavien tietojen ja rekisteröintiin liittyvien asiakirjojen luovutuksista sekä tietosuoja-asetuksen mukaisten rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta omassa toiminnassaan. Momentissa viitattaisiin tietosuoja-asetuksen 3 luvussa säädettyihin rekisteröidyn oikeuksiin. Rekisteröidyn olisi mahdollista osoittaa pyyntönsä kummalle tahansa rekisterinpitäjälle. Ahvenanmaan maakunnassa pyynnöt ohjautuisivat pääsääntöisesti Ahvenanmaan valtionvirastolle ja Manner-Suomessa Digi- ja väestötietovirastolle. Rekisterinpitäjien tulisi keskinäisin järjestelyin ja mahdollisia sähköisiä asiointipalveluita hyödyntämällä luoda käytännössä toimivat menettelyt pyyntöjen vastaanottamista ja käsittelyä varten. Jos asiakirjan luovutuspyyntö kohdistuisi rekisterimerkinnän sijaan rekisteröintiin liittyvään asiakirjaan, siihen sisältyvän tiedon antamisesta päättäisi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n mukaisesti se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on. Järjestely vastaisi voimassaolevaa käytäntöä. Rekisterinpitäjien olisi myös huolehdittava siitä, että rekisteröidyillä on tarvittavat tiedot tietosuoja-asetuksen 3 luvun mukaisten oikeuksiensa käyttämiseksi.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin myös muista sellaisista tietosuoja-asetuksen mukaisista rekisterinpitovelvollisuuksista ja -vastuista, joista Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto kumpikin huolehtisivat omassa toiminnassaan. Molemmat toimijat rekisterinpitäjinä vastaavat sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan toteuttamisesta (25 artikla) ja käsittelyn turvallisuudesta (32 artikla) omassa toiminnassaan. Lisäksi molemmat toimijat vastaavat valvontaviranomaisen kanssa tehtävästä yhteistyöstä (31 artikla) sekä tietoturvaloukkauksia koskevista menettelyistä (33 ja 34 artikla), kun tietoturvaloukkaus tapahtuu niiden toiminnassa. Esimerkiksi Ahvenanmaan valtionvirasto vastaisi sellaisesta tietoturvaloukkauksesta, joka tapahtuisi sen toteuttaman henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. Molemmat rekisterinpitäjät vastaavat myös 5 artiklan 2 kohdan ja 24 artiklan mukaisesti siitä, että ne voivat osoittaa vastuullaan olevien rekisterinpitäjien velvollisuuksien toteuttamisen.

2 momentissa Pykälänsäädettäisiin siitä, että Digi- ja väestötietovirasto vastaisi muista rekisterinpitotehtävistä siltä osin, kuin tässä laissa ei toisin säädetä. Pykälän 1 ja 2 momentin tarkoituksena on varmistaa tietosuoja-asetuksessa tarkoitetun yhteisrekisterinpidon osalta selkeä ja läpinäkyvä vastuunjako. Pykälän 1 momentin lisäksi rekisterinpitovastuuta ja rekistereiden ylläpitoa koskevia tehtäviä määrittää esimerkiksi ehdotetun lain 11 §:n 2 momentti, jonka mukaan Digi- ja väestötietovirasto voisi luovuttaa tietoja teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla. Siltä osin kuin laissa ei erikseen säädetä tietosuoja-asetuksen mukaisten rekisterinpitovelvollisuuksien ja -vastuiden jakautumisesta erikseen Ahvenanmaan valtionviraston sekä Digi- ja väestötietoviraston kesken, Digi- ja väestötietovirasto vastaisi rekisterinpitäjän tehtävistä. Digi- ja väestötietovirasto vastaisi erityisesti rekistereiden taustalla olevasta tietojärjestelmästä ja sen toiminnasta ja turvallisuudesta, mutta myös tietosuojasta siltä osin, kun se koskee järjestelmän toiminnallisuuksia ja teknistä toteutusta. Digi- ja väestötietoviraston vastuulla olisivat siten ne tekniset toimet, joita tietosuoja-asetus edellyttää rekisterinpitäjältä tietosuojan ja rekisteröidyn oikeuksien varmistamiseksi. Tähän liittyen Digi- ja väestötietovirasto vastaisi esimerkiksi tietojärjestelmän tietosuoja- ja tietoturvakontrolleista (24 artikla), sisäänrakennetusta ja oletusarvoisesta tietosuojasta (25 artikla), käsittelytoimia koskevasta selosteesta (30 artikla) ja vaikutustenarvioinnin toteuttamisesta (35 artikla). Esimerkiksi vaatimus sisäänrakennetusta ja oletusarvoisesta tietosuojasta koskisi kuitenkin tietojärjestelmän ohella muutakin rekisterinpitäjän toimintaa, jolloin myös Ahvenanmaan valtionvirasto soveltaisi sitä omassa toiminnassaan esimerkiksi organisatoristen toimenpiteiden osalta. Digi- ja väestötietovirasto vastaisi lisäksi yleisestä väestötietojärjestelmää koskevasta viestinnästä.

Voimassa olevan lainsäädännön perusteella holhousasioiden rekisterin yleisestä toimivuudesta ja rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä on vastannut Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintoviraston toimivallasta tai rekisterinpidosta ei enää olisi tarpeen säätää. Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät yhdistettäisiin Digi- ja väestötietovirastoon. Lisäksi sen rooli järjestelmän teknisenä rekisterinpitäjänä ei enää olisi tarpeen, kun rekisterinpidon vastuu olisi keskitetty Digi- ja väestötietovirastolle.

4 §.

Avioehtoasioiden rekisteriin tallennettavat tiedot

1 momentissa

1—7 kohdassa

. Pykälänsäädettäisiin avioehtoasioiden rekisteriin tallennettavista tiedoista. Avioehtoasioiden rekisteriin tallennetaan tiedot avioliittolain 35 §:n 4 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta avio-oikeuden poistamisesta, 43 §:n 1 momentissa tarkoitetusta avioehtosopimuksesta, 104 §:n 2 momentissa tarkoitetusta osituskirjasta sekä 135 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista sopimuksista. Pykälän 1 momentinsäädettäisiin tarkemmin niistä tiedoista, jotka rekisteröinnin yhteydessä voidaan tallentaa rekisteriin. Kaikkia tietoja ei kuitenkaan tallennettaisi jokaisen asian yhteydessä.

2 momentissa Pykälänsäädettäisiin lisäksi siitä, että 1 momentissa tarkoitetut tiedot tallennetaan avioehtoasioiden rekisteriin myös silloin, kun rekisteröitävät tiedot perustuvat momentissa yksilöidyissä neuvoston asetuksissa (EU) 2016/1103 ja (EU) 2016/1104 tarkoitettuihin sovellettavaa lakia koskeviin sopimuksiin.

Tietosisältö vastaisi maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 5 §:n 1 momenttia muilta osin, mutta lista sisältäisi 1 momentin 4 kohdassa myös avioliiton purkautumispäivän ja purkamisen perusteen, jotka aiemmin ovat sisältyneet maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 5 §:n 2 momenttiin. Tieto merkitään vain osituskirjan osalta. Säännökseen tehtäisiin myös selventäviä kielellisiä muutoksia.

Pykälässä ei maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 5 §:n tavoin olisi tarpeen säätää puolison nimen muutoksesta tai siitä, että tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä. Rekisterin tietoja voidaan käyttötarkoituksen mukaisesti päivittää myös väestötietojärjestelmän tiedoilla ilman, että siitä säädetään erikseen. Rekisterinpitäjällä on tietosuoja-asetuksen 5 artiklan mukaan velvoite huolehtia siitä, että tiedot ovat täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä. Väestötietojärjestelmän näkökulmasta kyse on viranomaisen lakisääteisestä tietojen käsittelystä, johon väestötietolain nojalla voidaan luovuttaa tarpeelliset tiedot. Digi- ja väestötietovirastolla ja Ahvenanmaan valtionvirastolla on lisäksi väestötietolain 5 §:n nojalla oikeus käyttää väestötietojärjestelmän tietoja niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa.

5 §.

Avoliittoasioiden rekisteriin tallennettavat tiedot

1 momentissa

1—5 kohdassa

. Pykälänsäädettäisiin avoliittoasioiden rekisteriin tallennettavista tiedoista. Avoliittoasioiden rekisteriin tallennetaan tiedot avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain (26/2011) 11 §:ssä tarkoitetuista omaisuuden erottelukirjasta, hyvitystä koskevasta sopimuksesta tai muusta asiakirjasta. Pykälän 1 momentinsäädettäisiin tarkemmin niistä tiedoista, jotka rekisteröinnin yhteydessä voidaan tallentaa rekisteriin. Tietosisältö vastaisi maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 6 b §:ää muilta osin, mutta pykälässä ei olisi tarpeen säätää puolison nimen muutoksesta tai siitä, että tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä. Rekisterin tietoja voidaan käyttötarkoituksen mukaisesti päivittää myös väestötietojärjestelmän tiedoilla ilman, että siitä säädetään erikseen. Rekisterinpitäjällä on tietosuoja-asetuksen 5 artiklan mukaan velvoite huolehtia siitä, että tiedot ovat täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä. Väestötietojärjestelmän näkökulmasta kyse on viranomaisen lakisääteisestä tietojen käsittelystä, johon väestötietolain nojalla voidaan luovuttaa tarpeelliset tiedot. Digi- ja väestötietovirastolla ja Ahvenanmaan valtionvirastolla on lisäksi väestötietolain 5 §:n nojalla oikeus käyttää väestötietojärjestelmän tietoja niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa. Säännökseen tehtäisiin myös selventäviä kielellisiä muutoksia.

6 §.

Lahjoitusasioiden rekisteriin tallennettavat tiedot

1 momentissa

1—7 kohdassa

. Pykälänsäädettäisiin lahjoitusasioiden rekisteriin tallennettavista tiedoista. Lahjoitusasioiden rekisteriin tallennetaan tiedot lahjanlupauslain (625/1947) 6 §:ssä tarkoitetusta lahjoituksesta. Pykälän 1 momentinsäädettäisiin tarkemmin niistä tiedoista, jotka rekisteröinnin yhteydessä voidaan tallentaa rekisteriin. Tietosisältö vastaisi maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 8 §:ää muilta osin, mutta pykälässä ei sen tavoin olisi tarpeen säätää osapuolten nimen muutoksesta tai siitä, että tiedot saadaan väestötietojärjestelmästä. Rekisterin tietoja voidaan käyttötarkoituksen mukaisesti päivittää myös väestötietojärjestelmän tiedoilla ilman, että siitä säädetään erikseen. Rekisterinpitäjällä on tietosuoja-asetuksen 5 artiklan mukaan velvoite huolehtia siitä, että tiedot ovat täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä. Väestötietojärjestelmän näkökulmasta kyse on viranomaisen lakisääteisestä tietojen käsittelystä, johon väestötietolain nojalla voidaan luovuttaa tarpeelliset tiedot. Digi- ja väestötietovirastolla ja Ahvenanmaan valtionvirastolla on lisäksi väestötietolain 5 §:n nojalla oikeus käyttää väestötietojärjestelmän tietoja niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa. Säännökseen tehtäisiin myös selventäviä kielellisiä muutoksia.

7 §.Vihkimisoikeusrekisteriin tallennettavat tiedot. Pykälässä säädettäisiin vihkimisoikeusrekisteriin tallennettavista tiedoista. Pykälä vastaisi olennaiselta sisällöltään voimassaolevan vihkimisoikeudesta annetun lain 9 §:n 2—5 momenttia. Sääntely olisi kuitenkin ryhmitelty siten, että tietosisältö olisi esitelty kaikkien vihkimisoikeuden myöntämisperusteiden osalta yhteisesti eikä tietoja enää lueteltaisi kunkin myöntämisperusteen osalta erikseen. Rekisterin tietosisältöön ei ehdoteta muutoksia.

1 momentissa Pykälänsäädettäisiin yleisesti niistä tiedoista, jotka vihkimisoikeusrekisteriin voidaan tallentaa. Pykälä sisältäisi sekä vihkimisoikeudesta annetun lain, että avioliittolain 17 a §:n 2 momentin, 112 §:n tai 113 §:n nojalla myönnettyä vihkimisoikeutta koskevat tiedot, jotka voimassa olevassa vihkimisoikeudesta annetun lain 9 §:ssä on eroteltu 2—4 momentteihin. Kun vihkimisoikeus on myönnetty vihkimisoikeudesta annetun lain nojalla, rekisteriin tallennetaan vihkimisoikeutta hakeneen yhdyskunnan nimi ja kotipaikka, vihkijän nimi ja henkilötunnus tai sen puuttuessa syntymäaika, myöntämispäätöksen antopäivä sekä peruuttamispäätöksen antopäivä ja voimassaoloaika. Kun vihkimisoikeus on myönnetty avioliittolain 17 a §:n 2 momentin nojalla, rekisteriin tallennetaan vihkijän nimi ja henkilötunnus, myöntämispäätöksen antopäivä sekä peruuttamispäätöksen antopäivä ja voimassaoloaika. Kun vihkimisoikeus on myönnetty avioliittolain 112 tai 113 §:n nojalla, rekisteriin talletetaan vihkimisoikeuden saaneen henkilön nimi ja henkilötunnus tai sen puuttuessa syntymäaika sekä virka-asema taikka ammatti- tai tehtävänimike ja asemapaikka, vihkimisoikeudelle mahdollisesti asetetut ehdot tai rajoitukset sekä vihkimisoikeuden myöntänyt viranomainen sekä myöntämis- ja peruuttamispäätöksen antopäivä, sisältö ja voimassaoloaika.

2 momentissa Pykälänsäädettäisiin sellaisista tiedoista, jotka voidaan 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi tallentaa rekisteriin, kun vihkimisoikeus on liitetty tiettyyn virkaan, toimeen tai tehtävään. Tällaisia tietoja ovat vihkimisoikeuden saaneen viranomaisen tai yhteisön nimi ja kotipaikka sekä virka, toimi tai tehtävä, johon vihkimisoikeus on liitetty. Nämä tiedot tallennettaisiin rekisteriin lähinnä, kun vihkimisoikeus on myönnetty avioliittolain 112 tai 113 §:n nojalla ja ne korvaisivat 1 momentin 2 ja 3 kohdissa tarkoitetut tiedot.

8 §.Holhousasioiden rekisteriin tallennettavat tiedot. Pykälässä säädettäisiin holhousasioiden rekisteriin tallennettavista tiedoista. Sääntely sisältyy tällä hetkellä holhoustoimilain 64 §:n 1 momenttiin sekä oikeusministeriön asetukseen tietojen merkitsemisestä holhousasioiden rekisteriin (238/2011). Edunvalvontavaltuutuksen merkitsemisestä holhousasioiden rekisteriin on säädetty edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 27 §:ssä. Tarkemmat säännökset tältä osin on annettu valtioneuvoston asetuksella edunvalvontavaltuutuksesta (942/2007).

1 momentissa

1—7 kohdat

Pykälänsäädettäisiin rekisteriin tallennettavista tiedoista. Momentinsisältäisivät ylätason luettelon, joka eroaa osin voimassa olevasta sääntelystä. Voimassa olevan holhoustoimilain 64 §:n 1 momentin nojalla rekisteriin saadaan merkitä edunvalvojaa ja hänen päämiestään tai valtuutettua ja valtuuttajaa koskevat tiedot, tiedot henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta, toimintakelpoisuuden rajoituksen sisällöstä, edunvalvojan tehtävästä ja määräämisen perusteesta tai edunvalvontavaltuutuksen sisällöstä, omaisuusluettelon, tilin ja hoitosuunnitelman antamisesta ja tarkastamisesta, 34 §:ssä tarkoitettua lupaa koskevasta päätöksestä sekä holhousviranomaisen 57 ja 60 §:n mukaisista toimenpiteistä. Nykyinen holhoustoimilaki on tullut voimaan 1.12.1999. Holhousasioiden rekisteri on otettu käyttöön samana ajankohtana. Rekisteriin on sitä koskevien oikeusministeriön ja valtioneuvoston asetusten nojalla kirjattu edunvalvojaa, edunvalvontavaltuutettua, päämiestä ja valtuuttajaa koskevat tarkemmat tiedot, edunvalvojan tehtävää koskevat tiedot sekä tiedot henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta ja rajoituksen sisällöstä.

Rekisteriin ei ole teknisesti mahdollista viedä tietoja edunvalvojan määräämisen perusteesta eikä omaisuusluettelon, tilin ja hoitosuunnitelman antamisesta tai tarkastamisesta, holhoustoimilain mukaisesta luvasta tai holhousviranomaisen 57 ja 60 §:n mukaisista toimenpiteistä. Nämä tiedot on kirjattu maistraattien asianhallintajärjestelmään. Sekä Digi- ja väestötietovirastolla että Ahvenanmaan valtionvirastolla on myös asianhallinta- ja arkistointijärjestelmä, jossa edunvalvonnan valvontaan liittyviä tietoja käsitellään. Tietojen käsittely näissä järjestelmissä perustuu kuitenkin suoraan holhoustoimesta annetun lain ja edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain säännöksiin holhousviranomaisen tehtävistä ja viraston lakisääteiseen tehtävään holhousviranomaisena. Käsittely perustuu myös tältä osin tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan. Koska tällaisten tietojen kirjaaminen holhousasioiden rekisteriin on tarpeetonta, ne eivät sisältyisi pykälään.

Pykälään on kuitenkin sisällytetty maininta henkilötiedoista, joista tällä hetkellä säädetään aiemmin mainituissa oikeusministeriön ja valtioneuvoston asetuksissa. Sääntely vastaisi muilta osin voimassa olevaa sääntelyä, eikä sen tarkoituksena olisi muuttaa vallitsevaa oikeustilaa.

2 momentti Pykälänsisältäisi voimassa olevaan tietojen merkitsemisestä holhousasioiden rekisteriin annetun oikeusministeriön asetuksen (238/2011) 1 §:n 2 momenttiin sisältyvän säännöksen tallennettavista tiedoista silloin, kun edunvalvojaksi on määrätty yleinen edunvalvoja. Säännöksen siirtäminen lain 8 §:ään on perusteltua rekisterin sisältöä koskevien säännösten keskittämiseksi.

3 momentti Pykälänsisältäisi voimassa olevan edunvalvontavaltuutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (942/2007) 1 §:n 2 momenttiin ja 2 §:ään sisältyvät tiedot muuttuneiden tietojen voimaantuloajankohdasta sekä rekisteriin merkittävistä tiedoista silloin, kun edunvalvontavaltuutus vahvistetaan varavaltuutetun tai toissijaisen valtuutetun osalta. Muuttuneen tiedon tallentamisesta ei sinällään ole tarpeellista säätää erikseen, koska rekisteritietojen päivittämisvelvollisuudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa. Säännösten siirtäminen ehdotetun lain 8 §:ään on perusteltua paitsi sääntelyn keskittämiseksi myös siitä syystä, että varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun henkilötietojen rekisteröimisestä on säädettävä lailla.

4 momentti Pykälänsisältäisi voimassa olevan holhoustoimilain 64 §:n 1 momenttiin sisältyvät rekisteröintisäännökset edunvalvontavaltuutuksen sisällöstä sekä muista rekisteriin merkittävistä sellaisista lisätiedoista, jotka eivät ole henkilötietoja.

5 momentissa Pykälänsäädettäisiin siitä, että edunvalvojan ja päämiehen tietojen tallentamista koskevia säännöksiä sovelletaan myös kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa (746/2011) sekä kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) tarkoitettuun lapsen edustajaan ja lapseen silloin, kun edustajan määräämistä koskeva tieto on tallennettava holhousasioiden rekisteriin. Alaikäiselle ilman huoltajaa maahan tulleelle lapselle määrättävän edustajan tehtävän merkitseminen holhousasioiden rekisteriin perustuu kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 5 luvun 44 §:ään. Rekisteröinnin edellytykset täyttyvät näissä tilanteissa hyvin harvoin. Kyseisessä lainkohdassa ei kuitenkaan tarkemmin määritellä sitä, mitä tietoja tällaisesta edustajasta tai lapsesta rekisteriin merkitään. Rekisteriin merkittävistä tiedoista säädetään tällä hetkellä oikeusministeriön asetuksella (238/2011).

9 §.Tarkemmat säännökset. Pykälä sisältäisi asetuksenantovaltuutuksen. Tarkempia säännöksiä 8 §:ssä tarkoitettujen tietojen tallentamisen ajankohdasta sekä edunvalvontavaltuutuksesta 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lisätietojen yksityiskohtaisesta sisällöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Sääntely on toistaiseksi sisältynyt edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 49 §:n mukaan valtioneuvoston asetukseen ja holhoustoimesta annetun lain 95 §:n mukaan oikeusministeriön asetukseen.

10 §.Rekisterien tietojen luovuttaminen. Pykälässä säädettäisiin lain soveltamisalaan kuuluvien rekisterien tietojen luovuttamisesta. Pykälä vastaisi olennaisilta osin holhoustoimilain 67 §:n, vihkimisoikeudesta annetun lain 10 §:n sekä maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 3 §:n sääntelyä. Kotikuntaa koskeva täsmennys olisi uusi, vaikka se vastaa voimassaolevaa tulkintaa.

Rekistereihin kuuluvien tietojen ja niihin liittyvien asiakirjojen salassapitoon ja tietojen luovuttamiseen sovellettaisiin julkisuuslakia ja muuhun henkilötietojen käsittelyyn tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia. Rekisterien tietojen luovuttaminen perustuu kansalliseen sääntelyyn, josta on mahdollista poiketa. Nyt ehdotettava laki olisi erityislaki suhteessa julkisuuslakiin ja syrjäyttäisi sen ristiriitatilanteessa. Julkisuuslakia sovellettaisiin kuitenkin täydentävästi siltä osin kuin ehdotetussa laissa ei toisin säädetä.

1 momentin Pykälänmukaan jokaisella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tieto 4—7 §:ssä tarkoitettuihin rekistereihin tallennetuista tiedoista. Säännöksen mukaan julkisia olisivat siis myös sellaiset tiedot, jotka julkisuuslain mukaan saatettaisiin tulkita salassa pidettäviksi. Tämä olisi perusteltua rekisterien käyttötarkoituksen vuoksi. Avioehtoasioiden, avoliittoasioiden ja lahjoitusasioiden rekisterin osalta tietojen julkisiksi saattaminen on kirjattu erikseen rekisterien tietojen käsittelyn tarkoitukseksi. Myös vihkimisoikeusrekisterin osalta on perusteltua, että tiedot ovat julkisia, jotta vihittävät voivat tarvittaessa varmistua siitä, onko vihkijällä ollut vihkimisoikeus ja onko avioliitto pätevästi solmittu.

On huomattava, että esimerkiksi avioehtoasioiden rekisteristä ei yleensä käy ilmi avioehtosopimuksen tai osituskirjan varsinainen sisältö. Rekisterin tiedoista voidaan todeta avioehtosopimuksesta vain se, kuka luopuu avio-oikeudesta ja onko luopuminen kokonaan poissulkeva vai osittainen. Lisäksi rekisteristä käy ilmi avioehtosopimuksen muutostapauksissa, onko kyse avio-oikeuden palauttamisesta kokonaan vai osittain. Sopimuksen yksityiskohtainen sisältö ei siis käy suoraan ilmi julkisesta rekisteristä muutoin kuin siinä tapauksessa, että avio-oikeudesta on kokonaan luovuttu. Yksityiskohtaiseen avioehtosopimukseen tai osituskirjaan, jonka pohjalta rekisterimerkintä on tehty, sovelletaan yleisiä julkisuuslain salassapitoperusteita, joiden nojalla esimerkiksi henkilön taloudellista asemaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä.

Vaikka momentissa on lähtökohtaisesti säädetty rekisteritietojen julkisuuslakia laajemmasta julkisuudesta, rekisteriin merkitty kotikuntaa koskeva tieto voidaan kuitenkin luovuttaa momentin toisen virkkeen mukaan vain, jos tieto on julkinen. Säännöksellä on tarkoitus suojata erityisesti julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 31 kohdassa ja väestötietolain 36 §:n 3 momentissa tarkoitettuja yhteystietoja tilanteessa, jossa rekisteröidyllä henkilöllä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Koska rekisteröidyn henkilön yhteystiedoista ei tallenneta rekisteriin kuin kotikuntaa koskeva tieto, on säännös rajattu tätä vastaavasti.

2 momentin Pykälänmukaan jokaisella olisi oikeus saada lain 8 §:ssä tarkoitetusta holhousasioiden rekisteristä tieto siitä, onko tietylle henkilölle määrätty edunvalvoja, kuka on henkilön edunvalvoja, mikä on edunvalvojan tehtävä sekä onko ja millä tavoin henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu. Kuten 1 momentissa, julkisia olisivat myös sellaiset tiedot, jotka julkisuuslain mukaan saatettaisiin tulkita salassa pidettäviksi esimerkiksi henkilön terveydentilaan viittaavan tiedon vuoksi. Tämä on perusteltua erityisesti kolmansien oikeuksien turvaamiseksi. Yleisimmin rekisterin tietoja tarvitaan elinkeinotoiminnassa osoittamaan sitä, että henkilö hallitsee itseään ja omaisuuttaan esimerkiksi ennen kuin elinkeinonharjoittaja sitoutuu myymään omaisuutta tai myöntämään rahalainan tietylle henkilölle. On kuitenkin huomattava, että holhousasioiden rekisterin tiedot ovat julkisia kaikille vain säännöksessä rajatuin osin. Tiedonsaantioikeutta rajoittaa myös 12 §:n 1 momentin säännös tietojen luovuttamisesta edunvalvonnan päättymisen jälkeen.

3 momentin Pykälänsäännöksen perusteella myös edunvalvontavaltuutetun henkilöä ja tehtävää koskevat tiedot ovat julkisia samoilla edellytyksillä kuin edunvalvojan henkilöä ja tehtävää koskevat tiedot.

4 momentissa Pykälänsäädettäisiin tietojen luovuttamisesta holhousasioiden rekisteristä valtion tai kunnan viranomaiselle sekä Kansaneläkelaitokselle. Näille voidaan luovuttaa niiden tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot.

5 momentissa Pykälänsäädettäisiin henkilötunnuksen luovuttamista koskevasta rajoituksesta. Henkilötunnuksen saa antaa nähtäväksi tai luovuttaa vain, jos tiedon käyttäjällä on oikeus käsitellä tunnusta tietosuojalain, henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain (1054/2018) tai muun lain perusteella. Yleislaeissa on säädetty tyhjentävästi käsittelyn edellytyksistä.

6 momentissa Pykälänolisi informatiivinen viittaus julkisuuslain 11 §:ään, jossa säädetään asianosaisen, hänen edustajansa ja avustajansa oikeudesta tiedonsaantiin. Julkisuuslain 11 §:n mukaan asianosaiseen rinnastetaan myös hakija, valittaja sekä muu, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvät holhoustoimilain 67 §:n 3 momenttia ja maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 3 §:n 2 momenttia vastaavat säännökset ovat näin ollen tarpeettomia.

11 §.

Tietojen luovuttamistavat

1 momentin

. Pykälässä säädettäisiin tietojen luovuttamistavoista. Pykälänmukaan rekistereiden tietojen luovuttamisesta säädetään julkisuuslain 16 §:ssä. Poiketen siitä, mitä julkisuuslain 16 §:n 3 momentissa säädetään, jokaisella olisi kuitenkin oikeus saada tiettyä henkilöä koskevat rekisteriin merkityt tiedot kopiona tai tulosteena. Julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.

2 momentissa Pykälänsäädettäisiin Digi- ja väestötietoviraston toimivallasta luovuttaa tietoja sähköisessä muodossa teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla. Ahvenanmaan valtionvirasto vastaisi toimialueellaan 1 momentin nojalla muusta rekistereiden tietojen luovuttamisesta kuin tietojen luovuttamisesta teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla. Valtionvirasto voisi edelleen luovuttaa tietoja paikallisiin tai muuten rajoitettuihin tarkoituksiin myös sähköisesti. Julkisuuslain 16 §:ssä säädetään asiakirjan sähköisestä luovutustavasta yleisesti. Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa säädetään tietyistä sähköisistä luovutustavoista eli tietojen luovuttamisesta teknisen rajapinnan ja katseluyhteyden avulla. Tiedonhallintalaki sisältää lisäksi yleiset säännökset tietojen suojausvaatimuksista, joiden on täytyttävä ennen kuin tietoja voidaan luovuttaa teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla. Digi- ja väestötietovirasto tekee päätöksen tietojen luovuttamisesta teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla.

Ehdotettu sääntely vastaa olennaisilta osin maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 3 §:n 1 ja 3 momenttia, vihkimisoikeuslain 10 §:n 2 momenttia ja holhoustoimesta annetun lain 64 §:n 5 momenttia.

12 §.

Tietojen säilyttäminen rekistereissä

1 momentissa

. Pykälässä säädettäisiin tietojen säilyttämisestä ja poistamisesta. Pykälänsäädettäisiin, että holhousasioiden rekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä, kun edunvalvonta on päättynyt tai edunvalvontavaltuutus on lakannut olemasta voimassa. Rekisteriin merkittyjä tietoja saatetaan tarvita vielä sen jälkeenkin, kun edunvalvonta on päättynyt. Niillä voi olla merkitystä esimerkiksi edunvalvontaa koskevassa vahingonkorvausasiassa tai selvitettäessä edunvalvonnassa olleen henkilön jäämistöä. Sen vuoksi ehdotetaan, että rekisterissä olevat tiedot olisi säilytettävä 10 vuoden ajan siitä, kun edunvalvonta on päättynyt. Lisäksi momentissa rajoitettaisiin tietojen luovuttamista edunvalvonnan päättymisen jälkeen tai sen jälkeen, kun edunvalvontavaltuutus on lakannut olemasta voimassa. Tällöin tiedot voidaan luovuttaa 10 §:n 2 momentin nojalla ainoastaan sille, joka tarvitsee tietoa etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi.

2 momentin Pykälänmukaan muut laissa tarkoitettuihin rekistereihin merkityt tiedot säilytetään pysyvästi. Esimerkiksi avioehtoasioiden rekisterin tietoja voidaan tarvita vuosikymmeniä rekisteröintihetken jälkeen. Rekisteritietojen säilyttäminen myös ositusperusteen syntymisen eli avioeroasian vireille tulon tai puolison kuoleman jälkeen olisi tarpeen, sillä velvollisuutta toimittaa ositus tai omaisuuden erottelu tietyssä ajassa ei ole, ja siten ositus tai omaisuuden erottelu voidaan toimittaa pitkänkin ajan jälkeen ositusperusteen syntymisestä. Samat periaatteet soveltuvat myös omaisuuden erotteluun avoliiton päättyessä. Lisäksi tietoa siitä, milloin ositus tai omaisuuden erottelu on tehty, ei tulisi rekisterinpitäjän tietoon. Myös osituskirjan ja lahjoituksen rekisteröinnin tai vihkimisoikeuden osoittamiseen saattaa tulla tarvetta vielä pitkän ajan kuluttua rekisteröintihetkestä eikä ole määriteltävissä aikaa, jonka kuluttua rekisteröityä tietoa ei enää tarvita. Myös rekisteritietoja vastaavien asiakirjojen säilyttäminen olisi tarpeen.

Pykälän 1 ja 2 momentin sääntely vastaisi olennaisilta osin holhoustoimilain 68 §:n ja maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 11 §:n 1 momenttia. Säilytysajasta on säädetty tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan perusteella.

3 momentissa Pykälänsäädettäisiin poikkeuksesta tietosuoja-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaan. Laissa tarkoitettuihin rekistereihin ei sovellettaisi 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jonka mukaan käsittelyä on rajoitettava, kun rekisteröity kiistää henkilötietojen paikkansapitävyyden. Pelkkä rekisteröidyn ilmoitus siitä, että tämä epäilee tietojen oikeellisuutta, ei edellyttäisi tietojen käsittelyn rajoittamista ennen kuin asia on viranomaisessa tutkittu.

Laissa tarkoitettujen henkilötietojen saatavuus on keskeistä rekisteröitävien oikeustoimien oikeusvaikutusten voimaan saattamiseksi ja pätevyyden selvittämiseksi, tietojen saattamiseksi julkisiksi sekä kolmansien oikeuden turvaamiseksi. Tietojen jatkuva saatavuus rekisteristä varmistaa sen, että ne ovat oikea-aikaisesti käytettävissä osapuolille, jotka tarvitsevat tietoja erilaisten oikeustoimien suorittamiseksi. Erityisesti edunvalvonnan lajia ja oikeustoimikelpoisuuden rajoittamista koskeva tieto on ratkaiseva siinä, onko tietyllä henkilöllä tosiasiassa mahdollisuus ryhtyä oikeustoimeen ja onko kyseinen oikeustoimi tehokas. Esimerkiksi kaupantekotilanteessa oikea-aikainen tieto oikeustoimikelpoisuuden rajoituksesta on kriittinen. Tietojen rajoittaminen pelkän virheellisyysväitteen nojalla vaarantaisi olennaisesti käsittelyn tarkoituksen ja rekisteröinnin takaamien oikeushyvien toteutumisen. Toisaalta on huomattava, että näiden rekisterien sisältämä tieto perustuu joko viranomaispäätökseen tai asianosaisten itsensä toimittamiin asiakirjoihin. Riski virheellisestä tiedosta ei ole suuri. Lisäksi rekisterinpitäjällä on jo tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla velvollisuus varmistaa tietojen oikeellisuus ja täsmällisyys kaikilla kohtuullisilla toimenpiteillä. Mikäli virhe tulisi esille, viranomaisella olisi velvollisuus ryhtyä toimiin ilman aiheetonta viivytystä sen korjaamiseksi.

Näillä perusteilla voidaan katsoa, että tietojen oikea-aikainen saatavuus on sellainen jäsenvaltion julkiseen etuun liittyvä tärkeä tavoite, joka mahdollistaa tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla poikkeamisen 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisesta. Toimenpide on välttämätön oikeustoimien turvaamiseksi. Ottaen huomioon sen, että rekisteritietojen jatkuvalla saatavuudella on ratkaiseva merkitys käsittelyn tarkoituksen ja asianosaisten oikeuksien toteutumiselle, eikä riskiä virheellisyydestä voida pitää suurena, on toimenpide myös oikeasuhtainen.

Tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että poikkeuksen sisältävät lainsäädäntötoimenpiteet sisältävät tarpeen mukaan erityisiä säännöksiä, jotka koskevat ainakin käsittelytarkoitusta tai käsittelyn ryhmiä, henkilötietoryhmiä, käyttöön otettujen rajoitusten soveltamisalaa, suojatoimia, joilla estetään väärinkäyttö tai lainvastainen pääsy tietoihin tai niiden siirtäminen, rekisterinpitäjän ja rekisterinpitäjien ryhmien määrittämistä, tietojen säilytysaikoja ja sovellettavia suojatoimia, rekisteröidyn oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia riskejä sekä rekisteröidyn oikeutta saada tietoa rajoituksesta. Lukuun ottamatta suojatoimia, joilla estetään väärinkäyttö tai lainvastainen pääsy tietoihin ja niiden siirtäminen, sekä rekisteröidyn oikeutta saada tietoa rajoituksesta, nämä säännökset sisältyvät esitettyyn lakiin. Lisäksi rekisterinpitäjän on tietosuoja-asetuksen, tietosuojalain sekä kansallisen sääntelyn nojalla huolehdittava tietoturvallisuudesta ja tiedonhallinnasta asiallisella tavalla.

4 momentissa Pykälänsäädettäisiin kuitenkin, että virheelliseksi todettu tieto on merkittävä virheelliseksi ja säilytettävä vain, jos se on välttämätöntä rekisteröidyn, muun asianosaisen tai rekisterinpitäjän oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saa kuitenkin käyttää ainoastaan rekisteröidyn, muun asianosaisen tai rekisterinpitäjän oikeuksien turvaamiseksi. Vastaava säännös sisältyy maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 11 §:n 2 momenttiin. Sen soveltaminen myös holhousasioiden rekisteriin ja vihkimisoikeusrekisteriin ei käytännössä tarkoita merkittävää muutosta näiden tietojen käsittelyyn. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että virheelliseksi todettu tieto olisi poistettava heti, kun tiedon säilyttäminen ei olisi enää tarpeen.

Säännös merkitsee poikkeusta tietosuoja-asetuksen 16 artiklaan. Koska rekisterien tiedot ovat perustana erilaisille oikeustoimille, on jälkikäteen voitava osoittaa, mihin tietoon oikeustoimi on perustunut. Näin on silloinkin, kun oikeustoimen taustalla on ollut virheellinen tieto. Tällaisen tiedon säilyttäminen virheelliseksi merkittynä on tarpeen asianosaisten oikeusturvan takaamiseksi. Kyseessä on sellainen jäsenvaltion julkiseen etuun ja rekisteröidyn sekä muiden oikeuksien suojeluun liittyvä tärkeä tavoite, joka mahdollistaa tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdan e ja i alakohtien nojalla poikkeamisen 16 artiklan soveltamisesta. Toimenpide on välttämätön, jotta voidaan jälkikäteen todentaa oikeustoimen perusteena ollut tieto. Tämä on tarpeen esimerkiksi silloin, kun virheellistä tietoa on käytetty ennen sen oikaisemista oikeustoimen perustana ja tiedon virheellisyydestä on koitunut vahinkoa jollekin oikeustoimen osapuolista. Mahdollisen vahingonkorvausvaatimuksen kohdentamiseksi on eri osapuolille tärkeää pystyä todentamaan, mikä tiedon sisältö on ollut tiedon antamishetkellä. Tästä syystä myös virheellisen tiedon säilyttäminen on välttämätöntä. Ottaen huomioon, että riski virheellisyydestä ei ole suuri ja poikkeuksen soveltamisala olisi sen käyttötarkoitusta ja säilyttämisaikaa koskevien edellytysten myötä hyvin rajallinen, on ehdotettu poikkeussäännös myös oikeasuhtainen. Kuten edellä on todettu pykälän 3 momentin yhteydessä, tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 2 kohdassa edellytetyt erityiset säännökset sisältyvät esitettyyn lakiin.

13 §.

Muutoksenhaku

1 momentin

. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhausta lain nojalla tehtyihin päätöksiin. Pykälänmukaan Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään.

2 momentin Pykälänmukaan oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

3 momentin Pykälänmukaan hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Sääntely vastaisi holhoustoimilain ja maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain säännöksiä muutoksenhausta rekistereitä koskeviin päätöksiin ottaen kuitenkin huomioon 1.1.2020 kumoutuvan hallintolainkäyttölain sijaan säädetystä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista aiheutuvat päivitystarpeet.

14 §.Maksut. Pykälässä säädettäisiin lain mukaisten suoritteiden maksuista. Pykälän mukaan Digi- ja väestötietoviraston suoritteista peritään maksut valtion maksuperustelaissa säädettyjen perusteiden mukaan. Sääntely vastaa maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetun lain 13 §:ää ja holhoustoimilain 85 §:n 3 momenttia.

15 §.

Voimaantulo

1 momentissa

2 momentin

. Pykälänsäädettäisiin, että laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Pykälänmukaan lailla kumotaan maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettu laki.

1.33

Laki vihkimisoikeudesta

1 §.Lain soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin lain soveltamisalasta. Oikeus vihkiä avioliittoon rekisteröidyssä uskonnollisessa yhdyskunnassa voitaisiin myöntää siten kuin laissa säädetään. Säännös vastaisi vihkimisoikeudesta annetun lain 1 §:n 1 momenttia. Laki ei sisältäisi säännöksiä vihkimisoikeusrekisteristä, vaan tietojen käsittelyä koskevat säännökset sisältyisivät Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin.

2 §.Vihkimisoikeuden myöntämisen edellytykset. Pykälässä säädettäisiin vihkimisoikeuden myöntämisen edellytyksistä. Säännös vastaisi voimassa olevan vihkimisoikeudesta annetun lain 2 §:ää.

3 §.Toimivaltainen viranomainen. Pykälässä säädettäisiin toimivaltaisesta viranomaisesta. Vihkimisoikeuden myöntäisi maistraatin sijaan Digi- ja väestötietovirasto. Lisäksi pykälässä säädettäisiin siitä, että Ahvenanmaan valtionvirasto myöntää vihkimisoikeuden Ahvenanmaan maakunnassa. Mitä lain 4 ja 6—8 §:ssä säädettäisiin Digi- ja väestötietovirastosta, sovellettaisiin myös Ahvenanmaan valtionvirastoon sen toimialueella.

4 §.Vihkimisoikeuden hakeminen. Pykälässä säädettäisiin vihkimisoikeuden hakemisesta. Pykälä vastaisi muilta osin voimassa olevan lain 4 §:ää, mutta ei sisältäisi sen 1 momenttia vastaavaa säännöstä. Toimivaltasäännös sekä säännös hakemuksen siirtämisestä olisivat tarpeettomia, koska Digi- ja väestötietoviraston toimivalta on valtakunnallinen. Pykälässä säädettäisiin hakemuksen sisällöstä ja liitteistä voimassa olevan lain 4 §:n 2 momenttia vastaavasti. Pykälää sovellettaisiin 3 §:n 2 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon.

5 §.Vihkijän velvollisuudet ja vastuu. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan vihkimisoikeudesta annetun lain 5 §:ää vastaavasti vihkijän velvollisuuksista ja vastuusta. Säännöksen kieliasua on kuitenkin ajanmukaistettu. Vihkijän vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään avioliittolain 17 b §:n 3 momentissa.

6 §.

Valvonta

1 momentissa

2 momentissa

. Pykälässä säädettäisiin vihkimisoikeuden käyttämisen valvonnasta. Pykälänsäädettäisiin, että Digi- ja väestötietovirasto valvoo vihkimisoikeuden käyttämistä. Pykälänsäädettäisiin valvovan viranomaisen tiedonsaantioikeudesta. Pykälää sovellettaisiin 3 §:n 2 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon. Pykälään ei sisältyisi voimassa olevan vihkimisoikeudesta annetun lain 6 §:n 3 momenttia vastaavaa säännöstä. Säännös rekisterihallinnon viranomaisten välisestä tiedottamisesta ei olisi tarpeen valtakunnallisessa virastossa.

7 §.Vihkimisoikeuden peruuttaminen. Pykälässä säädettäisiin vihkimisoikeuden peruuttamisesta voimassa olevan vihkimisoikeudesta annetun lain 7 §:ä vastaavasti. Toimivaltainen viranomainen olisi Digi- ja väestötietovirasto, mutta pykälää sovellettaisiin 3 §:n 2 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon.

8 §.Väliaikainen määräys. Pykälässä säädettäisiin vihkimisoikeuden peruuttamista koskevasta väliaikaisesta määräyksestä voimassa olevan vihkimisoikeudesta annetun lain 8 §:ä vastaavasti. Toimivaltainen viranomainen olisi Digi- ja väestötietovirasto, mutta pykälää sovellettaisiin 3 §:n 2 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon.

9 §.Muutoksenhaku. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhakumahdollisuudesta vihkimisoikeuden myöntämistä ja peruuttamista koskevaan päätökseen. Muutoksenhakumahdollisuudesta säädettäisiin selvyyden vuoksi. Muutoksenhakumahdollisuus vastaa voimassa olevaa oikeutta, vaikka muutoksenhausta ei ole voimassa olevassa vihkimisoikeudesta annetussa laissa erikseen säännelty. Säännöksissä on otettu huomioon uusi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki, joka tulee voimaan 1.1.2020.

10 §.Päätöksen noudattaminen. Pykälässä säädettäisiin päätöksen noudattamisesta voimassa olevan vihkimisoikeudesta annetun lain 12 §:ää vastaavasti.

11 §.Vihkimisoikeusrekisteri. Pykälässä säädettäisiin siitä, että lain ja avioliittolain nojalla myönnetyt vihkimisoikeudet talletetaan vihkimisoikeusrekisteriin. Vihkimisoikeusrekisteristä säädetään Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa. Pykälä sisältäisi informatiivisen viittauksen tähän lakiin.

12 §.Voimaantulo. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantulosta ja vihkimisoikeudesta annetun lain kumoamisesta.

1.34

Laki tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta

2 §.Lain 2 §:ään muutettaisiin keskusviranomaiseksi Väestörekisterikeskuksen sijaan Digi- ja väestötietovirasto.

3 §.1 momenttia Pykälänmuutettaisiin niin, että maistraattien sijaan Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto olisivat toimivaltaisia liittämään asetuksessa tarkoitettu monikielinen vakiolomake antamiinsa yleisiin asiakirjoihin.

1.35

Laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

2 §.Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla ja Ahvenanmaan valtionvirastolla. Pykälään lisättäisiin myös viittaussäännös avioliittolakiin, jonka 43 §:ään avioehtosopimuksen rekisteröinnin edellytyksiä koskevat säännökset on ehdotettu siirrettäviksi. Vastaavia edellytyksiä sovellettaisiin myös sovellettavaa lakia koskeviin sopimuksiin. Viittaus kumottavaksi ehdotettuun maistraattien eräistä rekisteristereitä annettuun lakiin ehdotetaan muutettavaksi tässä esityksessä ehdotettuun uuteen lakiin Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä.

1.36

Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälisyksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta

2 §.1 momenttiin Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla ja Ahvenanmaan valtionvirastolla. Pykälään sisältyvä viittaussäännös muutettaisiin, koska aviovarallisuusoikeudellisten sopimusten rekisteröinnin edellytyksiä koskevat säännökset on ehdotettu siirrettäväksi avioliittolain 43 §:ään.

3 §.Pykälän viittaussäännös muutettaisiin viittamaan uuteen Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin.

Sisäministeriön toimiala

1.37

Kansalaisuuslaki

34 §.

Kansalaisuuden säilyttäminen täytettäessä 22 vuotta

2 momentin 3 kohdan a alakohtaa

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi siten, että toimivaltaiset viranomaiset maistraatin sijasta olisivat Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto.

38 §.Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston kansalaisuuden määrittämiseen liittyvät tehtävät. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimivaltaiset viranomaiset olisivat maistraatin sijasta Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto. Myös pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi toimivaltaisten viranomaisten osalta.

39 §.Asianosaisen tietojenantovelvollisuus. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimivaltaiset viranomaiset olisivat maistratin sijasta Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto.

40 §.

Viranomaisten keskinäinen ilmoitusvelvollisuus

2 momentti

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi siten, että toimivaltaiset viranomaiset olisivat maistraatin sijasta Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto.

1.38

Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa

16 §.

Poliisin oikeus saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä

1 momentin 11 kohtaan

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen säädösviittauksen muutos. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä. Samalla korjattaisiin viittauksessa oleva kirjoitusvirhe.

22 §.

Muu henkilötietojen luovuttaminen viranomaisille

1 momentin 16 kohtaan

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että toimivaltaiset viranomaiset olisivat jatkossa maistraatin sijasta Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto.

1.39

Ulkomaalaislaki

138 §.

Muukalaispassin ja pakolaisen matkustusasiakirjan peruuttaminen

2 momentin

4 kohtaan

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

1.40

Passilaki

5 c §.

Passin teknisen osan tietojen tietoturva

2 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että Väestörekisterikeskus muutettaisiin Digi- ja väestötietovirastoksi.

21 §.

Passin peruuttamisen edellytykset

3 momentin 5 kohtaan

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että Väestörekisterikeskus muutettaisiin Digi- ja väestötietovirastoksi.

1.41

Laki hätäkeskustoiminnasta

19 §.

Tiedonsaantioikeus rekistereistä

1 momentin

. Pykälänkohtaan tehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä. Ruotsinkielisessä säädöstekstissä korvattaisiin lisäksi termi ”registerföraren” nykyisin käytössä olevalla termillä ”personuppgiftsansvarige”.

1.42

Pelastuslaki

89 §.

Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten

2 momentin 2 kohtaan

3 momentin 1 kohtaan

. Pykälänjatehtäisiin teknisluontoiset muutokset siten, että viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin muutettaisiin vastaamaan lain uutta nimikettä.

90 §.

Oikeus saada tietoja väestönsuojelutehtäviä varten

1 momentin 1 kohtaan

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että ilmaisu ”rekisterihallintolaissa tarkoitetuilta viranomaisilta” korvattaisiin ilmaisulla ”väestötietojärjestelmästä”. Muutoksella ei olisi vaikutusta vallitsevaan oikeustilaan tiedonsaannin osalta.

1.43

Henkilökorttilaki

3 §.

Kansalaisvarmenne

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen säännösviittauksen muutos ja viranomaisen nimen muutos. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike muutettaisiin vastaamaan lain uutta nimikettä. Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

8 §.

Henkilökortin tietojen oikeellisuus ja tarkistaminen

2 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen viranomaisen nimen muutos siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

Puolustusministeriön toimiala

1.44

Laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa

29 §.

Oikeus luovuttaa henkilötietoja lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi

1 momentin 12 kohtaan

. Pykäläntehtäisiin teknisluonteinen nimen muutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

36 §.

Oikeus saada henkilötietoja sotilasoikeudenhoitoa koskevien asioiden hoitamista varten

1 momentin 1 kohdassa

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin muutettaisiin vastaamaan lain uutta nimikettä.

37 §.

Oikeus saada henkilötietoja sotilastiedustelutehtävien sekä rikosten ennalta estämis- ja paljastamistehtävien hoitamista varten

1 momentin 1 kohdassa

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin muutettaisiin vastaamaan lain uutta nimikettä.

Valtiovarainministeriön toimiala

1.45

Laki valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista

1 §.2 momenttia Pykälänehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin viittaus maistraatteihin. Maistraattien tehtävien yhdistyessä valtakunnalliseen Digi- ja väestötietovirastoon viraston toiminnot eivät kuulu enää valtion paikallishallinnon aluejakoihin.

1.46

Kotikuntalaki

1 §.

Soveltamisala

2 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen säännösviittauksen muutos. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä.

uusi 4 momentti Pykälään lisättäisiin, jossa säädettäisiin tarkemmin lain säännösten soveltumisesta Ahvenanmaan valtionvirastoon. Maistraattien tehtävien siirtyessä Digi- ja väestötietovirastolle nykyinen rekisterihallintolaki kumottaisiin. Rekisterihallintolain 3 §:ssä säädetään nykyisin maistraatin tehtävistä sekä siitä, että Ahvenanmaan maakunnassa maistraattien tehtäviä hoitaa Ahvenanmaan valtionvirasto. Uudessa Digi- ja väestötietovirastoa koskevassa laissa ei säädettäisi yksityiskohtaisesti Ahvenanmaan valtoinviraston tehtävistä. Tämän vuoksi olisi tarpeen erikseen säätää Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta niissä kotikuntalaissa säädetyissä tehtävissä, jotka siirtyisivät maistraateilta uudelle Digi- ja väestötietovirastolle. Momentissa eriteltäisiin ne säännökset, joissa viitataan Digi- ja väestötietovirastoon, mutta joita Ahvenanmaan maakunnassa sovelletaan Ahvenanmaan valtionvirastoon. Pykälä ei muuttaisi vallitsevaa oikeustilaa, vaan Ahvenanmaan valtoinvirastolla säilyisivät sen tälläkin hetkellä suorittamat lain mukaiset tehtävät.

7 §.

Muuttajan ilmoitusvelvollisuus

1 momenttista

3 momenttiin

4 momenttiin

. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla. Pykälänpoistettaisiin viittaus kumoutuneeseen sosiaalihuoltolakiin. Pykäläntehtäisiin kielellinen muutos. Lisäksi pykäläntehtäisiin teknisluontoinen säännösviittauksen muutos. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä.

7 a §.

Muutto- ja maastamuuttoilmoitus

6 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

7 b §.Toimivaltainen maistraatti.Pykälä kumottaisiin kokonaisuudessaan. Säännökset alueellisesta toimivallasta ovat valtakunnallisessa virastossa tarpeettomia.

7 c §.

Ilmoituksen vastaanottaminen muualla kuin Digi- ja väestötietovirastossa

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla. Pykälän 1 momentin säännös asianomaisten maistraattien kuulemisesta poistettaisiin tarpeettomana.

7 e §.Muutto- ja maastamuuttoilmoituksen vastaanottamiseen liittyvät tehtävät. Pykälästä poistettaisiin viittaus kumottavaan 7 b §:ään. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

8 §.Muu ilmoitusvelvollisuus. Pykälään tehtäisiin teknisluontoiset nimenmuutokset siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

9 §.Kotikuntaa, asuinpaikkaa ja väestökirjanpitokuntaa koskevan merkinnän tekeminen. Pykälään tehtäisiin teknisluontoiset nimenmuutokset siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

9 a §.

Kotikuntaa, asuinpaikkaa ja väestökirjanpitokuntaa koskeva merkintä eräissä tapauksissa

2 momenttiin

. Pykälääntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla. Ruotsinkieliseen säädöstekstiin tehtäisiin lisäksi kielellinen muutos.

10 §.

Muuttopäivä

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

11 §.Kotikuntamerkintää koskeva hallintopäätös. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

12 §.Velvoittaminen. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

13 §.Uhkasakko. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla. Lisäksi pykälään tehtäisiin kielellinen muutos.

15 §.Kuuleminen. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

17 §.Muutoksenhaku. Pykälän lakiviittaus 1.1.2020 kumoutuvaan hallintolainkäyttölakiin päivitettäisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin sekä pykälän valituslupaa koskevat säännökset muutetaan viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa sisältää valituslupaa koskeva säännökset, eikä asiasta ole tarpeen säätää erikseen. Säännöstä sovellettaisiin 1 §:n 4 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon sen toimialueella. Muutoksenhakua koskevaan oikeustilaan ei tulisi muutosta.

18 §.Kotikuntaa, asuinpaikkaa tai väestökirjanpitokuntaa koskevan virheen korjaaminen. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä.

19 §.Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku virheen korjaamista koskevaan ratkaisuun. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä.

1.47

Valtion virkamieslaki

7 §.1 momentin 9 kohdassa Pykälänmuutettaisiin vaatimus Suomen kansalaisuudesta koskemaan Digi- ja väestötietoviraston virkaa, johon kuuluu tieto- ja kyberturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia tehtäviä sekä Digi- ja väestötietoviraston pääjohtajan välittömänä alaisena toimivan johtajan virkaa. Lisäksi kohtaan tehtäisiin kielellinen muutos.

1.48

Laki verotusmenettelystä

18 §.

Viranomaisen yleinen tiedonantovelvollisuus

1 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaus kumottavaan rekisterihallintolakiin. Tiedonantovelvollisina viranomaisina toimisivat jatkossa Digi- ja väestötietovirasto sekä Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto.

1.49

Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta

20 §.

Tietojen antaminen eräille viranomaisille

1 momentin 3 kohdasta

. Pykälänpoistettaisiin viittaus kumottavaan rekisterihallintolakiin. Viranomaisina, joille verohallinto voisi jatkossa salassapitovelvollisuuden estämättä antaa tietoja, toimisivat Digi- ja väestötietovirasto sekä Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto.

1.50

Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista

4 §.

Palvelutuottajat

1 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi.

6 §.

Palvelutietovarannon ja palvelunäkymän käyttö

3 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi.

8 §.

Yksityisten käyttöoikeus ja käytön kieltäminen

4 momentin

. Pykälänjohdantokappaleessa muutettaisiin viraston nimi.

9 §.

Palvelutuotannossa säännönmukaisesti hyödynnettävät tietolähteet

1 momentin

1 kohdassa

. Pykälänjohdantokappaleessa muutettaisiin viraston nimi. Lisäksi 1 momentinmuutettaisiin säädösviittaus vastaamaan muutettavain lain uutta nimeä.

10 §.

Valtuutusten ja muiden tahdonilmaisujen rekisteröinti

2 momenttiin

. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi. Lisäksi Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykäläntehtäisiin kielellinen täsmennys.

12 §.

Tietojen käsittely palvelutuotannossa

1, 3 ja 4 momentissa

4 momenttiin

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi. Lisäksi pykäläntehtäisiin kielellinen täsmennys, ja vaihdettaisiin tietojärjestelmän tilalle termi rekisteri. Lisäksi pykälän 4 momentin ruotsinkieliseen tekstiin tehtäisiin kielellinen muutos.

13 §.

Palvelutuotannossa käsiteltävien tietojen säilyttäminen

1 ja 2 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi. Lisäksi ruotsinkielisessä säädöstekstissä tehtäisiin tietosuoja-asetuksesta johtuva terminologinen muutos siten, että sana ”registeransvarig” korvattaisiin sanalla ”personuppgiftsansvarig”.

20 §.Lokirekisteri. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi ja tehtäisiin kielenhuollollisia korjauksia.

21 §.Lokirekisterin tietojen käyttö ja luovuttaminen. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi.

22 §.

Yleinen ohjaus

2 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi.

1.51

Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista

Lain nimike muutettaisiin niin, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin uudella viraston nimellä Digi- ja väestötietovirasto.

1 §.Lain tarkoitus. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi.

2 §.

Lain soveltamisala

1 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi. Lisäksi momenttiin tehtäisiin kielellinen muutos.

3 §.

Väestötietojärjestelmä

2 momentti

. Pykälänmuutettaisiin siten, että ilmaisu ”automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävä” poistettaisiin. Ilmaisu on vanhanaikainen eikä sen poistaminen muuta säännöksen merkitystä. Muutoksella ei olisi tarkoitus muuttaa vallitsevaa oikeustilaa.

4 §.Väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjä. Pykälässä säädettäisiin väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjästä. Voimassa olevan lain mukaan rekisterinpitäjiä ovat Väestörekisterikeskus ja maistraatit. Rekisterihallintolain nojalla myös Ahvenanmaan valtakunnanvirasto toimii rekisterinpitäjänä, sillä se hoitaa Ahvenanmaan maakunnassa maistraatin tehtäviä. Maistraattien yhdistyessä Digi- ja väestötietovirastoon jäävät jäljelle Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto.

1 momentissa Pykälänsäädettäisiin, että Väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjiä ovat Digi- ja väestötietovirasto sekä Ahvenanmaan valtionvirasto. Kumpikin rekisterinpitäjä vastaisi tietosuoja-asetuksen mukaisten rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta omassa toiminnassaan. Rekisteröidyn olisi mahdollista osoittaa pyyntönsä kummalle tahansa rekisterinpitäjälle. Käytännössä pyynnöt ohjautuisivat Ahvenanmaan maakunnassa pääsääntöisesti Ahvenanmaan valtionvirastolle ja Manner-Suomessa Digi- ja väestötietovirastolle. Rekisterinpitäjien olisi kuitenkin mahdollista keskinäisin järjestelyin ja sähköisiä asiointipalveluita hyödyntämällä luoda käytännössä toimivat menettelyt pyyntöjen vastaanottamista ja käsittelyä varten. Jos asiakirjan luovutuspyyntö kohdistuisi rekisterimerkinnän sijaan rekisteröintiin liittyvään asiakirjaan, siihen sisältyvän tiedon antamisesta päättäisi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n mukaisesti se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on. Järjestely vastaisi voimassaolevaa käytäntöä.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin muista tietosuoja-asetuksen mukaisista rekisterinpitovelvollisuuksista ja -vastuista, joista Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto kumpikin huolehtisivat omassa toiminnassaan. Molemmat toimijat rekisterinpitäjinä vastaavat sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan toteuttamisesta (25 artikla) ja käsittelyn turvallisuudesta (32 artikla) omassa toiminnassaan. Lisäksi molemmat toimijat vastaavat valvontaviranomaisen kanssa tehtävästä yhteistyöstä (31 artikla) sekä tietoturvaloukkauksia koskevista menettelyistä (33 ja 34 artikla), kun tietoturvaloukkaus tapahtuu niiden toiminnassa. Esimerkiksi Ahvenanmaan valtionvirasto vastaisi sellaisesta tietoturvaloukkauksesta, joka tapahtuisi sen toteuttaman henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. Molemmat rekisterinpitäjät vastaavat myös 5 artiklan 2 kohdan ja 24 artiklan mukaisesti siitä, että ne voivat osoittaa vastuullaan olevien rekisterinpitäjien velvollisuuksien toteuttamisen.

2 momentissa Pykälänsäädettäisiin siitä, että Digi- ja väestötietovirasto vastaisi muista rekisterinpitotehtävistä siltä osin, kuin tässä laissa ei toisin säädetä. Pykälän 1 ja 2 momentin tarkoituksena on varmistaa tietosuoja-asetuksessa tarkoitetun yhteisrekisterinpidon osalta selkeä ja läpinäkyvä vastuunjako. Lakiin sisältyy erillisiä säännöksiä ylläpitoa ja tietojen luovutusta koskevien tehtävien jaosta, jotka määrittävät osaltaan myös rekisterinpitäjän vastuun alaa. Esimerkiksi lain 21 §:ssä säädettäisiin Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta päättää tietojen lisäämisestä, muuttamisesta tai korjaamisesta toimialueellaan, kun taas lain 47 §:ssä säädettäisiin tietojen luovutusta koskevasta toimivallanjaosta.

Siltä osin kuin väestötietolaissa ei erikseen säädetä tietosuoja-asetuksen mukaisten rekisterinpitovelvollisuuksien ja -vastuiden jakautumisesta erikseen Ahvenanmaan valtionviraston sekä Digi- ja väestötietoviraston kesken, Digi- ja väestötietovirasto vastaisi rekisterinpitäjän tehtävistä. Väestörekisterikeskuksella on myös voimassa olevan lain nojalla ollut vastuu automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidetyn valtakunnallisen väestötietojärjestelmän yleisestä toimivuudesta ja tietotekniikasta, tietohallinnosta sekä rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä. Oikeustilaa ei tältä osin olisi tarkoitus muuttaa, vaan säännöksellä selvennettäisiin Digi- ja väestötietoviraston tehtäviä rekisterinpitäjänä. Digi- ja väestötietovirasto vastaa erityisesti tieto- ja viestintätekniikan avulla pidetyn väestötietojärjestelmän toiminnasta ja tietoturvallisuudesta, mutta myös tietosuojasta siltä osin, kun se koskee järjestelmän toiminnallisuuksia ja teknistä toteutusta. Tähän liittyen Digi- ja väestötietovirasto vastaisi esimerkiksi järjestelmän tietosuoja- ja tietoturvakontrolleista (24 artikla), sisäänrakennetusta ja oletusarvoisesta tietosuojasta (25 artikla), käsittelytoimia koskevasta selosteesta (30 artikla) ja vaikutustenarvioinnin toteuttamisesta (35 artikla). Esimerkiksi vaatimus sisäänrakennetusta ja oletusarvoisesta tietosuojasta koskisi kuitenkin tietojärjestelmän ohella muutakin rekisterinpitäjän toimintaa, jolloin myös Ahvenanmaan valtionvirasto soveltaisi sitä omassa toiminnassaan esimerkiksi organisatoristen toimenpiteiden osalta. Digi- ja väestötietovirasto vastaisi lisäksi yleisestä väestötietojärjestelmää koskevasta viestinnästä.

Väestötietolain 53 §:ssä tarkoitetun käyttäjärekisterin, 56 §:ssä tarkoitetun lokirekisterin ja 59 §:ssä tarkoitetun tapahtumatiedoston rekisterinpitäjä olisi Digi- ja väestötietovirasto. Digi- ja väestötietovirastolle säädetty vastuu tietojärjestelmän teknisestä toimivuudesta, tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta sekä sähköisistä asiointipalveluista edellyttää, että se vastaa myös käyttäjä- ja lokirekistereistä sekä tapahtumatiedostosta. Vastuu on voimassa olevan lain nojalla kuulunut Väestörekisterikeskukselle, eikä oikeustila suhteessa Ahvenanmaan valtionvirastoon tältä osin muuttuisi.

5 §.

Väestötietojärjestelmän käyttötarkoitus

2 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaus maistraatteihin ja Väestörekisterikeskukseen. Momentissa säädettäisiin jatkossa Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston käyttöoikeudesta. Muilta osin pykälään ei tehtäisi muutoksia.

6 §.Digi- ja väestötietoviraston varmennettu sähköinen asiointi ja sen tarkoitus. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi.

9 §.

Ulkomaan kansalaisen rekisteröinnin edellytykset

2 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaus alueellisiin maistraatteihin ja säädettäisiin sen sijaan, että tietojen tallettamista koskeva pyyntö tulee esittää Digi- ja väestötietovirastolle. Pykälää sovellettaisiin 21 §:n 1 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon sen toimialueella.

10 §.Ulkomaan kansalaista koskevien tietojen luotettavuuden varmistaminen. Pykälässä muutettaisiin viittaukset maistraattiin viittauksiksi Digi- ja väestötietovirastoon. Mitä pykälässä säädetään Digi- ja väestötietovirastosta koskisi 21 §:n 1 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtinvirastoa sen suorittaessa sille Ahvenanmaan maakunnassa kuuluvia tämän lain mukaisia tehtäviä.

11 §.

Henkilötunnus ja sen antaminen

1 momentista

. Pykälänpoistettaisiin säännös, jonka mukaan henkilötunnuksen antamisesta vastaa Väestörekisterikeskus. Vastaisuudessa tehtävä kuuluisi Digi- ja väestötietovirastolle, eikä tehtävänjaosta olisi tarpeen säätää erikseen, sillä virastolla olisi 4 §:n mukaan kokonaisvastuu väestötietojärjestelmän taustalla olevasta tietojärjestelmästä. Lain 4 §:n mukaan Digi- ja väestötietovirasto vastaa erityisesti tietojärjestelmän teknisestä toimivuudesta. Koska henkilötunnus annetaan automaattisesti, siitä vastaava viranomainen on selkeästi osoitettavissa.

12 §.Henkilötunnuksen korjaaminen ja muuttaminen. Pykälää muutettaisiin niin, että viittaukset Väestörekisterikeskukseen ja maistraatteihin korvattaisiin viittauksilla Digi- ja väestötietovirastoon. Pykälän 3 momentin nojalla ainoastaan Digi- ja väestötietovirasto päättäisi henkilötunnuksen muuttamisesta 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Pykälää ei tältä osin sovellettaisi Ahvenanmaan valtionvirastoon.

Ahvenanmaan valtionvirasto voisi kuitenkin päättää henkilötunnuksen muuttamisesta, kun se vahvistaa sukupuolen transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaisesti. Voimassa olevan 3 momentin mukaan tunnuksen muuttamisesta päättää tällöin transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetussa laissa tarkoitettu maistraatti. Momenttia muutettaisiin siten, että viittaus tehtäisiin suoraan transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun viranomaiseen. Ahvenanmaan valtionviraston toimivalta ilmenee kyseisestä säännöksestä. Ahvenanmaan valtionviraston toimivalta säilyisi muutoksen johdosta ennallaan.

13 §.Henkilöstä järjestelmään talletettavat tiedot. Pykälän 1 momentin 17 kohtaa muutettaisiin siten, että rekisteröinnin kohteena olisi rekisteriviranomaista koskevat tiedot. Jatkossa ei olisi enää tarpeen tallettaa tietoja alueellisista rekisteriviranomaisista, kun Digi- ja väestötietoviraston toimivalta olisi valtakunnallinen. Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionviraston toimivalta hoitaa tehtäviä muodostuu erityislainsäädännön kautta.

19 §.

Järjestelmän tietojen luotettavuuden varmistaminen

1 momentti

. Pykälänjaettaisiin kahteen osaan niin, että uudessa 1 momentissa säädettäisiin tiedon luotettavuuden varmistamisesta yleisesti. Pykälän uusi 1 momentti vastaisi voimassa olevan 19 §:n ensimmäistä virkettä.

uudessa

2 momentissa

Pykälänsäädettäisiin tarkemmin ulkomaisen asiakirjan esittämistä koskevista muodollisuusvaatimuksista. Edellytykset asiakirjan laillistamiselle, viranomaisen todistukselle ja kääntämiselle vastaisivat voimassa olevan pykälän 1 momenttia. Momentin alkuun lisättäisiin kuitenkin tarkennus siitä, mihin asiakirjoihin edellytyksiä sovelletaan. Jos 1 momentissa tarkoitettu tiedon tallettamisen pohjana oleva asiakirja on saatu suoraan ulkomaiselta viranomaiselta teknisen rajapinnan avulla tai muuten sähköisesti luotettavalla tavalla, uuden 2 momentin edellytyksiä ei tarvitsisi soveltaa. Muutoksella varauduttaisiin lisääntyvään sähköiseen tiedonvaihtoon ulkomaisten viranomaisten kanssa.

uudeksi 3 momentiksi Voimassa olevan pykälän 2 momentti siirtyisi. Voimassa olevan pykälän 3 momentti poistettaisiin. Tietojen ajantasaisuudesta huolehtiminen kuuluu rekisterinpitäjän velvollisuuksiin eikä siitä tarvitse säätää erikseen. Säännös siitä, että Digi- ja väestötietovirasto voisi antaa tarkempia määräyksiä tietojen tarkistamisesta on tarpeeton, kun useista alueellisista rekisterihallinnon viranomaisista luovuttaisiin.

Lisäksi pykälässä korvattaisiin kauttaaltaan viittaukset maistraattiin ja Väestörekisterikeskukseen viittauksella Digi- ja väestötietovirastoon. Pykälää sovellettaisiin 21 §:n 1 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon. Ulkoministeriön nimi päivitettäisiin vastaamaan nykytilaa.

Pykälän sisältämä sääntely tietojen luotettavuuden varmistamisesta kuuluu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa annetun kansallisen liikkumavaran piiriin. Väestötietolaki muodostaa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan tarkoittaman jäsenvaltion lainsäädäntöön sisältyvän perustan 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiselle lakisääteiselle käsittelylle väestötietojärjestelmän tietojen osalta. Tällainen jäsenvaltion lainsäädäntö voi 6 artiklan 3 kohdan mukaan sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan asetuksen sääntöjen soveltamista, muun muassa yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta ja käsiteltävien tietojen tyyppiä. Pykälässä säädetään yleisesti siitä, millainen tieto katsotaan luotettavaksi ja missä menettelyssä luotettavuus on varmistettava, jotta tiedon merkitseminen väestötietojärjestelmään on mahdollista.

20 §.

Järjestelmän tietojen säilyttäminen ja hävittäminen

1 momenttia

. Pykälänmuutettaisiin niin, että tietojen poistamisen sijaan säädettäisiin tietojen hävittämisestä. Tietojen poistaminen on käsitteenä tulkinnanvarainen, sillä sen voidaan katsoa tarkoittavan myös tietojen siirtämistä arkistoon. Väestötietojärjestelmän tiedoista ne, joita ei säilytetä pysyvästi, tulisi kuitenkin hävittää kokonaisuudessaan. Oikeustilaa ei olisi tarkoitus muuttaa ja käytännössä tiedot on hävitetty myös nykyisen sääntelyn nojalla. Muutos olisi selkeyttävä. Pykälän 1 momenttia ei sovellettaisi Ahvenanmaan valtionvirastoon. Pykälässä tarkoitettujen tietojen hävittämien on myös voimassa olevan lain mukaan kuulunut yksin Väestörekisterikeskukselle.

2 momenttiin Pykäläntehtäisiin selventävä muutos. Säännöksen mukaan Väestötietojärjestelmään talletetuista rakennushankkeita, rakennuksia ja huoneistoja koskevista tiedoista säilytetään pysyvästi rakennuksen ja huoneiston tunnukset ja osoitteet. Säännöksestä poistettaisiin sana ”edelliset”. Näin olisi selvää, että myös tunnus, jota ei ole muutettu, säilytetään pysyvästi.

3 momentista Pykälänpoistettaisiin viittaus arkistolakiin ja sen nojalla annettuun sääntelyyn. Viittaus on tarpeeton, sillä arkistolaki soveltuu väestötietojärjestelmään jo sen soveltamisalan nojalla.

Pykälän otsikossa sana ”poistaminen” korvattaisiin sanalla ”hävittäminen”.

Pykälän sisältämä sääntely tietojen säilyttämisestä ja hävittämisestä kuuluu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa annetun kansallisen liikkumavaran piiriin. Väestötietolaki muodostaa tietosuoja-asetuksen 6 artiklan kolme kohdan tarkoittaman jäsenvaltion lainsäädäntöön sisältyvän perustan 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiselle lakisääteiselle käsittelylle väestötietojärjestelmän tietojen osalta. Tällainen jäsenvaltion lainsäädäntö voi 6 artiklan 3 kohdan mukaan sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan asetuksen sääntöjen soveltamista, muun muassa yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta ja säilytysaikoja. Pykälässä säädetään yleiset edellytykset väestötietojärjestelmän tietojen säilyttämiselle ja hävittämiselle, mukaan lukien tietojen säilytysajat.

21 §.Ahvenanmaan valtionviraston toimivalta. Pykälää muutettaisiin niin, että siinä ei enää säädettäisi tietojen ylläpitoa koskevasta yleisestä toimivallasta, vaan Ahvenmaan valtionviraston toimivallasta. Digi- ja väestötietovirasto sekä Ahvenanmaan valtionvirasto olisivat 4 §:n nojalla väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjiä. Rekisterinpitäjien välillä toimivallanjako perustuisi väestötietolakiin ja virastojen toimialueisiin. Digi- ja väestötietovirasto vastaisi itse tietojärjestelmästä ja sen toimivalta olisi yleinen siltä osin, kun toimivaltaa ei ole erikseen laissa säädetty Ahvenanmaan valtionvirastolle. Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta säädettäisiin erikseen.

Uudessa

1 momentissa

eriteltäisiin ne säännökset, joissa viitataan Digi- ja väestötietovirastoon, mutta joita Ahvenanmaan maakunnassa sovellettaisiin Ahvenanmaan valtionvirastoon. Ahvenanmaan valtionviraston tehtävät ovat voimassa olevassa väestötietolaissa perustuneet rekisterihallintolakiin, jonka 3 §:n 2 momentin mukaan Ahvenanmaan maakunnassa maistraatille säädettyjä tehtäviä hoitaa Ahvenanmaan valtionvirasto, jollei erikseen toisin säädetä. Maistraattien tehtävien yhdistyessä Digi- ja väestötietovirastoon laissa ei enää säädettäisi erikseen maistraattien ja Digi- ja väestötietoviraston tehtävistä. Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta olisi säädettävä erikseen.

Uudessa

2 momentissa

säädettäisiin lisäksi Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta päättää tiedon lisäämistä, muuttamista tai korjaamista koskevan rekisterimerkinnän tekemisestä. Säännös vastaisi voimassa olevan lain säännöksiä maistraattien toimivallasta.

Uudessa

3 momentissa

säädettäisiin poikkeuksesta 2 momentin sisältämään toimivaltasäännöksen. Digi- ja väestötietovirasto voisi tehdä yksittäistä henkilöä koskevan tiedon lisäämistä koskevan rekisterimerkinnän väestötietojärjestelmään myös Ahvenanmaan valtionviraston toimialueella tietyin edellytyksin. Säännös vastaisi voimassa olevaa Väestörekisterikeskuksen toimivaltaa koskevaa 21 §:n 2 momenttia.

22 §.

Muiden viranomaisten toimivalta

1 momentista

. Pykälässä säädettäisiin muiden kuin Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta voimassa olevaa säännöstä vastaavasti. Pykälässä säädetty viranomaisten toimivalta ei syrjäyttäisi rekisterinpitäjien toimivaltaa, vaan olisi sille rinnakkainen. Pykälänpoistettaisiin maininta siitä, että pyyntö voidaan tehdä Verohallinnolle ”maistraatin lisäksi”. Pykälässä ei olisi erikseen tarvetta korostaa Digi- ja väestötietoviraston tai Ahvenanmaan valtionviraston toimivaltaa, vaan toimivallan muotoilusta käy ilmi, ettei Verohallinnon erityistä toimivaltaa koskeva säännös syrjäytä rekisterinpitäjien toimivaltaa.

2 momentista

3 momentista

Pykälänpoistettaisiin viittaus toimivaltaiseen maistraattiin ja korvattaisiin se Digi- ja väestötietovirastolla. Lain 21 §:n 1 momentin mukaan säännöstä sovellettaisiin myös Ahvenanmaan valtionvirastoon sen toimialueella. Pykälänpoistettaisiin viittaus 21 §:ään. Säännös Verohallinnon ja maahanmuuttoviraston toimivallasta ei syrjäyttäisi Digi- ja väestötietoviraston tai Ahvenanmaan valtionviraston toimivaltaa.

4 momentissa Pykälänsäädettäisiin voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti tiedot tallettaneen viranomaisen vastuusta. Momentti muutettaisiin siten, että jäljennöksen antamisen osalta ei viitattaisi maistraattiin tai 47 §:n 2 momenttiin. Tiedot 3 momentin nojalla tallettanut viranomainen huolehtisi Digi- ja väestötietoviraston sijasta jäljennöksen antamisesta ulkomaan kansalaisen rekisteröintiin liittyvistä asiakirjoista sellaisesta ulkomaan kansalaisesta, jonka tiedot se on tallettanut väestötietojärjestelmään. Pykälää sovellettaisiin 21 §:n 1 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon, joten 3 momentissa tarkoitettu viranomainen vastaisi jäljennöksen antamisesta myös Ahvenanmaan valtionviraston puolesta. Jäljennöksellä tarkoitettaisiin voimassa olevaa 47 §:ää vastaavasti jäljennöksen antamisesta väestötietojärjestelmän tiedoista tai niihin liittyvistä asiakirjoista ja muista vastaavista tietoaineistoista. Viittaus muutettavaan 47 §:ään ei kuitenkaan olisi tarkoituksenmukainen tai tarpeellinen. Lisäksi momenttiin tehtäisiin kielellinen muutos.

7 momentti Pykälänkumottaisiin. Tietosuoja-asetuksen myötä on tarve yksinkertaistaa rekisterinpitovastuuta koskevia järjestelyjä ja säännöksiä. Tulevaisuudessa väestötietojärjestelmän reksiterinpitäjänä toimisivat yksin Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto. Rekisterinpitäjäsopimukset raukeaisivat automaattisesti lainmuutoksen voimaantullessa ja kaikki kunnat olisivat jatkossa suoraan lain nojalla tietojen ilmoittajia ja niihin sovellettaisiin 3 luvun säännöksiä. Vastuu tiedoista olisi 27 §:n nojalla ilmoittajalla. Muutoksella ei olisi tarkoitus rajoittaa nykyisten rekisterinpitäjäkuntien ilmoittamisen välineitä, vaan kaikille kunnille laajennettaisiin käyttöön vastaava yhdenmukainen palvelurajapinta rakennustietojen ylläpitoon väestötietojärjestelmässä. Kunnan rakennusvalvonta voisi ilmoittaa ja ylläpitää rakennustietoja edelleen sekä automaattisesti liittämällä tietojärjestelmänsä tähän tarkoitettuun väestötietojärjestelmän rakennustietojen ylläpitorajapintapalveluun että manuaalisesti selainpohjaisen suorakäyttöpalvelun avulla. Muutos säästäisi pitkällä tähtäimellä Digi- ja väestötietoviraston työtä, kun kaikki kunnat voisivat ilmoittaa rakennustiedot sähköisesti suoraan väestötietojärjestelmään ilman välikäsiä.

Kuntien sopimusperusteisen rekisterinpitovastuun poistaminen ei aiheuttaisi tosiasiallista muutosta kuntien asemaan väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietojen ylläpidossa. Se kuitenkin poistaisi tietosuoja-asetuksen myötä juridisesti mutkikkaaksi muodostuneen yhteisrekisterinpitovastuun näiden väestötietojärjestelmän tietojen osalta. Vastuunjako olisi muutoksen myötä selkeämpi, ilman tarvetta tulkita lakisääteisen rekisterinpitovastuun ja sopimusperusteisen rekisterinpitovastuun suhdetta. Selkeän vastuunjaon myötä myös rekisteröidyn oikeudet olisivat tehokkaammin toteutettavissa.

Muutoksella ei olisi vaikutusta yhtäältä kuntien sekä toisaalta Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston lakisääteisiin rooleihin niiden vastuulla olevien rekisterien rekisterinpitäjinä, vaan nämä roolit säilyisivät ennallaan. Kunnat olisivat edelleen rekisterinpitäjiä suhteessa niiden vastuulle kuuluviin rakennusvalvonnan tietoihin, jotka toimivat myös väestötietojärjestelmän tietolähteenä. Muutos poistaisi ainoastaan kuntien sopimusperusteisen rekisterinpitovastuun suhteessa väestötietojärjestelmään.

Pykälässä muutettaisiin lisäksi viraston nimi.

Pykälässä tarkoitetut viranomaiset ovat tietosuoja-asetuksen mukaisia käsittelijöitä suhteessa väestötietojärjestelmän tietoihin. Rekisterinpitovastuu säilyy Digi- ja väestötietovirastolla sekä Ahvenanmaan valtionvirastolla. Käsittelyn yleiset reunaehdot sisältyvät pykälän säännöksiin sekä väestötietolain 2 lukuun. Lisäksi toimijoiden on noudatettava valtioneuvoston asetuksella annettavia tarkempia säännöksiä käsittelyssä käytetystä menettelystä. Pykälän 3 momentin mukaan tiedot tallettanut viranomainen vastaa rekisterinpitäjälle tallettamiensa tietojen luotettavuudesta ja oikeellisuudesta. Tämä koskee ainoastaan Verohallintoa ja Maahanmuuttovirastoa, sillä Kansaneläkelaitos ja Suomen edustustot voivat vain toimittaa tiedot ja asiakirjat eteenpäin. Vastuu on verrannollinen lain 27 §:ssä säädettyyn ilmoittajan vastuuseen. Rekisterinpitäjällä säilyy kuitenkin kokonaisvastuu väestötietojärjestelmän tiedoista ja se määrittelee lain sallimissa rajoissa käsittelyn tarkoitukset ja keinot.

24 §.

Muu tiedonsaantioikeus

1 momentin 4 kohdassa

. Pykälänmuutettaisiin lapsen nimen ja äidinkielen ilmoittamista koskeva määräaika kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen lapsen syntymästä lukien. Muutos johtuu suoraan uudesta etu- ja sukunimilaista, jonka 22 ja 23 §:ssä määrätään lapsen etu- ja sukunimen ilmoittamisen määräajaksi kolme kuukautta. Lisäksi kohtaan tehtäisiin kielellinen muutos.

26 §.Tietojen ilmoittaminen. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi. Ruotsinkieliseen säädöstekstiin tehtäisiin lisäksi kielellinen muutos.

29 §.

Tietojen luovuttaminen viranomaistehtävän hoitamiseen

1 momentin

uusi

3 kohta

. Pykälässä säädettäisiin jatkossakin tietojen luovuttamisesta viranomaistehtävän hoitamiseen. Pykälänjohdantokappale sekä 1 momentin 1 ja 2 kohdat säilyisivät ennallaan. 1 momenttiin lisättäisiin, jonka nojalla viranomaistehtävään voidaan luovuttaa myös tarpeelliset tiedot, kun käsittelyn perusteena on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohta. Näin vältettäisiin riski siitä, että väestötietolain säännös rajoittaisi sanamuotonsa perusteella tietojen luovuttamista turhaan sellaiselle viranomaiselle, jolla on tietosuoja-asetuksen mukainen peruste käsittelylle.

Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukainen käsittely olisi lakisääteistä. Myös käsittely 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla edellyttää perustetta lainsäädännössä ja tietosuojalain 4 § sisältää yleisen säännöksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesta käsittelystä. Viranomaistehtävän hoitamiseen voitaisiinkin luovuttaa tietoja myös silloin, kun käsittely ei ole lakisääteistä, mutta se on tietosuojalain 4 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdan mukaista. Tietoja voidaan luovuttaa, kun kysymys on henkilön asemaa, tehtäviä ja niiden hoitoa julkisyhteisössä, elinkeinoelämässä, järjestötoiminnassa tai muussa vastaavassa toiminnassa kuvaavista tiedoista siltä osin, kun käsittelyn tavoite on yleisen edun mukainen ja käsittely on oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Lisäksi tietoja voidaan luovuttaa, kun käsittely on tarpeen ja oikeasuhtaista viranomaisen toiminnassa yleisen edun mukaisen tehtävän suorittamiseksi.

Pykälän soveltamisalaan ei kuuluisi sellainen käsittely, joka perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohtaan, mutta ei tapahdu viranomaistehtävän hoitamiseksi. Esimerkiksi tieteelliseen tutkimukseen tiedot luovutettaisiin jatkossakin 30 §:n nojalla. Tietosuojalain 4 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdat eivät täten toimisi perusteena tietojen luovuttamiselle 29 §:n nojalla.

Pykälässä ei olisi mahdollista säätää ainoastaan tietojen luovuttamisesta tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohdan mukaiseen käsittelyyn, sillä osa väestötietojärjestelmästä tietoja vastaanottavista viranomaisista ei kuulu tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan. Tämän vuoksi 1 momentin 1 ja 2 kohtien säilyttäminen olisi edelleen tarpeen. Väestötietolain 28 §:n yleiset edellytykset rajoittavat kuitenkin tietojen luovuttamista myös 29 §:n nojalla. Näin 29 §:n nojalla ei esimerkiksi olisi mahdollista luovuttaa tietoja, kun luovuttamisen voidaan perustellusta syystä epäillä loukkaavan henkilön yksityiselämän tai henkilötietojen suojaa. Vaikka 1 momentin 1 ja 2 kohdat eivät sisällä viittausta tietosuojalainsäädäntöön, on käsittelyn myös näissä tapauksissa täytettävä siihen sovellettavan tietosuojasääntelyn vaatimukset.

Pykälästä poistettaisiin säännös, jonka mukaan tuomioistuin- ja hallintomenettelyssä tarvittavat väestötietojärjestelmän tiedot tulee hankkia viran puolesta. Tiedon täsmällisyys ja ajantasaisuus varmistetaan parhaiten, kun tiedot tarkistetaan suoraan järjestelmästä, ja tietojen oikeellisuudesta huolehtiminen kuuluu tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla tietojen käsittelystä vastaavan rekisterinpitäjän velvollisuuksiin. Asiasta ei ole tarpeen säätää erikseen.

Pykälästä poistettaisiin säännös, jonka mukaan väestötietojärjestelmästä luovutettuja kiinteistö, rakennus- ja huoneistotietoja ei saa käyttää kotikunnan tai siellä olevan asuinpaikan taikka tilapäisen asuinpaikan yksilöintimerkintöjä lukuun ottamatta henkilöä koskevassa oikeudellisessa tai hallinnollisessa päätöksenteossa, jollei henkilölle anneta päätöksenteon yhteydessä selvitystä tietojen sisällöstä ja käytöstä. Säännöksen sisältö tulee katetuksi 18 §:n vastaavalla säännöksellä eikä sitä ole tarpeen toistaa. Esityksellä ei muutettaisi vallitsevaa oikeustilaa.

30 §.Tietojen luovuttaminen historialliseen ja tieteelliseen tutkimukseen sekä tilaston laatimiseen. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa säännöstä vastaavasti tietojen luovuttamisesta historialliseen ja tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastojen laatimiseen. Pykälästä kuitenkin poistettaisiin viittaus viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtäviin, jotka sisältyisivät muutettuun 29 §:ään. Viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävässä suoritettava käsittely perustuisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaan sekä tietosuojalain 4 §:n 1 momentin 2 kohtaan. Tietojen luovuttaminen tapahtuisi jatkossa 29 §:n nojalla. Samalla pykälän muotoilua yksinkertaistettaisiin.

32 §.Tietojen luovuttaminen asiakkuuden hoitoon ja markkinointiin. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevaa pykälää vastaavasti tietojen luovuttamisesta asiakkuuden hoitoon ja markkinointiin. Kyse olisi pääasiallisesti sellaisesta käsittelystä, joka perustuu tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b tai f alakohtiin. Laissa olisi jatkossakin tarkoituksenmukaista säätää erikseen tietojen luovuttamisesta asiakkuuden hoitoon ja markkinointiin näiden käyttötarkoitusten yleisyyden vuoksi. Erillinen säännös mahdollistaa johdonmukaisen luovutuskäytännön, joka on yhteensopiva väestötietojärjestelmän käyttötarkoituksen kanssa. Tietojen luovuttaminen käyttötarkoitukseen, joka kuuluu pykälän soveltamisalaan, ei olisi mahdollista yleisen 34 §:n 3 momenttiin sisältyvän säännöksen nojalla.

2 ja 3 momentti Pykälänvastaisivat voimassa olevan pykälän 2 momenttia, mutta säännösten järjestystä muutettaisiin. Lisäksi 2 momenttiin tehtäisiin kielellinen muutos. Muutokset olisivat teknisiä.

34 §.

Tietojen muu luovuttaminen

2 momentista

. Pykälänpoistettaisiin poissulkevat viittaukset tietojen luovutuksen rajoituksia ja tietojen käytön valvontaa koskeviin pykäliin. Nämä viittaukset ovat tarpeettomia, sillä momentin nojalla tiedot saatetaan julkiseen käyttöön niin, ettei kyse ole henkilötiedosta. Näin ollen lain systematiikassa on ilmeistä, etteivät henkilötiedon luovuttamiseen sovellettavat säännökset sekä tietojen käytön valvontaa koskevat säännökset sovellu. Kyse on lisäksi viittauksista jäljempänä tuleviin säännöksiin, joita tulisi lakiteknisistä syistä välttää. Lisäksi momentissa muutettaisiin viraston nimi.

3 momentin Pykälänmuotoilua muutettaisiin. Esitetyn säännöksen mukaan tietoja voidaan luovuttaa, jos hakijalla on oikeus käsitellä luovutettavia tietoja tietosuoja-asetuksen, tietosuojalain tai muun lain nojalla. Voimassa olevan säännöksen mukaan tietoja voidaan luovuttaa ”vain”, jos hakijalla on tällainen oikeus. Lisämääre on tarpeeton ja se ehdotetaan poistettavaksi.

35 §.

Yleinen kielto-oikeus

1 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi ja poistettaisiin lisäksi viittaus maistraattiin. Momentissa tarkoitettu ilmoitus voitaisiin 21 §:n 1 momentin nojalla toimittaa myös Ahvenanmaan valtionvirastolle.

36 §.

Turvakielto ja tiedonantovelvollisuus

1 ja 2 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi. Pykälää sovellettaisiin 21 §:n 1 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon sen toimialueella.

37 §.

Turvakiellon kohteena olevien tietojen käsittely

2 ja 3 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi. Lisäksi 3 momentissa tehtäisiin kielellinen muutos. Pykälää sovellettaisiin 21 §:n 1 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon sen toimialueella.

38 §.

Adoptiota koskevan tiedon luovuttamisen rajoitukset

1 momentin 4 kohdassa

. Pykälänviitattaisiin tilastolain (280/2004) mukaisiin tilastoihin sen sijaan, että käytettäisiin ilmaisua virallinen tilasto. Käsite on määrittelemätön ja myös lain esitöissä (HE 89/2008 vp, s. 103) on tuotu esiin, että virallisen tilaston määrittelyssä voitaisiin tukeutua tilastolain soveltamisalaan. Suora viittaus määrittelisi selkeämmin, että kyse on viranomaisen muodostamasta laissa säännellystä tilastosta. Viitauksella tilastolakiin ei olisi vaikutusta tilastokäsitteen määrittelyyn tai tulkintaan muualla laissa.

Lain 38—42 §:ssä säädetään tiettyjen arkaluonteiseksi katsottavien tietojen luovutuksen rajoituksista. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään. Lain 38—42 §:n säännökset toteuttavat tätä edellytystä väestötietojärjestelmässä. Sääntelytekniikka perustuu kuitenkin tietokohtaiseen arvioon. Sääntelyä ei ole rakennettu käyttötarkoituksen näkökulmasta niin, että arvioitaisiin, mitkä arkaluonteiset tiedot voidaan kuhunkin käyttötarkoitukseen katsoa välttämättömiksi. Sen sijaan lain 38—41 §:ssä tarkastellaan erikseen kukin arkaluonteinen tieto ja luetellaan niiden osalta tyhjentävästi tilanteet, joissa tiedon luovuttaminen voidaan katsoa välttämättömäksi. Tämän lisäksi sovelletaan lain yleisiä edellytyksiä tietojen luovuttamiselle (28 §) sekä yleisiä luovutussäännöksiä (29—34 §). Sen lisäksi, että luovutuksen mahdollisuus arvioidaan erityisten arkaluonteisia tietoja koskevien säännösten mukaisesti, luovutuksen tulee täyttää myös muut luovutukselle asetettavat edellytykset. Esimerkiksi uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevaa tietoa ei yksin 42 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla voida luovuttaa henkilön uskonnolliselle yhdyskunnalle, jos luovutukselle ei ole 29—34 §:n mukaista perustetta tai 28 §:n yleiset edellytykset eivät täyty.

39 §.

Lapsen huostaanottoa koskevan tiedon luovuttamisen rajoitukset

1 momentin 2 kohdassa

. Pykälänviitattaisiin tilastolain mukaisiin tilastoihin sen sijaan, että käytettäisiin ilmaisua virallinen tilasto. Käsite on määrittelemätön ja myös lain esitöissä (HE 89/2008 vp, s. 103) on tuotu esiin, että määrittelyssä voitaisiin tukeutua tilastolain soveltamisalaan. Suora viittaus määrittelisi selkeämmin, että kyse on viranomaisen muodostamasta laissa säännellystä tilastosta. Viitauksella tilastolakiin ei olisi vaikutusta tilastokäsitteen määrittelyyn tai tulkintaan muualla laissa.

Lain 38—42 §:ssä säädetään tiettyjen arkaluonteiseksi katsottavien tietojen luovutuksen rajoituksista. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään. Lain 38—42 §:n säännökset toteuttavat tätä edellytystä väestötietojärjestelmässä. Sääntelytekniikka perustuu kuitenkin tietokohtaiseen arvioon. Sääntelyä ei ole rakennettu käyttötarkoituksen näkökulmasta niin, että arvioitaisiin, mitkä arkaluonteiset tiedot voidaan kuhunkin käyttötarkoitukseen katsoa välttämättömiksi. Sen sijaan lain 38—41 §:ssä tarkastellaan erikseen kukin arkaluonteinen tieto ja luetellaan niiden osalta tyhjentävästi tilanteet, joissa tiedon luovuttaminen voidaan katsoa välttämättömäksi. Tämän lisäksi sovelletaan lain yleisiä edellytyksiä tietojen luovuttamiselle (28 §) sekä yleisiä luovutussäännöksiä (29—34 §). Sen lisäksi, että luovutuksen mahdollisuus arvioidaan erityisten arkaluonteisia tietoja koskevien säännösten mukaisesti, luovutuksen tulee täyttää myös muut luovutukselle asetettavat edellytykset. Esimerkiksi uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevaa tietoa ei yksin 42 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla voida luovuttaa henkilön uskonnolliselle yhdyskunnalle, jos luovutukselle ei ole 29—34 §:n mukaista perustetta tai 28 §:n yleiset edellytykset eivät täyty.

41 §.

Laitosasumista koskevan tiedon luovuttamisen rajoitukset

1 momentin 2 kohdassa

. Pykälänviitattaisiin tilastolain mukaisiin tilastoihin sen sijaan, että käytettäisiin ilmaisua virallinen tilasto. Käsite on määrittelemätön ja myös lain esitöissä (HE 89/2008 vp, s. 103) on tuotu esiin, että määrittelyssä voitaisiin tukeutua tilastolain soveltamisalaan. Suora viittaus määrittelisi selkeämmin, että kyse on viranomaisen muodostamasta laissa säännellystä tilastosta. Viitauksella tilastolakiin ei olisi vaikutusta tilastokäsitteen määrittelyyn tai tulkintaan muualla laissa.

Lain 38—42 §:ssä säädetään tiettyjen arkaluonteiseksi katsottavien tietojen luovutuksen rajoituksista. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään. Lain 38—42 §:n säännökset toteuttavat tätä edellytystä väestötietojärjestelmässä. Sääntelytekniikka perustuu kuitenkin tietokohtaiseen arvioon. Sääntelyä ei ole rakennettu käyttötarkoituksen näkökulmasta niin, että arvioitaisiin, mitkä arkaluonteiset tiedot voidaan kuhunkin käyttötarkoitukseen katsoa välttämättömiksi. Sen sijaan lain 38—41 §:ssä tarkastellaan erikseen kukin arkaluonteinen tieto ja luetellaan niiden osalta tyhjentävästi tilanteet, joissa tiedon luovuttaminen voidaan katsoa välttämättömäksi. Tämän lisäksi sovelletaan lain yleisiä edellytyksiä tietojen luovuttamiselle (28 §) sekä yleisiä luovutussäännöksiä (29—34 §). Sen lisäksi, että luovutuksen mahdollisuus arvioidaan erityisten arkaluonteisia tietoja koskevien säännösten mukaisesti, luovutuksen tulee täyttää myös muut luovutukselle asetettavat edellytykset. Esimerkiksi uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevaa tietoa ei yksin 42 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla voida luovuttaa henkilön uskonnolliselle yhdyskunnalle, jos luovutukselle ei ole 29—34 §:n mukaista perustetta tai 28 §:n yleiset edellytykset eivät täyty.

42 §.

Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevan tiedon luovuttamisen rajoitukset

1 momentin 4 kohdassa

. Pykälänviitattaisiin tilastolain mukaisiin tilastoihin sen sijaan, että käytettäisiin ilmaisua virallinen tilasto. Käsite on määrittelemätön ja myös lain esitöissä (HE 89/2008 vp, s. 103) on tuotu esiin, että määrittelyssä voitaisiin tukeutua tilastolain soveltamisalaan. Suora viittaus määrittelisi selkeämmin, että kyse on viranomaisen muodostamasta laissa säännellystä tilastosta. Viitauksella tilastolakiin ei olisi vaikutusta tilastokäsitteen määrittelyyn tai tulkintaan muualla laissa.

2 momentti Pykälänkumottaisiin. Säännös koskee sellaisten tietojen luovuttamista, joita maistraatti käsittelee 70 §:n mukaisessa, erityisesti uskonnolliselle yhdyskunnalle annetussa palvelussa. Voimassa olevan lain 70 §:n mukaan nykyinen Väestörekisterikeskus voi ottaa rekisterinpitäjän toimeksiannosta tehtäväkseen huolehtia tämän vastuulla olevan rekisterin tai tietojärjestelmän teknisestä ylläpitämisestä ja tietojenkäsittelystä. Palvelusta on tehtävä erillinen sopimus. Tällainen mahdollisuus on myös uskonnollisella yhdyskunnalla, jonka tietojen käsittely perustuu lakiin tai asetukseen. Kun Väestörekisterikeskus tekee tällaisen sopimuksen uskonnollisen yhdyskunnan kansa, kyse on tietosuoja-asetuksen mukaisesti asetelmasta, jossa nykyinen Väestörekisterikeskus toimii käsittelijäsuhteessa uskonnolliseen yhdyskuntaan. Laissa ei ole mahdollista säätää, kuten 42 §:ssä nyt on tehty, että toinen taho luovuttaisi näitä käsittelyn ja sitä koskevan sopimuksen piirissä olevia tietoja kolmannelle. Tietojen luovuttaminen on rekisterinpitäjän vastuulla ja se voi sopimuksessa antaa käsittelijälle myös oikeuden luovuttaa tietoa.

Lain 42 §:n 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana ja tietosuoja-asetuksen vastaisena. Lain 70 § mahdollistaisi edelleen sen, että Digi- ja väestötietovirasto ottaa sopimusperusteisesti vastuulleen rekisterin tai tietojärjestelmän ylläpitämisen ja tietojenkäsittelyn. Mahdollista tietojen luovutusta koskevat järjestelyt on mahdollista hoitaa uskonnollisen yhdyskunnan (tässä rekisterinpitäjän) sekä Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston (tässä käsittelijät) välisin sopimuksin.

Lain 38—42 §:ssä säädetään tiettyjen arkaluonteiseksi katsottavien tietojen luovutuksen rajoituksista. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään. Lain 38—42 §:n säännökset toteuttavat tätä edellytystä väestötietojärjestelmässä. Sääntelytekniikka perustuu kuitenkin tietokohtaiseen arvioon. Sääntelyä ei ole rakennettu käyttötarkoituksen näkökulmasta niin, että arvioitaisiin, mitkä arkaluonteiset tiedot voidaan kuhunkin käyttötarkoitukseen katsoa välttämättömiksi. Sen sijaan lain 38—41 §:ssä tarkastellaan erikseen kukin arkaluonteinen tieto ja luetellaan niiden osalta tyhjentävästi tilanteet, joissa tiedon luovuttaminen voidaan katsoa välttämättömäksi. Tämän lisäksi sovelletaan lain yleisiä edellytyksiä tietojen luovuttamiselle (28 §) sekä yleisiä luovutussäännöksiä (29—34 §). Sen lisäksi, että luovutuksen mahdollisuus arvioidaan erityisten arkaluonteisia tietoja koskevien säännösten mukaisesti, luovutuksen tulee täyttää myös muut luovutukselle asetettavat edellytykset. Esimerkiksi uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskevaa tietoa ei yksin 42 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla voida luovuttaa henkilön uskonnolliselle yhdyskunnalle, jos luovutukselle ei ole 29—34 §:n mukaista perustetta tai 28 §:n yleiset edellytykset eivät täyty.

Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskeva tieto voidaan myös katsoa tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaiseksi erityiseksi henkilötiedoksi. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohta mahdollistaa erityisten henkilötietojen käsittelyn väestötietojärjestelmässä. Väestötietolain tarkoitus on mahdollistaa väestötietojärjestelmän tietojen käyttö yhteiskunnan toimintojen ja tietohuollon tukena. Väestötietojärjestelmä on keskeinen suomalaisen yhteiskunnan tietohuollolle ja viranomaisten toiminnalle. Käsittely tapahtuu täten tärkeää yleistä etua koskevasta syystä. Väestötietolaissa on lisäksi säädetty yksityiskohtaisesti tietojen oikeellisuuden varmistamisesta, ylläpidosta ja luovutuksesta. Lain on katsottava sisältävän asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Pykälän sisältämä säännös tietojen luovuttamisen rajoituksesta on tällainen erityinen toimenpide. Lisäksi luovutuksen on yllä kuvatusti täytettävä muut lain edellytykset. Erityisesti lain 28 §:n 1 momentin mukaan luovutettaessa erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja on varmistettava, että vastaanottajalla on tietosuoja-asetuksen tai tietosuojalain mukainen oikeus käsitellä tietoja.

43 §.

Tunnuksen luovuttaminen

2 momentin 1 kohdassa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi.

44 §.

Selvitys tietojen käytöstä ja suojauksesta

1 momentissa

2 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi. Pykäläntehtäisiin teknisluonteinen korjaus ja täsmennettäisiin teknisen rajapinnan käsite vastaamaan julkisen hallinnon tiedonhallintalaissa määriteltyä käsitettä. Lisäksi pykälään tehtäisiin kielenhuollollisia korjauksia. Pykälää sovellettaisiin 21 §:n 1 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon sen toimialueella.

46 §.Tietojen luovuttamisen tavat ja keinot. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin selkeyden ja kattavuuden takia informatiivinen viittaus siitä, että väestötietojärjestelmän tietojen luovuttamisesta säädetään julkisuuslain 16 §:ssä. Julkisuuslain 16 §:ssä säädetään yleisesti asiakirjan antamistavasta ja sähköisestä antamistavasta. Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa säädetään tietyistä sähköisistä luovutustavoista eli tietojen luovuttamisesta teknisen rajapinnan ja katseluyhteyden avulla. Tiedonhallintalaki sisältää lisäksi yleiset säännökset tietojen suojausvaatimuksista, joiden on täytyttävä ennen kuin tietoja voi-daan luovuttaa teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla.

2 momentti Pykälänpoistettaisiin. Momentissa on säädetty viranomaisen mahdollisuudesta antaa laissa säädetyin edellytyksin henkilölle oikeus tutkia väestötietojärjestelmän paperisia asiakirjoja tai muita vastaavia aineistoja. Säännös on tarpeeton, sillä myös paperisen asiakirjan antaminen katsotaan tiedon luovuttamiseksi. Lain yleisiä säännöksiä tiedon luovuttamisesta voidaan siten soveltaa suoraan ilman erillistä säännöstä. Viranomaisen valvonta asiakirjoja tutkittaessa on tarpeen, jotta viranomainen voi tosiasiassa kontrolloida sitä, mitä tietoja se luovuttaa. Näin ollen valvonnan edellytys johtuu tietosuoja-asetuksesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta, eikä siitä ole tarpeen säätää erikseen. Muutos ei vaikuttaisi vallitsevaan oikeustilaan. Lain uusi 2 momentti vastaisi lain voimassa olevaa 46 §:n 3 momenttia.

47 §.Tietojen luovuttamisesta vastaava viranomainen. Pykälän otsikkoa muutettaisiin niin, että siinä viitattaisiin tietojen luovuttamisesta vastaavaan viranomaiseen luovuttamisesta päättävän viranomaisen sijaan. Muotoilun muutos olisi selkeyttävä, sillä kaikesta tietojen luovuttamisesta ei ole tarpeen tehdä päätöstä.

1 momentissa

2 momentissa

Pykälästä poistettaisiin yksityiskohtaiset säännökset Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien välisestä toimivallanjaosta. Pykälänsäädettäisiin Digi- ja väestötietoviraston yleisesti toimivallasta tietojen luovuttamisessa ja pykälänsäädettäisiin Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta.

Digi- ja väestötietovirasto vastaisi jatkossa sekä Väestörekisterikeskuksen vastuulle tällä hetkellä kuuluvasta tietojen luovutuksesta että manner-Suomessa maistraattien vastuulle kuuluvasta tietojen luovutuksesta. Näin 1 momentissa säädettäisiin yleisesti, että Digi- ja väestötietovirasto vastaisi väestötietojärjestelmän tietojen luovuttamisesta sekä sellaisten yleisesti tarpeellisten tietopalveluiden tuottamisesta, mukaan lukien tietojen tilastomuotoisista palveluista, jotka mahdollistavat väestötietojärjestelmän tietojen hyödyntämisen tämän lain mukaisesti.

2 momentissa Pykälänsäädettäisiin Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan valtionvirasto luovuttaisi jatkossakin tietoja nykyisten maistraattien tavoin, eikä sen toimivaltaan tältä osin tulisi muutosta. Ahvenanmaan valtionvirasto vastaisi toimialueellaan todistuksen, otteen tai jäljennöksen antamisesta väestötietojärjestelmän tiedoista tai niihin liittyvistä asiakirjoista sekä muusta väestötietojärjestelmän tietojen luovuttamisesta, joka ei tapahdu teknisen rajapinnan tai katseluyhteyden avulla. Valtionvirasto voisi säädöksen nojalla edelleen luovuttaa tietoja paikallisiin tai muuten rajoitettuihin tarkoituksiin myös sähköisesti. Se ei kuitenkaan voisi hyödyntää tietojen luovutuksessa teknistä rajapintaa tai katseluyhteyttä väestötietojärjestelmään. Ahvenanmaan valtionvirasto ei myöskään voisi luovuttaa ulkomaille muita kuin yksittäisiä tietoja.

49 §.

Muu luovutustoimivalta

1 momentin 2 kohdasta

. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi. Lisäksipoistettaisiin tarpeeton täsmennys siitä, että muu organisaatio on ”rekisterihallinnon ulkopuolinen”. Kun rekisterihallinnon viranmaisista jäljelle jäävät vain Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto, ja jälkimmäisen tehtävistä on säädetty laissa, ei ole edelleen tarpeen tarkentaa, että kyse on tämän piirin ulkopuolisista organisaatioista. Lisäksi ruotsinkieliseen säädöstekstiin tehtäisiin muutos siten, että ilmaisu ”är nödvändigt” korvattaisiin ilmaisulla ”behövs”.

50 §.

Tietojen luovuttamista koskeva menettely

3 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaus maistraattiin. Sen sijaan tuotaisiin esille, että tietojen luovutuksesta on kirjattava säännöksessä luetellut tiedot tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä velvollisuus koskisi sekä Digi- ja väestötietovirastoa että Ahvenanmaan valtionvirastoa niiden luovuttaessa tietoja momentin mukaisesti.

50 a §.Tietojen luovuttamisen lopettaminen.Pykälässä muutettaisiin viraston nimi. Pykälää sovellettaisiin 21 §:n 1 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon sen toimialueella.

51 §.

Luovutettujen tietojen käyttö

tietosuojadirektiivi

. Pykälä kumottaisiin. Käyttötarkoitussidonnaisuus on keskeinen tietosuojan periaate, jota koskevat säännökset sisältyvät tietosuoja-asetukseen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (jäljempänä). Koska käyttötarkoitussidonnaisuus velvoittaa kaikkia rekisterinpitäjiä, myös väestötietojen vastaanottajia, ei ole tarpeen säätää erikseen käyttötarkoitussidonnaisuutta tukevista rajoituksista. Tietoja luovuttavan viranomaisen ei myöskään ole mahdollista omalla päätöksellään myöntää poikkeusta käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteesta.

Säännöstä ei voida katsoa tarpeelliseksi myöskään siltä osin, kun väestötietoja luovutetaan sellaiseen käsittelyyn, joka ei kuulu tietosuoja-asetuksen tai tietosuojadirektiivin soveltamisalaan. Kysymykseen tulee lähinnä luovutus luonnolliselle henkilölle yksinomaan henkilökohtaiseen tai tämän kotitaloutta koskevaan toimintaan. Yksittäisiä tietoja luovutetaan väestötietojärjestelmästä myös tällaiseen toimintaan eikä käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate tietosuoja-asetuksen kautta tule tällöin sovellettavaksi. Mikäli tietoja kuitenkin käytettäisiin myös muuhun kuin yksinomaan henkilökohtaiseen tai kotitaloutta koskevaan tarkoitukseen, tulisi tietosuoja-asetus automaattisesti sovellettavaksi ja käyttötarkoitussidonnaisuus sitoisi tietojen vastaanottajaa. Pykälä on siis tarpeeton myös tästä näkökulmasta.

Pykälällä on tavoiteltu myös sitä, että tiedot haettaisiin aina alkuperäislähteestä, eivätkä tiedon vastaanottajat välittäisi tietoja eteenpäin muodostaen rinnakkaisia osakopioita väestötietojärjestelmän tiedoista. Tällöin tietojen ajantasaisuus saattaisi vaarantua. Tietosuoja-asetus edellyttää kuitenkin rekisterinpitäjiltä tietojen täsmällisyyden ja ajantasaisuuden varmistamista kaikin mahdollisin keinoin. Tämä tarkoittaa sitä, että rekisterinpitäjien ei tulisi luottaa aika-ajoin päivitettäviin kopioihin, vaan tiedot tulisi tarkistaa aina väestötietojärjestelmästä. Myös tietojen käsittelyn minimointi edellyttää sitä, ettei tietoja säilytetä turhaan niiden vastaanottajalla tai muodosteta rinnakkaisia rekistereitä väestötietojärjestelmälle. Säännös on tarpeeton myös tältä osin.

52 §.

Digi- ja väestötietoviraston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus

2 momentissa

3 momenttiin

. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi. Pykälänviitattaisiin kotirauhan sijaan pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin. Lisäksi momenttiin lisättäisiin viittaus hallintolain 39 §:ään, jossa säädetään tarkastuksen suorittamisesta. Pykäläntehtäisiin kielellinen muutos.

53 §.

Käyttäjärekisteri

2 momentin

. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi. Lisäksi tehtäisiin teknisluonteinen korjaus ja täsmennettäisiin teknisen rajapinnan käsite vastaamaan laista julkisen hallinnon tiedonhallinnasta määriteltyä käsitettä. Pykälänruotsinkieliseen säädöstekstiin tehtäisiin kielellinen muutos.

54 §.

Käyttäjärekisterin tietojen käyttö

2 momenttiin

. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi. Pykäläntehtäisiin lisäksi kielellinen muutos.

55 §.

Käyttäjärekisterin tietojen luovuttaminen

1 momentin 2 kohtaan

3 ja 4 kohta

. Pykälänsisältyvä säännös tietosuojavaltuutetun ja -lautakunnan tiedonsaantioikeudesta poistettaisiin. Tietosuojavaltuutetun toimiston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 1 kohdassa sekä tietosuojalain 18 §:ssä. Tietosuojavaltuutetulla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta tehtäviensä hoidon kannalta tarpeelliset tiedot. Tietojen luovuttamisesta ei tältä osin ole tarpeen säätää erikseen. Pykälän 1 momentinsiirrettäisiin uusiksi 2 ja 3 kohdiksi. Pykälään tehtäisiin myös kielenhuollollisia korjauksia.

56 §.

Lokirekisteri

2 momentin

. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi. Lisäksi tehtäisiin teknisluonteinen korjaus ja täsmennettäisiin teknisen rajapinnan käsite vastaamaan laissa julkisen hallinnon tiedonhallinnasta määriteltyä käsitettä. Pykälänruotsinkieliseen säädöstekstiin tehtäisiin kielellinen muutos.

57 §.Lokirekisterin tietojen käyttö. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi ja tehtäisiin ainoastaan tekninen muutos.

58 §.

Lokirekisterin tietojen luovuttaminen

1 momentin 2 kohtaan

3—5 kohta

. Pykälänsisältyvä säännös tietosuojavaltuutetun ja -lautakunnan tiedonsaantioikeudesta poistettaisiin. Tietosuojavaltuutetun toimiston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 1 kohdassa sekä tietosuojalain 18 §:ssä. Tietosuojavaltuutetulla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta tehtäviensä hoidon kannalta tarpeelliset tiedot. Tietojen luovuttamisesta ei tältä osin ole tarpeen säätää erikseen. Pykälän 1 momentinsiirrettäisiin uusiksi 2—4 kohdiksi. Pykälään tehtäisiin myös kielenhuollollisia korjauksia.

59 §.

Tapahtumatietojen käsittely

3 momentin 2 kohdasta

3 kohta

. Pykälänpoistettaisiin säännös tietosuojavaltuutetun ja -lautakunnan tiedonsaantioikeudesta. Tietosuojavaltuutetun toimiston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta säädetään tietosuoja-asetuksen 58 artiklan 1 kohdassa sekä tietosuojalain 18 §:ssä. Tietosuojavaltuutetulla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta tehtäviensä hoidon kannalta tarpeelliset tiedot. Tietojen luovuttamisesta ei tältä osin ole tarpeen säätää erikseen. Pykälän 3 momentinsiirrettäisiin uudeksi 2 kohdaksi. Pykälään tehtäisiin myös kielenhuollollisia korjauksia.

60 §.Väestörekisterikeskuksen selvitysvelvollisuus. Pykälä kumottaisiin. Tietosuojavaltuutetun tehtävistä ja velvollisuuksista tietojen käsittelyn valvonnassa on säädetty erikseen tietosuojalaissa. Tietosuojavaltuutetulla on oikeus puuttua tietojen käsittelyyn sekä saada tarvitsemansa tiedot valvonnan suorittamiseksi. Laissa olisi tarpeetonta säätää erikseen erityisestä raportointivelvoitteesta Digi- ja väestötietoviraston osalta.

6 luku.Digi- ja väestötietoviraston varmennettu sähköinen asiointi. Luvun otsikossa muutettaisiin viraston nimi.

61 §.

Varmennetun sähköisen asioinnin palvelut

3 momenttiin

. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi. Lisäksi pykäläntehtäisiin kielellinen muutos.

62 §.

Varmennetussa sähköisessä asioinnissa käytettävien varmenteiden tiedot

1 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi. Lisäksi 1 momentin ruotsinkieliseen säädöstekstiin tehtäisiin kielellinen muutos.

63 §.

Tekninen tunnistetieto ja sähköinen asiointitunnus sekä niiden antaminen

1 momentista

2 momentissa

. Pykälänpoistettaisiin säännös, jonka mukaan teknisen tunnistetiedon antamisesta ja tallettamisesta vastaa Väestörekisterikeskus. Jatkossa vastuu kuuluisi Digi- ja väestötietovirastolle, mutta asiasta ei olisi tarpeen säätää erikseen. Lain 4 §:n mukaan Digi- ja väestötietovirasto vastaa väestötietojärjestelmän teknisestä toimivuudesta sekä sähköisistä asiointipalveluista. Koska tekninen tunnistetieto annetaan automaattisesti, siitä vastaava viranomainen on selkeästi osoitettavissa. Teknisen tunnistetiedon antamisesta ei tältä osin olisi säädettävä erikseen. Pykälänmuutettaisiin lisäksi viraston nimi.

64 §.

Sähköisen asiointitunnuksen muuttaminen

3 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi.

65 §.Varmenteen ja siihen sisältyvien tietojen käsittely. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi.

67 §.

Muun varmenteen hakeminen ja myöntäminen

1 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi. Momenttiin tehtäisiin myös kielenhuollollisia korjauksia.

68 §.

Varmenteen hakemista ja myöntämistä koskeva menettely eräissä tapauksissa

1 ja 2 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi.

69 §.

Digi- ja väestötietoviraston tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus

2 momentissa

3 momenttiin

. Pykälässä muutettaisiin viraston nimi. Pykälänviitattaisiin kotirauhan sijaan pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin. Lisäksi momenttiin lisättäisiin viittaus hallintolain 39 §:ään, jossa säädetään tarkastuksen suorittamisesta. Lisäksi pykäläntehtäisiin kielellinen muutos.

70 §.

Tietojenkäsittelypalvelu

1 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi. Lisäksi pykälän 1 momentistapoistettaisiin säännös, jonka mukaan Väestörekisterikeskuksella ei ole oikeutta päättä toimeksiannon kohteena olevien tietojen muusta käsittelystä tai luovuttamisesta. Säännös on tarpeeton, sillä toimeksiantaja on käsittelyn osalta rekisterinpitäjä, eikä käsittelijänä toimivalla virastolla ole tietosuoja-asetuksen nojalla oikeutta päättää tietojen käsittelystä. Käsittelijä toimii rekisterinpitäjän lukuun.

2 momentista Pykälänpoistettaisiin säännös siitä, että tietojenkäsittelypalvelusta on tehtävä kirjallinen sopimus. Tämä vaatimus sisältyy jo tietosuoja-asetukseen eikä siitä ole tarpeen säätää erikseen. Digi- ja väestötietoviraston toiminnan näkökulmasta voidaan kuitenkin säätää asetuksella sopimuksen sisällöstä. Käytännössä kyse olisi sen sääntelystä, minkä sisältöiseen sopimukseen Digi- ja väestötietovirasto voi 70 §:n mukaisen palvelun tuottamiseksi sitoutua. Yleisesti käsittelijän ja rekisterinpitäjän välistä sopimusta säännellään tietosuoja-asetuksen 28 artiklassa, eikä valtioneuvoston asetuksella voitaisi poiketa tietosuoja-asetuksen säännöksistä.

72 §.

Suoritteista ja palveluista perittävät maksut

1 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viraston nimi. Lisäksi siihen tehtäisiin kielellinen muutos siten, että tarpeeton ilmaisu ”siten kuin siitä erikseen säädetään tai määrätään” poistettaisiin. Pykälää sovellettaisiin 21 §:n 1 momentin nojalla myös Ahvenanmaan valtionvirastoon sen toimialueella.

74 §.Tietoturvallisuus. Pykälä kumottaisiin. Vastuu tietoturvallisuudesta seuraa suoraan viranomaisen asemasta tietosuoja-asetuksen mukaisena rekisterinpitäjänä.

74 a §.Oikeus käsittelyn rajoittamiseen.Pykälässä muutettaisiin viraston nimi. Säännös koskisi väestötietojärjestelmän osalta sekä Digi- ja väestötietovirastoa että Ahvenanmaan valtionvirastoa.

76 §.Tiedon korjaaminen. Pykälässä säädettäisiin väestötietojärjestelmän tietojen korjaamisen menettelyistä tilanteessa, jossa rekisterinpitäjä toteuttaa tietosuoja-asetuksen mukaista velvollisuuttaan huolehtia tietojen oikeellisuudesta. Tämän lain pykälässä säädettäisiin kansallisista hallintomenettelyistä korjattaessa väestötietojärjestelmän tietoja. Menettelyt ovat tarpeen asianmukaisen tietojenkäsittelyn ja oikeusturvan varmistamiseksi. Menettelyt eivät olisi päällekkäisiä tietosuoja-asetuksen kanssa.

1 momentissa Pykälänsäädettäisiin menettelystä, kun rekisterinpitäjä ei korjaa väestötietojärjestelmään talletettua tietoa rekisteröidyn vaatimuksen mukaisesti. Säännöksen mukaan, jos rekisterinpitäjä ei korjaa tietoa rekisteröidyn vaatimuksen mukaisesti, rekisterinpitäjän on tehtävä asiasta päätös. Lain 76 a §:n ja hallintolain perusteella päätös on annettava oikaisuvaatimusohjeineen tiedoksi rekisteröidylle, minkä seurauksena rekisteröidyllä on oikeus vaatia hallintolain mukaista oikaisua.

Säännöksessä ei ole kyse lisäedellytysten asettamisesta tietosuoja-asetukseen nähden, vaan rekisterinpitäjällä on suoraan tietosuoja-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan perusteella velvollisuus ilmoittaa viipymättä, viimeistään kuukauden kuluessa rekisteröidyn pyynnön vastaanottamisesta, mikäli rekisterinpitäjä ei toteuta toimenpiteitä rekisteröidyn pyynnön perusteella. Samassa yhteydessä rekisterinpitäjän on kerrottava mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja. Hallintolain mukaisessa oikaisuvaatimusmenettelyssä olisi kyse tietosuoja-asetuksen 79 artiklan mukaisesta hallinnollisesta oikeussuojakeinosta, joka ei rajoita rekisteröidyn 77 artiklaan perustuvaa oikeutta tehdä valitusta valvontaviranomaiselle. Rekisteröidyllä olisi tietosuoja-asetuksen 77 artiklan ja tietosuojalain 21 §:n perusteella oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi, jos rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan sitä koskevaa lainsäädäntöä. Oikaisuvaatimus ja valvontaviranomaiselle tehtävä valitus olisivat rinnakkaisia hallinnollisia oikeussuojakeinoja.

Oikaisuvaatimusmenettely on tarpeellinen, jotta turvataan rekisteröidylle tehokas hallinnollinen oikeussuojakeino tilanteessa, jossa rekisterinpitäjä ja rekisteröity ovat eri mieltä tiedon oikeellisuudesta. Esimerkiksi osa väestötietojärjestelmään talletettavista tiedoista perustuu massaluonteisiin ilmoituksiin, joihin ei tietojen rekisteröintivaiheessa sisälly yksittäistapauksellista viranomaisharkintaa. Rekisteröidyn oikeusturvan tehokkaan toteuttamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, että rekisteröidyllä olisi mahdollisuus saattaa rekisterimerkintää koskevan virheen korjaamista koskeva kysymys ensin rekisterinpitäjälle uudelleen käsiteltäväksi. Rekisterinpitäjällä on oman tehtäväalansa takia hyvät edellytykset ratkaista tiedon oikeellisuutta koskeva kysymys ja havaita tiedon korjaamisessa tapahtuneet mahdolliset virheet.

2 momentissa Pykälänsäädettäisiin voimassa olevan pykälän 2 momenttia vastaavasti noudatettavasta menettelystä, kun rekisterinpitäjä korjaa tietoa omasta aloitteestaan. Säännökseen täsmennettäisiin, että asianosainen tilanteessa olisi nimenomaisesti rekisteröity. Momenttiin lisättäisiin myös säännös siitä, että mikäli rekisterinpitäjä korjaa tietoa rekisteröidyn selvityksen vastaisesti, rekisterinpitäjän olisi myös kyseissä tilanteessa annettava asiasta päätös oikaisuvaatimusohjeineen tiedoksi rekisteröidylle.

3 momentti Pykälänvastaisi sisällöllisesti voimassa olevan pykälän 1 momenttia. Säännöksestä poistettaisiin viittaus maistraattiin ja käytettäisiin sen sijaan termiä rekisterinpitäjä. Muilta osin säännös pysyisi ennallaan.

4 momentti Pykälänsisältäisi henkilötietojen oikaisemista koskien informatiivisen viittauksen tietosuoja-asetukseen. Oikeus virheellisten ja epätarkkojen tietojen oikaisuun sekä menettely tietojen oikaisemiseksi, täydentämiseksi ja poistamiseksi perustuvat suoraan tietosuoja-asetukseen. Tietosuoja-asetuksen 16 artiklassa säädetään rekisteröidyn oikeudesta saada epätarkat ja virheelliset henkilötiedot oikaistuksi. Lisäksi tietosuoja-asetuksen 12 artiklan 4 kohdassa säädetään rekisterinpitäjän menettelystä tilanteessa, jossa rekisterinpitäjä ei toteuta toimenpiteitä rekisteröidyn pyynnön perusteella. Informatiivinen säännös olisi tarpeellinen, jotta yleisen tietosuojalainsäädännön ja väestötietolain tiedon korjaamista koskevien menettelysäännösten suhde olisi selkeä eikä syntyisi tulkinnanvaraisuutta.

Pykälä koskisi sekä Digi- ja väestötietovirastoa että Ahvenanmaan valtionvirastoa.

76 a §.Oikaisuvaatimus. Pykälässä poistettaisiin hallintolain säädösnumero, johon viitattaisiin 52 §:ssä. Lisäksi säännökseen tehtäisiin kielellinen muutos, jolla ei ole vaikutusta säännöksen sisältöön.

76 b §.

Muutoksenhaku

1 momenttia

. Pykälään tehtäisiin muutokset, jotka johtuvat 1.1.2020 voimaan tulevasta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista. Mainittu laki kumoaa hallintolainkäyttölain. Pykälänyksinkertaistettaisiin siten, että se sisältäisi yleisen informatiivisen viittauksen siihen, että muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

2 momentti Pykälän 2 momentti kumottaisiin tarpeettomana. Viranomaisen valitusoikeus ensi asteen hallintotuomioistuimen päätökseen perustuu suoraan lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, eikä siitä olisi enää tarve säätää erikseen. Pykälän uusivastaisi voimassa olevan pykälän 3 momenttia. Pykälään tehtävät muutokset eivät vaikuta vallitsevaan oikeustilaan.

77 §.Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto. Pykälä kumottaisiin. Väestötietojärjestelmän tietojen julkisuuteen ja salassapitoon sovelletaan julkisuuslakia. Pykälä on sisältänyt informatiivisen viittauksen julkisuuslain säännöksiin ja sen sisältämään hyväksikäyttökieltoon. Säännös on aiheuttanut tulkintaepäselvyyttä sen osalta, laajentaako säännös väestötietojärjestelmään sisältyvien tietojen salassapitoa siitä, mitä julkisuuslaissa on säädetty. Salassapitosääntely ei saisi tarpeettomasti muodostua pääsäännöksi. Siinä määrin, kun väestötietojärjestelmän tietojen salassapidosta olisi tarpeen säätää laajemmin, kuin mitä julkisuuslaissa on säädetty, tämä tulisi tehdä selkeästi ja tarkkarajaisesti. Tietojen käsittelyyn sovellettaisiin kuitenkin aina lain tietojen luovuttamista koskevia rajoituksia.

Väestötietojärjestelmän tietojen salassapito perustuu suoraan julkisuuslain säännöksiin erityisesti sen 24 §:n 1 momentin 31 ja 32 kohtiin. Ne tiedot, jotka eivät sisälly julkisuuslain 24 §:n tai muun salassapitosäännöksen soveltamisalaan ovat lähtökohtaisesti julkisia, vaikkakin henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä ja henkilötietojen käsittely on rajoitettua myös julkisuuslain nojalla. Mikäli tietoja koskee turvakielto, ne ovat salassapidettäviä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 31 kohdan nojalla.

Julkisuuslain 23 §:n säännökset vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta soveltuvat väestötietojärjestelmän tietojen käsittelyyn ilman erillistä viittausta. Tietosuoja-asetus rajoittaa henkilötietojen käsittelyä myös tietojen vastaanottajan toiminnassa.

Voimassa olevan pykälän viittaus julkisuuslakiin on koskenut myös henkilön lain 52 tai 69 §:n nojalla saamia tietoja. Lain 52 §:ssä säädetään Väestörekisterikeskuksen tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta ja virastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada väestötietojärjestelmästä luovutettujen tietojen käyttäjältä tietojen käytön ja suojauksen seurantaa ja valvontaa varten välttämättömiä tietoja. Toisaalta Väestörekisterikeskuksen määräämällä tarkastajalla on oikeus toimittaa tarkastus. Tarkastajana voi toimia vain virkamies. Laissa ei myöskään ole säädetty tällaisessa yhteydessä saatujen tietojen luovuttamisesta. Viittaus on myös 52 §:n osalta informatiivinen ja se voidaan kumota.

Lain 69 §:ssä säädetään vastaavasti tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta varmenteen myöntämistä ja peruuttamista koskevan toiminnallisen ja teknisen menettelyn luotettavuuden seurantaa ja valvontaa varten. Laissa ei myöskään ole säädetty tällaisessa yhteydessä saatujen tietojen luovuttamisesta. Viittaus on myös tältä osin informatiivinen ja se voidaan kumota.

78 §.Viittaukset rangaistussäännöksiin. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Sääntely on päällekkäistä suhteessa tietosuojalain 26 ja 35 §:n, jota sovelletaan myös väestötietojärjestelmän tietoihin. Viittaukset rangaistussäännöksiin eivät ole erikseen tarpeen väestötietolaissa. Pykälän 1 momentin kumoaminen seuraa lisäksi suoraan 77 §:n kumoamisesta. Julkisuuslain 23 §:n säännös vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta soveltuu ilman erillistä viittausta myös väestötietojärjestelmän tietojen käsittelyyn. Samoin rikoslain säännökset tämän vaitiolovelvollisuuden tai hyväksikäyttökiellon rikkomisesta tulevat suoraan sovellettavaksi ilman erillistä viittausta. Mitä tässä on sanottu väestötietojärjestelmän tiedoista, koskee myös lain 52 ja 69 §:n nojalla saatuja tietoja.

80 §.

Siirtymäsäännökset

3 momenttia

7 momenttia

9 momenttia

. Lain siirtymäsäännöksiä muutettaisiin niiltä osin, kun säännökset tulevat edelleen sovellettavaksi ja siirtyminen valtakunnalliseen Digi- ja väestötietovirastoon vaikuttaa säännöksen soveltamiseen. Pykälänmuutettaisiin niin, että viittaus maistraattiin korvattaisiin viittauksella Digi- ja väestötietovirastoon. Ruotsinkielisen säädöstekstiin tehtäisiin lisäksi kielellinen muutos. Pykälänmuutettaisiin niin, että siinä viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon sekä tarpeeton säännös ja asetuksenantovaltuus alueellisesti toimivaltaisista maistraateista poistettaisiin. Pykälänmuutettaisiin niin, että siitä poistettaisiin tarpeeton asetuksenantovaltuus asiakirjoja säilyttävästä alueellisesta maistraatista.

1.52

Kuntarakennelaki

6 §.

Yhdistymisesityksen sisältö

3 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaus maistraatin lausuntoon ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietoviraston lausuntoon.

12 §.

Kuntien yhteisen esityksen sisältö ja valmistelu

2 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaus maistraatin lausuntoon ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietoviraston lausuntoon.

14 §.

Kunnan tai kunnan jäsenen esityksen valmisteleva käsittely

2 momentista

. Pykälänpoistettaisiin viittaukset maistraatin lausuntoon ja sen sijaan viitattaisiin Digi- ja väestötietoviraston lausuntoon.

1.53

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

4 §.

Määritelmät

1 momentin 8 ja 9 kohdissa

3 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin vastaamaan säädöksen uutta nimikettä. Pykälänpoistettaisiin viittaus jo kumottuun väestötietolakiin. Sen sijaan säädettäisiin, että kunnan asukas ja asukasmäärä sekä ikäluokka määräytyvät väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa olevien tietojen mukaan.

1.54

Kuntalaki

16 §.

Valtuutettujen määrä

3 momentissa

. Pykälänmuutettaisiin viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin vastaamaan säädöksen uutta nimikettä.

20 §.

Äänioikeus kuntavaaleissa

2 momentin 1 kohdassa

2 kohdassa

. Pykälänmuutettaisiin viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin vastaamaan säädöksen uutta nimikettä. Pykälän 2 momentinmuutettaisiin toimivaltainen viranomainen maistraatista Digi- ja väestötietovirastoksi.

1.55

Laki tulotietojärjestelmästä

9 §.

Tulotietojärjestelmään talletettavat muut tiedot

1 momentissa

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike vastaamaan lain uutta nimikettä.

1.56

Laki tullilain 76 §:n muuttamisesta

76 §.

Perintäkeinot

1 momentin 9 kohtaan

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin korvattaisiin lain muuttuneen nimen osalta viittauksella väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettuun lakiin.

1.57

Laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 16 §:n muuttamisesta

16 §.

Tullin oikeus saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä

1 momentin 9 kohdassa

. Pykälänmuutettaisiin viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin vastaamaan säädöksen muutettavaa nimeä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimiala

1.58

Uskonnonvapauslaki

4 §.

Liittymis- ja eroamismenettely

3 momenttiin

5 momenttiin

6 momentissa

. Pykälään tehtäisiin teknisluontoiset nimenmuutokset siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla. Lisäksi pykäläntehtäisiin teknisluontoinen säännösviittauksen muutos. Viittaus aiemmin kumottuun väestötietolakiin korvattaisiin viittauksella väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettuun lakiin. Pykälänsisältyvä säännös asian siirtämisestä alueellisesti toimivaltaisten maistraattien välillä poistettaisiin tarpeettomana. Voimassa olevassa pykälänkorvattaisiin viittaus maistraatille säädettyihin tehtäviin Digi- ja väestötietovirastolle säädettyihin tehtäviin ja momentti siirtyisi uudeksi 5 momentiksi.

1.59

Laki ortodoksisesta kirkosta

74 §.

Tietojen luovuttaminen

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että viittaus jo aiemmin kumottuun väestötietolakiin korvattaisiin viitauksella väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettuun lakiin. Lisäksi momenttiin tehtäisiin kielellinen muutos.

1.60

Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä

20 §.Opiskelijavalintarekisterin tietolähteet. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

1.61

Lukiolaki

21 §.

Opiskelijaksi ottamisen edellytykset

2 momentin 1 kohtaan

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen säännösviittauksen muutos. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä.

Maa- ja metsätalousministeriön toimiala

1.62

Kolttalaki

48 §.

Luottamusmiesvaali

2 momenttia

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin viittaus henkikirjoittajaan ja viitattaisiin sen sijaan Digi- ja väestötietovirastoon. Tietojen luovutuksesta väestötietojärjestelmästä säädetään väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetussa laissa. Velvoite on tarkoituksenmukaisinta kohdistaa virastoon, eikä yksittäisiin virkamiehiin. Tällöin tehtävä voidaan myös järjestää viraston sisällä joustavasti.

1.63

Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta

6 §.

Tietojen luovuttaminen tietopalveluna

2 momentti

. Pykälänehdotetaan muutettavaksi siten, että toimivaltaiset viranomaiset ovat maistraatin sijasta Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto.

Liikenne- ja viestintäministeriön toimiala

1.64

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista

31 §.

Tarkastuskertomus

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluonteinen nimenmuutos siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

42 c §.Digi- ja väestötietoviraston tehtävät. Pykälään ja sen otsikkoon tehtäisiin teknisluonteinen nimenmuutos siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

1.65

Postilaki

38 §.

Osoiterekisteri

2 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin muutettaisiin vastaamaan säädöksen uutta nimikettä.

1.66

Laki liikenteen palveluista

VI osa.Liikenteen tietovarannot

3 luku.Tietojen luovuttaminen liikenneasioiden rekisteristä

231 §.

Tiedonluovutuksen rajoittaminen liikenneasioiden rekisteristä

3 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin muutettaisiin vastaamaan säädöksen uutta nimikettä.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

1.67

Siviilipalveluslaki

93 §.

Ulkopuoliset tietolähteet

1 momentin 1 kohtaan

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen säännösviittauksen muutos. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä.

1.68

Laki kotoutumisen edistämisestä

87 §.

Tiedonsaantioikeus

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimiala

1.69

Laki Kansaneläkelaitoksesta

12 e §.

Palvelurahasto

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

1.70

Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta

1 §.

Vahvistamisen edellytykset

1 momentin

2 momenttiin

. Pykälänjohdantokappaleeseen tehtäisiin teknisluontoinen säädösviittauksen muutos, Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä. Lisäksi pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

2 a §.Ilmoitus aviopuolisolle. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

3 §.Viranomaiset. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla. Pykälästä poistettaisiin lisäksi alueellisesti toimivaltaista viranomaista koskeva asetuksenantovaltuutus. Säännökset alueellisesta toimivallasta ovat valtakunnallisessa virastossa tarpeettomia.

1.71

Työttömyysturvalaki

14 Luku.Erinäisiä säännöksiä.

3 c §.

Kuntien rahoitusosuuden perintä

2 momenttia

. Pykälänedotetaan muutettavaksi niin, että siinä viitattaisiin väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettuun lakiin. Samalla säännöksen sanamuotoa muutettaisiin selvemmäksi. Muutoksella ei ole vaikutusta nykyiseen oikeustilaan.

1.72

Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

7 §.

Lääkemääräyksen allekirjoittaminen

2 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoiset nimenmuutokset siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

24 §.

Ohjaus, seuranta ja valvonta

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontointoiset nimenmuutokset siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

25 §.Maksut. Pykälään tehtäisiin teknisluontoiset nimenmuutokset siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

28 §.

Siirtymäsäännös

2 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoiset nimenmuutokset siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

1.73

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä

2 §.

Soveltamisala

3 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen säännösviittauksen muutos. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä.

8 §.Tunnistaminen. Pykälään tehtäisiin teknisluontoiset nimenmuutokset siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

14 §.

Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut

3 ja 4 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoiset nimenmuutokset siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

20 §.

Ohjaus, valvonta ja seuranta

1 ja 4 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoiset nimenmuutokset siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

22 §.

Maksut

1 ja 2 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoiset nimenmuutokset siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

25 §.

Siirtymäsäännökset

2 momenttiin

. Pykälänteknisluontoinen nimenmuutos siten, että Väestörekisterikeskus korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla.

1.74

Lastensuojelulaki

22 §.

Edunvalvojan määrääminen huoltajan sijaiseksi

2 ja 3 momenttia

. Pykälänmuutettaisiin niin, että niistä poistettaisiin maistraattia koskevat maininnat. Holhousviranomaisena toimivaan Digi- ja väestötietovirastoon ja holhousviranomaisen tehtäviä Ahvenanmaalla hoitavaan Ahvenanmaan valtionvirastoon viitattaisiin holhoustoimilaissa tarkoitettuna holhousviranomaisena.

Pykälän 3 momentissa selkeytettäisiin sitä, että tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan kaikissa tässä pykälässä tarkoitetuissa tilanteissa, myös riidattomissa asioissa. Holhousviranomaisen toimivallan osalta selkeytettäisiin sitä, että myös huoltajan, tai molempien huoltajien, jos näitä on kaksi, tulee olla hakijana. Pelkkää huoltajan suostumusta ei pidettäisi riittävänä. Nykyisessä sanamuodossa huoltajan hakijaroolin tarpeellisuus näissä tilanteissa on johdettavissa viittauksesta siihen, mitä sijaisen määräämisestä edunvalvojalle on holhoustoimilaissa tai muussa laissa säädetty. Esityksellä ei muutettaisi vallitsevaa oikeustilaa, vaan muutos olisi selventävä.

1.75

Kansaneläkelaki

85 §.

Tiedot viranomaisilta sekä eläke- ja vakuutuslaitoksilta

1 momentin 1 kohtaan

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että väestörekisteriviranomaisen sijasta viitattaisiin Digi- ja väestötietovirastoon ja Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirastoon. Lisäksi väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä.

1.76

Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta

22 §.

Tiedot väestötietojärjestelmästä

1 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen muutos siten, että viittaus väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin muutettaisiin vastaamaan lain uutta nimikettä.

1.77

Laki poronhoitajien sijaisavusta

21 §.Oikeus tietojen saamiseen. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen nimenmuutos siten, että Väestörekisterikeskus ja maistraatti korvattaisiin Digi- ja väestötietovirastolla. Samalla pykälään tehtäisiin selventävä kielellinen muutos. Ahvenanmaan valtionvirastoa ei olisi tarpeen nimetä momentissa, vaikka se on Ahvenanmaan maakunnassa hoitanut maistraatin tehtäviä. Käytännössä tiedonsaantioikeus Ahvenanmaan valtionvirastolta ei tulisi sovellettavaksi vaan Melan tarvitsemat tiedot on mahdollista saada Digi- ja väestötietovirastolta. Mikään ei kuitenkaan estäisi Ahvenanmaan valtionvirastoa tarvittaessa päättämästä tietojen luovuttamisesta väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain mukaisesti.

1.78

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista

2 §.

Soveltamisala

3 momenttiin

. Pykäläntehtäisiin teknisluontoinen säännösviittauksen muutos. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain nimike korvattaisiin säädöksen uudella nimikkeellä. Samalla tehtäisiin tekninen korjaus lain 617/2009 muuttuneen nimikkeen osalta.

Ympäristöministeriön toimiala

1.79

Maankäyttö- ja rakennuslaki

147 §.Rakentamiseen liittyvä tilastointi. Pykälään tehtäisiin teknisluontoinen säännösviittauksen muutos. Viittaus jo kumottuun väestötietolakiin korvattaisiin viittauksella väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettuun lakiin. Ruotsinkielisessä säädöstekstissä tehtäisiin lisäksi kielellinen muutos.

2

Tarkemmat säännökset ja määräykset

Uuteen lakiin Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä ehdotetaan yhdistettäväksi nykyisin maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa, holhoustoimesta annetussa laissa, edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa ja vihkimisoikeudesta annetussa laissa olevat säännökset viraston ylläpitämistä henkilörekistereistä. Tällä hetkellä ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvia asetuksenantovaltuuksia on maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa, holhoustoimilaissa ja edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa. Esityksessä osa edellä mainittujen asetuksenantovaltuuksien nojalla annetuissa asetuksissa säänneltävistä asioista ehdotetaan säänneltäväksi laissa ja jäljelle jäävät tarvittavat asetuksenantovaltuudet ehdotetaan keskitettäväksi Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin. Valtioneuvoston asetuksella säänneltäviksi asiakokonaisuuksiksi jäisivät holhousasioiden rekisteriin tallennettavien tietojen ajankohta sekä sellaisten edunvalvontavaltuutuksesta tallennettavien lisätietojen yksityiskohdat, jotka eivät ole henkilötietoja. Muutoksella pyritään yhdenmukaisempaan ja selkeämpään sääntelyyn rekistereihin talletettavien tietojen osalta. Asetustasoinen sääntely valmistellaan tulemaan voimaan samaan aikaan ehdotettujen lakien kanssa.

Muussa sääntelyssä on esitetty poistettavan asetuksenantovaltuuksia siltä osin, kun ne koskevat yksinomaan alueellisesti toimivaltaisten maistraattien toimivallanjakoa tai muuta mahdollisuutta järjestää tehtäviä maistraattien kesken.

Ehdotetut asetuksenantovaltuudet eivät sisällä yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteiden alaan kuuluvia asioita eivätkä muitakaan asioita, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lainsäädännön alaan. Asetuksenantovaltuudet ovat myös riittävät täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Ehdotetut asetuksenantovaltuussäännökset ovat sopusoinnussa perustuslain kanssa.

3

Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

4

Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

4.1

Organisaatiouudistus

Perustuslain 120 §:n mukaan Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/1991) lainsäädäntövalta on jaettu valtakunnan ja maakunnan kesken. Itsehallintolain 18 §:ssä luetellaan maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat asiat ja 27 §:ssä valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat asiat. Hallintovalta Ahvenanmaalla jakautuu valtakunnan ja maakunnan kesken pääsääntöisesti sen mukaan, kummalla on lainsäädäntövalta tietyllä oikeudenalalla (itsehallintolain 23 ja 30 §). Ahvenanmaan itsehallintolain 27 §:n 3 kohdan mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat valtion viranomaisten järjestysmuotoa ja toimintaa. Ahvenanmaan valtionvirasto on perustuslain 119 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion alueellinen viranomainen.

Digi- ja väestötietovirastosta annetun lain 2 §:n mukaan Digi- ja väestötietoviraston toimialue kattaa koko maan. Organisaatiouudistuksen johdosta Digi- ja väestötietovirasto hoitaa Ahvenanmaan maakunnassa ne tehtävät, jotka nykyisin on Ahvenanmaalla hoitanut Väestörekisterikeskus. Organisaatiouudistuksella ei ole vaikutusta Ahvenanmaan itsehallinnolliseen asemaan. Viraston yksittäisistä tehtävistä sekä niihin liittyvistä toimivaltuuksista säädettäisiin kutakin tehtävää koskevassa erityislaissa. Ahvenanmaan valtionvirasto hoitaisi edelleen ne sille erityislainsäädännössä säädetyt tehtävät, joita se hoitaa nykyisin maistraattien sijasta Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta säädettäisiin jatkossa erikseen ja tältä osin erityislainsäädännön muuttamista koskevat lakiehdotukset sisältyvät tähän esitykseen.

Esitykseen sisältyy saamen kielilain 2 §:ää koskeva muutosehdotus, jolla Digi- ja väestötietovirasto lisätään niihin viranomaisiin, joihin saamen kielilakia sovelletaan. Muutoksella saamen kielilain soveltamisala laajennettaisiin koskemaan koko valtakunnallista Digi- ja väestötietovirastoa, mikä laajentaa saamelaisen oikeutta käyttää saamen kieltä omassa asiassaan tai asiassa, jossa häntä kuullaan. Aiemmin oikeutta on sovellettu vain Lapin maistraatissa. Lisäksi saamen kielilain 27 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että Digi- ja väestötietovirastossa voi saamelaisten kotiseutualueella olla saamen kielen avustaja.

4.2

Tietojen käsittelyä koskeva sääntely

Esitys sisältää henkilötietojen suojan ja viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuuden kannalta merkityksellisiä ehdotuksia. Erityisesti merkityksellisiä ovat väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain muuttamista koskevat ehdotukset sekä ehdotus uudeksi laiksi Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä.

Henkilötietojen suoja

Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisella on oikeus yksityiselämän suojaan. Pykälän 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan lainsäätäjän liikkuma-alaa rajoittaa tämän säännöksen lisäksi myös se, että henkilötietojen suoja osittain sisältyy samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Lainsäätäjän tulee turvata tämä oikeus tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta. (ks. esim. PeVL 1/2018 vp, s. 3).

Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeänä sääntelykohteena rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä, niiden sallittuja käyttötarkoituksia, mukaan luettuna tietojen luovutettavuus, sekä tietojen säilytysaikaa henkilörekisterissä ja rekisteröidyn oikeusturvaa. Henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn lain tasolla tulee olla kattavaa ja yksityiskohtaista (ks. esim. PeVL 1/2018 vp, s. 2, PeVL 31/2017 vp, s. 2).

Lausunnossaan hallituksen esityksestä eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi perustuslakivaliokunta on katsonut aiheelliseksi tarkistaa sen aiempaa kantaa henkilötietojen suojan kannalta tärkeistä sääntelykohteista. Henkilötietojen suoja tulisi turvata ensisijaisesti yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen yleislainsäädännön nojalla. Erityislainsäädäntö tulisi rajata vain välttämättömään tietosuoja-asetuksen antaman kansallisen liikkumavaran puitteissa (PeVL 14/2018 vp, s. 4). Kansallista liikkumavaraa käytettäessä on perustuslakivaliokunnan mukaan otettava huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset (PeVL 14/2018 vp, PeVL 1/2018 vp, PeVL 25/2005 vp). Erityislainsäädännön tarpeellisuutta tulisi arvioida riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti: mitä korkeampi riski käsittelystä aiheutuu luonnollisen henkilön oikeuksille ja vapauksille, sitä perustellumpaa yksityiskohtaisempi sääntely on (PeVL 14/2018 vp, s. 5).

Sekä väestötietojärjestelmän että maistraattien ylläpitämien henkilörekistereiden tietojen käsittely on keskeistä Suomessa asuvien henkilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi. Erityislainsäädäntö on edelleen tarpeellista, vaikka sen yksityiskohtaisuuden astetta on ehdotuksessa arvioitu uudelleen. Väestötietolaista on pyritty poistamaan sellainen sääntely, joka on päällekkäistä tai ristiriitaista suhteessa tietosuoja-asetukseen. Myöskään uuteen Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin ei ole sisällytetty tällaisia säännöksiä. Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavan lain tarkoituksena on keskittää eri rekistereitä koskevat säännökset ja yksinkertaistaa rekistereitä koskevaa sääntelyä. Lisäksi tavoitteena on varmistaa riittävän kattava ja yksityiskohtainen henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely huomioiden käsiteltävien tietojen luonne.

Tietojen käsittely on lakisääteistä ja sen oikeusperustana on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta. Väestötietolaki ja uusi laki Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä muodostavat tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan tarkoittaman käsittelyn perustan jäsenvaltion lainsäädännössä. Jäsenmaille on 6 artiklan 3 kohdassa jätetty myös kansallista liikkumavaraa sen osalta, mistä tällaisen lakisääteisen käsittelyn yhteydessä voidaan säätää tarkemmin. Kyseinen käsittelyn oikeusperuste voi sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan tietosuoja-asetuksen sääntöjen soveltamista, muun muassa: yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta; käsiteltävien tietojen tyyppiä; asianomaisia rekisteröityjä, yhteisöjä joille ja tarkoituksia joihin henkilötietoja voidaan luovuttaa; käyttötarkoitussidonnaisuutta; säilytysaikoja; sekä käsittelytoimia ja -menettelyjä, mukaan lukien laillisen ja asianmukaisen tietojenkäsittelyn varmistamiseen tarkoitetut toimenpiteet, kuten toimenpiteet asteuksen IX luvussa esitettyjä erityisiä tietojenkäsittelytilanteita varten.

Lakien sisältämät tarkemmat säännökset tietojen käsittelystä ovat 6 artiklan 3 kohdan kansallisen liikkumavaran piirissä. Molemmat lait sisältävät säännöksiä tietojen käsittelyn yleisistä edellytyksistä kuten säännökset rekisteröinnin tavoitteesta, rekisteröitävien henkilötietojen sisällöstä, tietojen käyttötarkoituksesta ja luovuttamisesta sekä tietojen säilytysajasta. Molempiin lakeihin sisältyy myös sääntelyä rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta ja rekisteröidyn oikeusturvasta siltä osin, kun tietosuoja-asetus ei tule suoraan sovellettavaksi.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomioita arkaluonteisten tietojen käsittelyyn, sillä käsittelyn salliminen koskee yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 14/2018 vp, s. 5; PeVL 37/2013 vp, s. 2/I). Perustuslakivaliokunta on myös todennut tietosuoja-asetuksen painottavan, että erityisiä henkilötietoja on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittelyn asiayhteys voi aiheuttaa huomattavia riskejä perusoikeuksille ja -vapauksille (PeVL 14/2018 vp, s. 5). Arkaluonteisten tietojen käsittely tulisi valiokunnan mukaan rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään (PeVL 14/2018 vp, s. 5; PeVL 3/2017 vp, s. 5). Arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä tulisi valiokunnan mukaan edelleen arvioida myös aiemman sääntelyn lakitasoisuutta koskevan käytännön pohjalta. Tietosuoja-asetusta yksityiskohtaisemman sääntelyn tarve tulisi kuitenkin perustella tapauskohtaisesti ja riskiperusteista lähestymistapaa soveltaen (PeVL 14/2018 vp, s. 6).

Perustuslakivaliokunta on käytännössään kiinnittänyt huomiota siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen. Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on valiokunnan mukaan pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (ks. esim. PeVL 31/2017, PeVL 17/2016 vp, s. 2—3 ja siinä viitatut lausunnot). Valiokunta on antanut erityisesti merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyn kattavuutta, täsmällisyyttä ja sisältöä (ks. esim. PeVL 38/2016 vp, s. 3). Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään (ks. esim. PeVL 13/2017 vp, s. 5 ja PeVL 3/2017 vp, s. 5).

Uuteen Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annettavaan lakiin ei sisälly säännöksiä arkaluonteisista tiedoista. Vaikka ehdotettuun holhousasioiden rekisteriin sisältyvän edunvalvontatiedon taustalla on pääsääntöisesti päämiehen toimintakelpoisuuden heikentyminen tai terveydentila, tietoa edunvalvonnasta ei sinällään ole erikseen määritelty arkaluonteiseksi tiedoksi tai eikä se suoraan kuulu tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisiin erityisiin henkilötietoryhmiin. Edunvalvontatiedon luovuttamista käsitellään tarkemmin rekisteritietojen julkisuutta koskevassa osiossa.

Väestötietojärjestelmä sisältää tiettyjä arkaluonteisiksi katsottavia tietoja, joiden luovuttamisesta on säädetty erikseen väestötietolain 38—42 §:ssä. Tällaisia tietoja ovat adoptiota koskeva tieto, lapsen huostaanottoa koskeva tieto, sukupuolen vahvistamista koskeva tieto, laitosasumista koskeva tieto ja uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskeva tieto. Näistä uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä ja sukupuolen vahvistamista koskevat tiedot voidaan myös katsoa tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisiksi erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluviksi tiedoiksi. Joidenkin väestötietojärjestelmän tietojen yhdistelmän voidaan myös mahdollisesti päätellä henkilön etninen alkuperä taikka seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevia tietoja. Näiden tietojen luonne on kuitenkin hyvin tapauskohtainen, eikä yksittäistä tietoryhmää voida kategorisesti katsoa 9 artiklan mukaan erityiseksi. Väestötietojärjestelmän tietosisältöön ei esitetä muutoksia.

Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohta mahdollistaa erityisten henkilötietojen käsittelyn väestötietojärjestelmässä. Väestötietolain tarkoitus on mahdollistaa väestötietojärjestelmän tietojen käyttö yhteiskunnan toimintojen ja tietohuollon tukena. Väestötietojärjestelmä on keskeinen suomalaisen yhteiskunnan tietohuollolle ja viranomaisten toiminnalle. Käsittely tapahtuu täten tärkeää yleistä etua koskevasta syystä. Väestötietolaissa on lisäksi säädetty yksityiskohtaisesti tietojen oikeellisuuden varmistamisesta, ylläpidosta ja luovutuksesta. Lain on katsottava sisältävän asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä ja sukupuolen vahvistamista koskevia tietoja koskevat erityiset luovutusrajoitukset lain 40 ja 42 §:ssä. Lisäksi luovutuksen on täytettävä muut lain edellytykset.

Koska perustuslakivaliokunnan mukaan arkaluonteisten tietojen käsittelyä tulisi arvioida aiemman käytännön pohjalta myös tietosuoja-asetuksen soveltamisalalla, on tarpeen arvioida niitä muutoksia, jotka koskevat arkaluonteisia tietoja osana väestötietojärjestelmän tietosisältöä. Esitys sisältäisi ehdotuksia, joilla muutetaan väestötietolain tietojen luovutusta koskevia säännöksiä. Lain 29 §:ään lisättäisiin säännös, jonka mukaan viranomaistehtävään voidaan luovuttaa tarpeelliset tiedot, kun käsittelyn perusteena on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohta. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään. Lain 38—42 §:n säännökset toteuttavat tätä väestötietojärjestelmässä. Sääntelytekniikka perustuu tietokohtaiseen arvioon. Sääntely ei rakennu käyttötarkoituksen ympärille siten, että arvioitaisiin kunkin käyttötarkoituksen osalta, mitkä arkaluonteiset tiedot voidaan katsoa välttämättömiksi. Sen sijaan lain 38—41 §:ssä tarkastellaan erikseen kukin arkaluonteinen tieto ja luetellaan niiden osalta tyhjentävästi käyttötarkoitukset, joissa tiedon luovuttaminen voidaan katsoa välttämättömäksi. Tietojen luovuttamisen rajaaminen tarpeellisiin tietoihin yleisessä viranomaistoimintaa koskevassa luovutussäännöksessä on näiltä osin perusteltua, sillä erityiset rajoitussäännökset varmistavat, että arkaluonteisia tietoja ei voida luovuttaa ohi välttämättömyysvaatimuksen. Sääntelyä ei tältä osin vaaranna henkilötietojen suojan ydintä. Sama koskee muita 4 luvun säännöksiä, joissa tietojen luovutus on sidottu tarpeellisuusvaatimukseen. Lain 38, 39, 41 ja 42 §:ään ehdotetaan muutosta virallisen tilaston osalta niin, että jatkossa viitattaisiin tilastolain mukaisiin tilastoihin. Muutoksilla ei kuitenkaan ole tosiasiallista vaikutusta arkaluontoisten tietojen luovuttamisen laajuuteen.

Perustuslain 21 §:ssä säädetään oikeusturvasta. Perustuslakivaliokunta on painottanut, että rekisteröidyn oikeusturvaa koskevissa asioissa tulee huomioida perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset niissä tapauksissa, joissa Euroopan unionin lainsäädäntö mahdollistaa kansallista sääntelyä (PeVL 14/2018 vp). Tietosuoja-asetuksen 79 artiklassa säädetään rekisteröidyn oikeudesta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää vastaan tämän oikeuden kuitenkaan rajoittamatta käytettävissä olevien hallinnollisten muutoksenhakukeinojen tai muiden kuin oikeudellisten oikeussuojakeinojen käyttöä, mukaan lukien 77 artiklaan perustuva oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle. Väestötietolain 76 §:ään ehdotetaan tietojen korjaamisen menettelyyn liittyvää muutosta, joka toteuttaa tietosuoja-asetuksen mukaisesti rekisteröidyn oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Rekisteröidyllä olisi oikeus saada kirjallinen päätös ja ohjeet 76 a §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen tekemiseen, kun rekisteröidyn vaatimusta tiedon korjaamiseksi ei hyväksytä tai tieto korjataan asianomaisen antaman selvityksen vastaisesti. Säännöksellä varmistettaisiin, että sillä, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta rekisterimerkintä koskee, voisi saattaa virheen korjaamista koskevan päätöksen ensivaiheessa rekisterinpitäjän uudelleen arvioitavaksi. Tätä voidaan pitää rekisteröidyn oikeusturvan kannalta tehokkaana ja tarkoituksenmukaisena oikeussuojakeinona. Oikaisuvaatimusmenettelyn käyttö ei estä rekisteröityä tekemästä tietosuoja-asetuksen mukaista valitusta valvontaviranomaiselle.

Ehdotetussa laissa Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä toteutetaan perustuslain 10 §:n mukaista velvoitetta säätää lailla henkilötietojen käsittelystä. Lakiin sisältyvät säännökset rekisteröitävien henkilötietojen sisällöstä, käyttötarkoituksesta, luovutuksesta ja säilytysajasta. Ehdotetut säännökset vastaavat voimassa olevaa sääntelyä. Henkilötietojen sääntelyn tasoa ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi siten, että aikaisemmin asetustasoiset henkilötietoja koskevat säännökset nostettaisiin lain tasolle. Yksityiskohtainen sääntely on tarpeen, vaikka tiedot eivät ole arkaluonteisia tietoja, koska laissa säädetyt rekisterit ovat julkisia rekistereitä, joiden vaikutukset liittyvät muuhun kuin viranomaisten omien tehtävien hoitoon. Rekisteritietojen luovuttamisen laajuus ja rajoitukset on lisäksi liitetty niiden sisältöön ja osin myös luovutuksen saajien asemaan. Rekisteröidyn oikeusturvasta säädetään lähtökohtaisesti tietosuoja-asetuksessa. Rekisteröidyn oikeudesta rajoittaa yksipuolisesti tietojen käsittelyä ja virheelliseksi todettujen tietojen säilyttämisestä ehdotetaan kuitenkin säädettäväksi ehdotetun lain 12 §:n 3 ja 4 momenteissa siltä osin, kun tietosuoja-asetus sallii näistä oikeuksista tehtävän kansallisia jäljempänä perusteltuja poikkeuksia.

Rekisteröitävällä on tietosuoja-asetuksen 16 artiklan mukaan oikeus vaatia, että rekisterinpitäjä oikaisee ilman aiheetonta viivytystä rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset henkilötiedot. Virheelliseksi todettu tieto on lähtökohtaisesti korvattava oikaistulla tiedolla, jolloin virheellinen tieto poistetaan. Ehdotetun lain 12 §:n 4 momentissa esitetään, että jos rekisteröidyn, muun asianosaisen tai rekisterinpitäjän oikeuksien turvaamiseksi on tarpeen, virheelliseksi todettu tieto on merkittävä virheelliseksi ja säilytettävä. Virheellinen tieto näin ollen oikaistaisiin 16 artiklan tarkoittamalla tavalla, mutta virheellistä tietoa ei poistettaisi kokonaan. Virheellistä tietoa saisi käyttää vain, kun se on välttämätöntä rekisteröidyn, muun asianosaisen tai rekisterinpitäjän oikeuksien turvaamiseksi. Virheelliseksi merkityn tiedon käsittely on välttämätöntä esimerkiksi silloin, kun virheellistä tietoa on ennen sen oikaisemista käytetty oikeustoimen perustana ja tiedon virheellisyydestä on koitunut vahinkoa jollekin oikeustoimen osapuolista. Mahdollisen korvausvaatimuksen kohdentamiseksi on eri osapuolten oikeusturvan kannalta tärkeää pystyä todentamaan, mikä tiedon sisältö on ollut tiedon antamishetkellä. Sitä ei luovutettaisi kuin perustellusta syystä. Virheelliseksi todettu tieto olisi lisäksi poistettava heti, kun tiedon säilyttäminen ei olisi enää tarpeen. Kyseessä on poikkeus tietosuoja-asetuksen 16 artiklaan, vaikka artiklan ydin, oikeus epätarkkojen ja virheellisten tietojen oikaisemiseen, säilyisi muuttumattomana. Kyseessä on sellainen jäsenvaltion julkiseen etuun ja rekisteröidyn sekä muiden oikeuksien suojeluun liittyvä tavoite, joka mahdollistaa poikkeamisen tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdan e ja i alakohtien nojalla. Ottaen huomioon sen, että riski tiedon virheellisyydestä ei ole suuri ja poikkeuksen soveltamisala olisi sen käyttötarkoitusta ja säilyttämisaikaa koskevien edellytysten myötä hyvin rajallinen, on ehdotettu poikkeussäännös paitsi välttämätön, myös oikeasuhtainen.

Tietosuoja-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan rekisteröidyn kiistäessä henkilötietojen paikkansapitävyyden tietojen käsittelyä rajoittaa ajaksi, jonka kuluessa rekisterinpitäjä voi varmistaa niiden paikkansapitävyyden. Tietojen käsittelyn rajoittaminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että rekisteröityä koskevia tietoja ei luovutettaisi kolmannelle. Tietojen käsittelyn rajoittaminen pelkän virheellisyysväitteen nojalla vaarantaisi olennaisesti rekisterien tarkoituksen ja rekisteröinnin takaamien oikeushyvien, kuten perustuslain 15 §:n 1 momentissa turvatun omaisuuden suojan, toteutumisen. Tästä syystä ehdotetun lain 12 §:n 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi poikkeuksesta, jonka perusteella tietosuoja-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ei sovelleta lain mukaiseen tietojen käsittelyyn. Kyseessä on sellainen jäsenvaltion julkiseen etuun liittyvä tärkeä tavoite, joka mahdollistaa tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla poikkeamisen 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisesta. Ottaen huomioon sen, että rekisteritietojen oikea-aikaisella saatavuudella on ratkaiseva merkitys käsittelyn tarkoituksen ja asianosaisten oikeuksien toteutumiselle eikä riskiä virheellisyydestä voida pitää suurena, on poikkeusta pidettävä välttämättömänä ja oikeasuhtaisena.

Tietojen julkisuus ja salassapito

Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Julkisuusperiaate koskee lähtökohtaisesti myös viranomaisen henkilörekistereitä, mutta niiden osalta tulee kuitenkin arvioitavaksi henkilötietojen suoja ja sen asettamat luovutusedellytykset. Perustuslakivaliokunta on todennut, että sekä yleisöjulkisuutta että tietojen salassapitoa ja luovutettavuutta koskevaa sääntelyä on arvioitava perustuslain 12 §:n 2 momentin ja 10 §:n 1 momentin kannalta (PeVL 4/2014 vp, s. 2).

Väestötietojärjestelmän tietojen julkisuuteen sovelletaan julkisuuslakia, jollei laissa toisin säädetä. Perustuslakivaliokunta on korostanut, että viranomaisten tietojen julkisuutta ja salassapitoa koskevia säännöksiä tulisi erityislainsäädännön sijaan sisällyttää keskitetysti julkisuuslakiin (PeVL 2/2008 vp, s. 2, PeVL 13/2000 vp). Tästä syystä sekä väestötietolakiin että voimassaolevaan maistraattien eräitä henkilörekistereitä koskevaan lakiin sisältyviä säännöksiä on tarkistettu siltä osin kuin on ollut mahdollista tukeutua julkisuuslain säännöksiin.

Toisen perusoikeuden edistäminen on sellainen välttämätön syy, jonka vuoksi viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuutta on mahdollista perustuslain 12 §:n 2 momentin nojalla lailla erikseen rajoittaa (PeVL 40/2005 vp, s. 2). Huomiota olisi kuitenkin kiinnitettävä myös salassapitosääntelyn ja julkisuuslain yleiseen suhteeseen. Perustuslakivaliokunta on esimerkiksi verotustietoja koskevassa lausunnossa katsonut, että lainsäädäntö, joka perustuu salassapidon pääsääntöön, ilmentää perustuslain näkökulmasta nurinkurista lähtökohtaa (PeVL 40/2005 vp, s. 3, PeVL 4/2004 vp, s. 4). Salassapitosääntelyn osalta tulisi siis kiinnittää huomiota siihen, muodostuuko salassapito käytännössä pääsäännöksi (PeVL 4/2004 vp, s. 4).

Väestötietojärjestelmään talletettavat tiedot ovat viranomaisen hallussa olevia tallenteita. Tällaiset tallenteet ovat perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu (PeVL 3/2009 vp, s. 2). Julkisuuslain tietojen luovuttamista koskevan sääntelyn soveltamista rajoittaa kuitenkin lakiehdotuksen 28 §:n pääsääntö, jonka mukaan väestötietojärjestelmästä luovutettavan tiedon tulee olla tarpeellinen siihen käyttötarkoitukseen, johon se luovutetaan. Pääsääntöä täydentävät useat lakiehdotuksen 4 luvun tietojen luovuttamista koskevat erityiset edellytykset.

Väestötietolain muutosta koskevaan esitykseen sisältyy ehdotus, jonka mukaan väestötietolain 77 §:n säännös vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta poistettaisiin. Kyse on viittauksesta julkisuuslakiin, joka ei ole tarpeellinen. Säännös on myös aiheuttanut tulkintaepäselvyyttä sen osalta, laajentaako säännös väestötietojärjestelmään sisältyvien tietojen salassapitoa siitä, mitä julkisuuslaissa on säädetty. Yllä kuvatusti salassapitosääntely ei saisi tarpeettomasti muodostua pääsäännöksi. Siinä määrin, kun väestötietojärjestelmän tietojen salassapidosta olisi tarpeen säätää laajemmin, kuin mitä julkisuuslaissa on säädetty, tämä tulisi tehdä selkeästi ja tarkkarajaisesti. Tietojen käsittelyyn sovellettaisiin kuitenkin lain tietojen luovuttamista koskevia rajoituksia.

Ehdotettu laki Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä edistää korostetusti perustuslain 12 §:n 2 momentissa turvattua asiakirjajulkisuutta. Lain yhtenä keskeisenä tavoitteena on laissa säädettyjen rekisteritietojen saattaminen julkisiksi joko rekisteröidyille itselleen koituvien oikeusvaikutusten aikaansaamiseksi tai kolmansien osapuolten oikeuksien turvaamiseksi. Erillissääntely on tarpeen, koska esimerkiksi avioehtoa tai edunvalvontaa koskevat tiedot saatettaisiin muutoin tulkita viranomaiskäytännössä julkisuuslain tarkoittamiksi salassapidettäviksi tiedoiksi, vaikka rekistereiden nimenomaisena tarkoituksena on laissa erikseen lueteltujen tietojen saattaminen julkiseksi.

Ehdotettuun holhousasioiden rekisteriin tallennettavien tietojen perustana olisivat asiakirjat, joissa on myös tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisia erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja kuten terveydentilatietoja. Holhousasioiden rekisteristä kaikille luovutettavia tietoja on kuitenkin rajoitettu voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti ehdotetun lain 10 §:n 2 momentissa. Avioehtosopimuksista, osituskirjasta tai omaisuuden erottelukirjasta kirjataan rekistereihin vain ehdotetussa laissa lueteltu sisältö yleisellä tasolla. Rekisteröinnin pohjana olleeseen yksityiskohtaiseen asiakirjaan sovelletaan julkisuuslain mukaisia yleisiä salassapitosäännöksiä siltä osin, kun niissä on henkilön taloudellista asemaa koskevia tietoja. Lisäksi rekisteriin merkitty kotikuntaa koskeva tieto voitaisiin luovuttaa vain, jos tieto on julkinen. Tarkoituksena on suojata erityisesti julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 31 kohdassa ja väestötietolain 36 §:n 3 momentissa tarkoitettuja yhteystietoja tilanteessa, jossa rekisteröidyllä henkilöllä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Edellä todettuihin rajoituksiin on päädytty oikean tasapainon löytämiseksi henkilötietojen suojan ja viranomaisen asiakirjojen julkisuuden välillä. Rajoitukset vastaavat voimassa olevaa lainsäädäntöä ja vakiintunutta tulkintakäytäntöä.

4.3

Yhteenveto

Hallituksen käsityksen mukaan kokonaisarvio on, että esitys voidaan käsitellä tavallisessa säätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Laki avioliittolain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki vekselilain 88 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki shekkilain 66 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki lahjanlupauslain 6 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki perintökaaren 20 luvun muuttamisesta: Hyväksytty Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä annetun lain 8 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 9 ja 9 a §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki vaalilain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 35 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki hallinto-oikeuslain 12 a §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki saamen kielilain 2 ja 27 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki kuolleeksi julistamisesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki osakeyhtiölain 3 luvun 17 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki ulosottokaaren 3 ja 4 luvun muuttamisesta: Hyväksytty Laki toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleis-sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuk-sen soveltamisesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki kaupanvahvistajista annetun lain 1 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 15 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan annetun lain 3 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki aikuisten kansainvälisestä suojelusta tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain 5 ja 10 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki esitutkintalain 4 luvun 8 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki osuuskuntalain 4 luvun 16 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki julkisesta notaarista annetun lain 1 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki isyyslain muuttamisesta: Hyväksytty Laki perintöasioista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki tuomioistuinmaksulain 8 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki etu- ja sukunimilain muuttamisesta: Hyväksytty Laki äitiyslain muuttamisesta: Hyväksytty Laki Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä: Hyväksytty muutettuna Laki vihkimisoikeudesta: Hyväksytty Laki tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälisyksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki kansalaisuuslain muuttamisesta: Hyväksytty Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 16 ja 22 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki ulkomaalaislain 138 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki passilain 5 c ja 21 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki hätäkeskustoiminnasta annetun lain 19 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki pelastuslain 89 ja 90 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki henkilökorttilain 3 ja 8 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain 1 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki kotikuntalain muuttamisesta: Hyväksytty Laki valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki verotusmenettelystä annetun lain 18 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki kuntarakennelain muuttamisesta: Hyväksytty Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki kuntalain 16 ja 20 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki tulotietojärjestelmästä annetun lain 9 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki tullilain 76 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 16 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki uskonnonvapauslain 4 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki ortodoksisesta kirkosta annetun lain 74 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 20 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki lukiolain 21 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki kolttalain 48 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 6 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain 31 ja 42 c §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki postilain 38 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki liikenteen palveluista annetun lain 231 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki siviilipalveluslain 93 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki kotoutumisen edistämisestä annetun lain 87 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 e §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki työttömyysturvalain 14 luvun 3 c §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki lastensuojelulain 22 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki kansaneläkelain 85 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain 22 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki poronhoitajien sijaisavusta annetun lain 21 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta: Hyväksytty muutettuna Laki maankäyttö- ja rakennuslain 147 §:n muuttamisesta: Hyväksytty Laki saamen kielilain 2 §:n muuttamisesta annetun lain kumoamisesta: Hyväksytty Laki saamen kielilain 2 §:n muuttamisesta: Hyväksytty