Eduskunnan puhemiehelle
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:ssä kielletään pohjaveden pilaaminen. Tätä kieltoa valvovat ELY-keskukset, jotka myös vastaavat teiden talvisuolauksista.
Talvella tiesuolaa käytetään tien pinnan jääkerroksen ja lumen sulattamiseen ja kesällä vähentämään hiekkateiden pölyämistä. Haittapuolena suolauksesta on autojen korroosio eli ruostuminen, ympäristöhaitat (mm. pohjavesien pilaantuminen) ja huono näkyvyys suolasohjon roiskuessa tuulilasiin.
Väylän liukkaudentorjuntasuolan käyttötilasto kertoo, että esimerkiksi viime talvena Suomen teillä käytettiin 130 000 tonnia suolaa liukkaudentorjuntaan.
3
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (442/2014, 461/2000) mukaan talousveden laatusuositus kloridille on 250 mg/l vesilaitoksilla, jotka toimittavat vettä vähintään 10 m/vrk tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Talousvesi ei kuitenkaan saa olla syövyttävää, ja tämän vuoksi talousveden kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l.
Kohonnut kloridipitoisuus heikentää pohjaveden laatua. Jos pohjavettä käytetään talousvetenä, kohonnut kloridipitoisuus voi aiheuttaa metallisten vesikalusteiden korroosiota eli syöpymistä. Suomessa yleiset vahakalkkiset pohjavedet, joiden alkaliteettiarvo on pieni, voivat aiheuttaa metallisten vesikalusteiden korroosiota kun kloridipitoisuus ylittää 25 mg/l. Korroosiossa metalleja liukenee veteen, mikä lyhentää vesikalusteiden käyttöaikaa ja voi myös huonontaa talousveden laatua. Kloridi itsessään ei kuitenkaan ole terveydelle haitallista (Liikenneviraston Tutkimuksia ja selvityksiä 11/2015).
EU on asettanut pohjavesien kloridipitoisuuden ympäristölaatunormiksi 25 milligrammaa litralta. Suomessa on kuitenkin talouksia, joissa suositusrajat ovat ylittyneet jopa lähes kolminkertaisesti.
Sekä teiden kunnossapidosta vastaava Destia että ELY-keskus myöntävät pohjaveden pilaantumisen johtuneen talvisuolauksesta, joka on syövyttänyt putket, tehnyt vedestä juomakelvotonta ja romahduttanut kiinteistöjen arvon. Silti ELY-keskuksen kiinteistönomistajille tarjoama kertakaikkinen ja lopullinen korvaus on ollut 3 500 euron luokkaa, vaikka menetykset ovat olleet kymmenien- tai jopa satojentuhansien eurojen arvoisia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten tiesuolauksen pilaamien maiden ja niiden kiinteistöjen vahingot saadaan oikeudenmukaisesti korvattua omistajille?