Eduskunnan puhemiehelle
Ilmastonmuutoksen torjuminen on mahdotonta ilman ydinvoimaa. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA ovat tuoneet selkeästi esille, ettei päästötavoitteita voida saavuttaa ilman ydinvoimaa. Myös Euroopan komissio ja neuvosto ovat kummatkin linjanneet, että ydinvoima on kestävä tapa tuottaa energiaa. Esimerkiksi IEA kehotti hiljattain julkaistussa raportissaan kehittyviä maita pidentämään ydinvoimaloidensa käyttöikää energiantuotantoaan varten. Muuten hiilidioksidipäästöt kasvaisivat merkittävästi ja voisimme unohtaa päästövähennystavoitteet.
Ydinvoimalla on merkittävä rooli ilmastoystävällisessä sähköntuotannossa, kun fossiilisia polttoaineita pyritään korvaamaan päästöttömillä energianlähteillä. Olkiluoto 3 nostaa valmistuessaan hiilidioksidipäästöttömän sähköntuotantomme 85 prosenttiin. Ydinvoimalla on merkittävä jalansija häiriöttömässä sähköntuotannossa, kun sähköntuotannossa nähdään tulevaisuudessa yhä enemmän vaihtelevan tuotannon lisääntymistä. Haasteet korostuvat etenkin Suomen ilmasto-olosuhteissa.
Komissio julkaisi toukokuussa 2018 kestävän rahoituksen paketin, jonka kolme lainsäädäntöehdotusta pyrkivät edistämään vastuullista ja ympäristön kannalta kestävää sijoitustoimintaa. Kestävien sijoitusten kriteeristöllä eli taksonomialla yhdenmukaistetaan ympäristön kannalta kestävien sijoitusten vaatimukset. Näin sijoittajia autetaan valitsemaan kestäviä sijoituskohteita. Toisin sanoen taksonomian ulkopuolelle jäävien sijoituskohteiden mahdollisuudet saada rahoitusta voivat vaikeutua merkittävästi.
Komission asettama itsenäinen sidosryhmien edustajista koostuva tekninen asiantuntijaryhmä (Technical Expert Group, TEG) julkaisi kesäkuussa 2019 raportin, jota komissio käyttää delegoitujen säädösten lähtökohtana. TEG ehdotti raportissaan ydinvoiman jättämistä taksonomian ulkopuolelle, vaikka ydinvoima nimenomaan edesauttaisi kaikkia asetusehdotuksessa mainittuja ympäristötavoitteita ja niiden toteutumista. Toteutuessaan linjauksella saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia ydinvoimasektorin mahdollisuuksiin saada rahoitusta muun muassa voimaloiden pitkän aikavälin ylläpitämiseen vaadittaviin investointeihin.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen oli Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan (ENVI) kuultavana 23.7.2019. Mikkonen totesi valiokunnan pöytäkirjamerkintöjen mukaan, että ydinvoima ei ole ratkaisu Suomessa, kun energiasektori etsii ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi.
Hallitusohjelmassa todetaan, että käytössä olevien ydinvoimaloiden jatkolupiin suhtaudutaan myönteisesti edellyttäen, että Säteilyturvakeskus puoltaa niitä. Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaitoksen rakentamislupa on saapumassa valtioneuvoston pöydälle lähiaikoina. Nähdäksemme ministerin lausunto on selvästi ristiriidassa hallitusohjelman ja EU:n ilmasto- ja energiastrategian kanssa sekä jopa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi ministeri Mikkonen esittää Suomen kannasta poikkeavia lausuntoja Euroopan parlamentin kuulemisissa ja
onko Suomen hallitus sitoutunut edistämään teknologianeutraaliuden edistämistä kestävän rahoituksen taksonomiassa?