Eduskunnalle
Hallituksen esitys perusväylänpidon rahoituksen 300 miljoonan euron pysyvästä tasokorotuksesta on pitkään toivottu sekä erittäin tarpeellinen. Suomen tiestön korjausvelka on kuitenkin monien arvioiden mukaan jo yli 2,5 miljardia euroa. Tämä taasen tarkoittaa sitä, että korjausvelan määrää ei myönnetylläkään summalla vielä pystytä alentamaan, vain pysäyttämään.
Päijät- ja Kanta-Hämeen tiestöjen kunto heikkenee vuosi vuodelta. Tieverkon hälyttävä kunto näkyy esimerkiksi päällysteiden reikiintymisenä, routavaurioina sekä heikenneenä tieturvallisuutena. Uudenmaan ELY-keskus huolehtii pääkaupunkiseudun teiden lisäksi myös Päijät- ja Kanta-Hämeen tiestöstä, ja vuotuisen rahamäärän ollessa vain 85 miljoonaa euroa ei suurempia kor-jaustöitä ole pystytty toteuttamaan, saati aloittamaan uusia tiehankkeita. Tänä vuonna Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan uusia investointeja, kuten suojateiden parannusta, ei ole pystytty rahoituksen puuttuessa toteuttamaan. Hämeen pienempien valtionteiden korjausvelkahanke helpottaisi pahoin kriisiytynyttä tilannetta.
Pienet valtiontiet ovat väyläverkon verisuonia. Niiden rooli niin tavarakuljetuksessa kuin ihmisten arjessa on erittäin tärkeä. Jo pitkään tiestön korjausrahaa on osoitettu enimmäkseen suurempaan ja ruuhkaisempaan tiestöön. Poikkeuksena ovat viime vuonna aloitetut pienempien teiden peruskorjaushankkeet, joita tulee jatkaa. Varmistamalla korjausrahoitus liikenneturvallisuus paranee, autovauriot vähenevät sekä matkustusajat lyhenevät.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 10 000 000 euroa momentille
Päijät- ja Kanta-Hämeen pienempien valtionteiden korjausvelkahankkeisiin.
31.10.20