Eduskunnan puhemiehelle
Ilta-Sanomilla oli viime viikolla, Kun nuori mieli särkyy -teemaviikko, jonka aikana julkaistiin juttuja nuorten mielenterveysongelmista. Teemaviikon aloitti 16-vuotiaan Kristiinan tarina, jossa mielenterveysongelmien kanssa kamppaileva itsetuhoinen nuori ei saanut apua tarpeeksi ajoissa. Osastohoitoa ei järjestetty vanhempien ja terapeutin huolesta huolimatta, vaikka nuori oli kertonut itsetuhoisuudestaan. Asiasta tehtyyn kanteluun oli aluehallintoviranomainen vastannut, että mitään moitittavaa ei hoidossa ollut, vaikka tilanne oli päätynyt itsemurhayritykseen ja nuoren vakavaan vammautumiseen.
Tänään 30 vuotta täyttänyt YK:n lapsen oikeuksien sopimus pitää sisällään kirjauksen, jossa "Sopimusvaltiot tunnustavat, että lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Sopimusvaltiot pyrkivät varmistamaan, ettei yksikään lapsi joudu luopumaan oikeudestaan nauttia tällaisista terveyspalveluista." Kristiinan ja muiden hänen kaltaistensa tarinoihin peilaamalla voidaan perustellusti kyseenalaistaa tämän kirjauksen toteutuminen.
Nuorten mielenterveyshoidoissa jonot ovat pitkiä. Useissa tapauksissa niin pitkiä, että ne rikkovat alle 23-vuotiaille laissa määritellyn kolmen kuukauden hoitotakuun. Huhtikuun lopulla 22 prosenttia alle 23-vuotiaista psykiatriseen erikoissairaanhoitoon jonottavista oli joutunut odottamaan yli 90 vuorokautta. Nuorisopsykiatriseen sairaanhoitoon tulleiden lähetteiden määrä on kasvanut hälyttävästi koko maassa viime vuosina. On ensiarvoisen tärkeää, että yhtään Kristiinan kaltaista mielenterveyden ongelman kanssa painivaa nuorta ei enää jatkossa jätetä hoitamatta.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten mielenterveysongelmista.