Eduskunnan puhemiehelle
Rinteen hallituksen koulutuspoliittisen linjan painopiste on tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta korostava. Suomessa on runsaat 100 luvanvaraista yksityiskoulua, joista 17 on kristillisiä kouluja. Niissä on käytössä sama tuntijako ja opetussuunnitelma kuin vastaavissa kunnan kouluissa. Kristilliset koulut tarjoavat huoltajille mahdollisuuden valita lapselle kristilliseen maailmankatsomukseen pohjautuva koulutus. Tämä huoltajien valinnanvapaus turvataan niin ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa kuin EU:n perusoikeuskirjassa.
Kunnat ovat perusopetuslain mukaan velvollisia järjestämään perusopetusta niiden alueella asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille. Tällä hetkellä kunnallisen opetuksen järjestäjälle korvataan oppilaasta rahallisesti 100 %, mutta yksityiselle kristilliselle koululle vain 94 %. Nykyistä korvausjärjestelmää perustellaan sillä, että ei-kunnallisilla kouluilla ei ole vastuuta erityisopetuksesta, jolloin kustannukset ovat pienemmät. Käytännössä kaikkia opetuksen järjestäjiä kuitenkin sitoo erityisopetuksen tuen järjestämisvelvollisuus, jota myös kristilliset koulut velvoitteen mukaan antavat.
Viime vuonna sivistysvaliokunta viittasi lausunnossaanaiempaan lausuntoonsa, jossa kiinnitettiin huomiota siihen, että yksityisiä koulutuksen järjestäjiä kohdellaan rahoituksellisesti eri tavalla, vaikka niillä on lähes samat velvoitteet ja ne noudattavat samaa opetussuunnitelmaa kuin kuntien koulut. Sivistysvaliokunta kirjasi, että toimiessaan näin julkinen valta asettaa yksityiset ja julkiset toimijat eriarvoiseen asemaan. Valiokunta toteaa, että toimenpiteisiin yhdenvertaisen rahoituksen turvaamiseksi on ryhdyttävä tilanteessa, jossa koulutuksen ylläpitäjiä ei kohdella tasavertaisesti.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ei näe mitään perusteltua syytä syrjiä yksityisiä kouluja ja sitä kautta niiden oppilaita ja opettajia, vaan järjestelmän tulisi olla ylläpitäjäneutraali. OAJ:n lausunnossa sivistysvaliokunnalle (4.10.2018) todetaan: ”Aiemmin vanhat yksityiskoulut saivat korvauksen 100 prosentin mukaan ja uudet luvat myönnettiin 90 %:n tasolla, kunnes järjestelmää muutettiin vuonna 2014. Muutos tehtiin vailla mitään järkiperusteita ja sen seurauksena yksityinen järjestäjä saakin kotikuntakorvausta 94 prosenttia. Muutoksen seurauksena osa kouluista menetti, osa sai hieman lisää, mutta seurauksena oli se, että yksityiset järjestäjät saavat poikkeuksetta pienemmän rahoituksen.”
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin yhdenvertaisen rahoituksen turvaamiseksi, jotta yksityisten koulujen oppilaat ovat yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa asemassa kunnallisten koulujen oppilaisiin nähden?