Eduskunnan puhemiehelle
Ulosotossa pitää turvata velallisen taloudellinen vähimmäisturva, joka lasketaan ulosottokaaren 4 luvun 48 pykälän suojaosuuden mukaan. Suojaosuus oli vuonna 2019 päivää kohti 22,41 euroa. Lisäksi ulosottokaaressa (4 luku 19 §) ja muissa laeissa on kielletty muun muassa tiettyjen avustusten ja korvausten ulosmittaaminen kokonaan. Työmarkkinatuki on suojattu ulosotolta.
Tästä huolimatta työmarkkinatuesta liikaa maksetun veron palautus voidaan ulosmitata. Näin siitäkin huolimatta, että henkilöllä ei olisi ollut muuta verotettavaa tuloa kuin työmarkkinatuki. Ulosottovirasto käsittelee työmarkkinatuesta ja muista ulosmittauskiellon piirissä olevista tuista maksetun veron veronpalautusta henkilön säästönä, joten se ulosmitataan kokonaisuudessaan.
Ulosoton asiakkaista työttömiä on 18 prosenttia, heistä osa elää työmarkkinatuella. Työmarkkinatuki on 32,40 euroa/pv, eli kuussa noin 700 euroa ja vuodessa 8 400 euroa.
Pienituloisilla on omiin tuloihin suhteutettuna suurimmat velanhoitomenot kuukaudessa. Mediaanipalkkaisiin henkilöihin verrattuna pienituloisten velanhoitomenojen osuus on jopa 40 prosenttia suurempi. (Sakari Kainulainen: Milloin tulot riittävät edes kohtuulliseen elämään, Yhteiskuntapolitiikka 84 (2019):1)
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi etuuksista maksetun veron veronpalautukset eivät kuulu ulosottokaaren 4 luvun 19 pykälän mukaisen ulosmittauskiellon piiriin, kun kuitenkin vero on maksettu ulosmittauskiellon piiriin kuuluvasta työmarkkinatuesta ja
miksi koko veronpalautus ulosmitataan, eikä siitä jätetä suojaosuutta, kuten muista ulosmitattavista varoista?