Eduskunnan puhemiehelle
Lääkekatto tarkoittaa Kelan korvaamien lääkeostojen omavastuiden kalenterivuosittaista ylärajaa. Lääkekattoon lasketaan asiakkaiden reseptillä ostamat lääkekorvausten piiriin kuuluvat lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet. Kun lääkekatto on ylittynyt, Kela maksaa lääkkeistä lisäkorvausta ja potilas maksaa lääkeostosta kiinteän omavastuun 2,50 euroa. Lääkekaton taso on sairausvakuutuslaissa (1224/2004) sidottu kansaneläkeindeksiin. Vuonna 2020 lääkekatto on 577,66 euroa. Vuonna 2018 Kela maksoi lisäkorvauksia noin 254 000 henkilölle.
Pienituloisilla ja paljon lääkkeitä käyttävillä voi olla erilaisia vaikeuksia saada hankituksi lääkkeitä ennen vuosiomavastuun täyttymistä. Erityisesti kalliimpien lääkkeiden kohdalla lääkekatto saattaa ylittyä jo vuoden ensimmäisessä lääkeostossa, jolloin potilaan on maksettava vuosiomavastuu 577,66 euroa yhdellä kertaa. Myös perheet, joissa on useampia sairastavia, joutuvat maksamaan omavastuun moninkertaisena vuoden alussa.
Moni pitkäaikaissairas tarvitsee lisäksi säännöllisesti lääkäriä, hoitoja, lääkkeitä ja kuntoutusta, joiden kustannusten vuosiomavastuu nollautuu myös tammikuussa. Lääkekaton lisäksi lääkäri- ja poliklinikkakäynneille ja sairaalapäiville sekä näihin liittyviin matkoihin on erilliset maksukatot. Paljon sairastavalle voi pahimmillaan tulla maksettavaa yhteensä 1 560 euroa heti tammikuussa, kun kaikki kolme maksukattoa täyttyvät yhdellä kertaa. Mahdollisia seurauksia on monia: moni voi joutua siirtämään lääkärikäyntejä tai jättämään lääkkeitä ostamatta.
Sosten selvityksen mukaan vuonna 2018 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen maksua, ja määrä on kasvussa. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta. Muuan muassa Reumaliitto on muistuttanut, että hyvä hoito säästää yhteiskunnan kuluja. Reuma ja moni muu pitkäaikaissairaus aiheuttaa pysyviä vaurioita ilman hyvää hoitoa. Se taas huonontaa ihmisen mahdollisuuksia selvitä arjesta omin voimin.
Mahdollisuus lääkekaton jaksottamiseen osavuotiseksi pienentäisi enimmäissummaa, joka lääkeostoista jää kerralla potilaan itsensä maksettavaksi. Suomen Reumaliitto ry teki kansalaisaloitteen 18.4.2017 erityisen kalliiden lääkkeiden vuosiomavastuun jakamisesta 12 kuukaudelle, jota tukivat myös Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Crohn ja Colitis ry, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Psoriasisliitto, Suomen Luustoliitto ja Syöpäjärjestöt.
Järjestöt ehdottivat sairausvakuutuslain muuttamista lääkkeiden vuosiomavastuun osalta siten, että vuosiomavastuu jaettaisiin tasaisesti 12 kuukaudelle, kun kyseessä on kallis, vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava lääke. Lisäksi esitettiin, että silloin, kun sairastava elää sosiaaliturvan varassa, jaettaisiin omavastuu automaattisesti 12 kuukaudelle ja vähennettäisiin suoraan etuudesta.
Jakamalla omavastuu kohtuullisiin osiin voitaisiin myös varmistaa, että suurin osa sairastavista sitoutuisi lääkärin määräämään lääkitykseen ja kykenisi itse maksamaan vuosiomavastuut. Näin vältetään myös liian suuresta kertaomavastuusta aiheutuvat toimeentulotukihakemukset, jotka osaltaan lisäävät yhteiskunnan kustannuksia. Reumaliiton tekemän selvityksen mukaan monet ovat joutuneet turvautumaan pikavippeihin ja luottokorttimaksuihin, joita ovat maksaneet pienissä erissä takaisin tai jääneet jopa velkakierteeseen. Osa on jättänyt taloushaasteiden vuoksi lääkkeet kokonaan hankkimatta, mikä on yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä kaikkein kallein vaihtoehto.
Edellinen hallitus laati selvityksen lääkekorvausjärjestelmän kehittämisestä, jonka loppuraportti julkaistiin vuonna 2018. Selvityksen mukaan Kelassa on tarkasteltu vaihtoehtoja, joilla asiakkaan korkeita lääkekustannuksia voisi olla mahdollista jakaa tasaisemmin vuoden ajalle. Esillä ovat olleet lääkekaton alentaminen, lääkekaton jakaminen 12 kuukaudelle, osamaksumenettely ja sosiaalisen luototuksen kaltainen menettely. Loppuraportissa ehdotettiin, että selvitystyötä tämän osalta tulisi jatkaa Kelassa ja sosiaali- ja terveysministeriössä.
Reumaliiton kansalaisaloitteessa esitettiin, että kun kyseessä on erityisen kalliiden lääkkeiden luokkaan kuuluva (yhden pakkauksen arvolisäverollinen vähittäishinta on yli 1 000 euroa), vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava välttämätön lääke, tulisi vuosiomavastuu jakaa tasaisesti 12 kuukaudelle. Saadakseen luvan 12 kuukaudelle jaettuun omavastuuseen vakuutetun olisi osoitettava sairaus- ja lääkehoidon tarve lääkärin B-lausunnolla. Erityiskorvausoikeuden vakuutetulle myöntäisi Kansaneläkelaitos. Jos sairastava elää sosiaaliturvan varassa, jaettaisiin omavastuu automaattisesti 12 kuukaudelle ja vähennettäisiin suoraan etuudesta, jolloin sairastava voisi hakea lääkkeet ilman, että joutuisi maksamaan omavastuuta apteekkiin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus jatkaa STM:n selvityksen suosituksen mukaisesti selvitystyötä lääkekustannusten vuosiomavastuun jakamisesta,
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä korkeiden lääkekustannusten alentamiseksi ja lääkekustannusten vuosiomavastuun jakamiseksi,
mitä hallitus aikoo tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattojen yhdistämiseksi ja minkälaiset vaikutukset sillä olisi valtion talousarvioon ja
miten hallitus aikoo varmistaa, että lääkärin määräämän lääkityksen noudattaminen ei aja ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon tai velkakierteeseen?