Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 470/2019 vp — Kirjallinen kysymys ulkomaanharjoittelua suorittavien suomalaisten sosiaaliturvasta — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 470/2019 vp
KK 470/2019 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys ulkomaanharjoittelua suorittavien suomalaisten sosiaaliturvasta

Asian kulku

Asiakirjan sisältö4 225 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Suomella on 17 kulttuuri- ja tiedeinstituuttia ympäri maailmaa. Ne edistävät omalta osaltaan suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälistä liikkuvuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä. Instituutit ovat itsenäisiä yleishyödyllisiä organisaatioita, joiden rahoituksesta merkittävä osa tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Instituutit tarjoavat joka vuosi harjoittelupaikan yli 70 suomalaiselle opiskelijalle tai vastavalmistuneelle nuorelle. Suurin osa harjoittelijoista on Opetushallituksen rahoittamia EDUFI-harjoittelijoita. Svenska kulturfonden on toinen tärkeä harjoittelujen rahoittaja. Harjoittelijoita tulee myös Erasmus-rahoituksella, suoraan oppilaitosten kautta tai jopa itse hankitulla rahoituksella.

Harjoittelijaksi voivat päästä vain opiskelijat tai viimeisen 12 kuukauden aikana opinnoistaan valmistuneet. Harjoittelujaksojen pituus vaihtelee 5:n ja 11:n kuukauden välillä. Harjoittelijat eivät ole työsuhteessa eikä heille makseta palkkaa harjoittelusta. Harjoittelija saa ulkomaanharjoittelun ajaksi verovapaan apurahan, mutta maksaa itse esimerkiksi matkansa ja asumisensa. Hän on myös itse vastuussa vakuutuksistaan ja sosiaaliturvan järjestämisestä.

Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa (16/2019) määrää, kuinka kauan Suomesta tilapäisesti ulkomaille muuttanut henkilö on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin. Kun ulkomailla on aiemmin saanut asua tilapäisesti yhden vuoden ajan (12 kuukautta) ilman, että oikeus Kelan etuuksiin muuttuu, aikaraja on edellä mainitun, 1.4.2019 voimaan tulleen lain myötä lyhentynyt 6 kuukauteen. Rajoitus ei koske päätoimisia opiskelijoita, mutta harjoittelijoiden suhteen on ilmennyt epäselvyyksiä.

Vuonna 2019 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteissa yli kuuden kuukauden mittaisessa harjoittelussa olleet suomalaisnuoret saivat Kelalta toisistaan poikkeavia päätöksiä sosiaaliturvastaan, ja heidät asetettiin siten keskenään eriarvoiseen asemaan. Harjoittelijat, jotka eivät pysyneet Suomen sosiaaliturvan piirissä harjoittelun aikana, kohtasivat erinäisiä ongelmia. Esimerkiksi Suomen naapurimaissa Norjassa ja Virossa sosiaaliviranomaiset ovat ilmoittaneet harjoitteluorganisaatioille, ettei suomalainen harjoittelija voi kuulua maan sosiaaliturvan piiriin. Monessa EU-maassa sosiaaliturvan piiriin pääsee vain, jos on ansiotyössä. EU:n sisällä on myös maita, joissa byrokraattinen prosessi sosiaaliturvan piiriin pääsemiseksi kestää vähintään 8 kuukautta. EU:n ulkopuolella olevissa maissa tilanne on vieläkin monimutkaisempi. Edellä olevissa tapauksissa harjoittelijan on turvauduttava kalliiseen yksityiseen sairausvakuutukseen, mikäli hän menettää oikeuden suomalaiseen sosiaaliturvaan harjoittelun ajaksi. Harjoittelijoille epävarmuutta syntyy myös siitä, etteivät he tiedä, kuinka nopeasti pääsevät takaisin Suomen sosiaaliturvan piiriin ulkomaanharjoittelun jälkeen.

Tilanne uhkaa johtaa siihen, että harjoittelujaksoja joudutaan lyhentämään tai vähentämään ja että kansainvälisiä harjoittelupaikkoja ei enää tarjota vastavalmistuneille. Kansainvälistymisen ja nuorten työllistymisen kannalta tällainen kehitys olisi valitettava.

Myös muut suomalaisorganisaatiot, kuten Suomen suurlähetystöt ja Business Finland, tarjoavat maailmalla edellä mainituin ehdoin kansainvälisiä harjoittelupaikkoja suomalaisnuorille. Ongelmat sosiaaliturvan järjestämisessä ovat korostuneet Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteissa, joissa tarjotaan yli kuuden kuukauden mittaisia harjoittelujaksoja. Sekä harjoittelijan että vastaanottavan organisaation kannalta on todettu, että pidemmät harjoittelujaksot ovat suositeltavia sekä vaikuttavuus- että kustannustehokkuussyistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko perusteluissa mainitun lain valmistelussa huomioitu suomalaisopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden nuorten sosiaaliturva yli 6 kuukautta kestävissä ulkomaanharjoittelujaksoissa ja
voivatko ulkomailla toimivat suomalaisorganisaatiot edelleen tarjota yli 6 kuukautta kestäviä harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja vastavalmistuneille ilman, että harjoittelija menettää oikeutensa suomalaiseen sosiaaliturvaan?

Allekirjoittajat

Mikko OllikainenEnsimmäinen allekirjoittaja
Mikko Ollikainen
Kansanedustaja · Jätetty 29.1.2020 · Vaasa
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 20.28·varmenna teksti
Vastaus — sosiaali- ja terveysministeri · 13.2.2020

Ministerin vastaus

sosiaali- ja terveysministeri
Vastaus annettu 13.2.2020 · KKV 470/2019 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 20.28·varmenna vastaus