Eduskunnan puhemiehelle
Heinolassa aloitti 21.8.1899 naisseminaari. Opettajaseminaarit olivat merkittäviä Suomen kansakoululaitoksen syntymisen ja kehittymisen kannalta. Heinolan kaupunki lahjoitti seminaarille tontin, joka sijaitsi Perspektiivipuiston (nykyisin Maaherranpuisto) päässä. Perspektiivipuisto oli Heinolan residenssin ensimmäiseen asemakaavaan merkitty kaupunkipuistona ja oli 1870-luvulta alkaen Heinolan keskeinen kaupunkitila. Se oli järjestyksessään Suomen toinen merkittävä julkinen puistosommitelma.
Tontille rakennettiin arkkitehti Johan Jacob Ahrenbergin suunnittelemat seminaarirakennukset. Heinolan seminaarin rakennukset ovat osa Heinolan kansallista kaupunkipuistoa, johon kuuluu kaupungin historiaan eri aikakausilta liittyviä rakennuksia. Museoviraston lausunnon mukaan Heinolan seminaarin alue rakennuksineen on kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti merkittävä. Museoviraston mukaan alue rakennuksineen on historiallisesti todistusvoimainen ja täyttää historiallisen kerroksisuuden vaatimukset.
Rakennukset alueineen omistaa nykyään Heinola Fin-China business center Oy. Yhtiön jouduttua taloudellisiin vaikeuksiin kiinteistöstä on katkaistu sähköt ja kaukolämpö keväällä 2019. Rakennuksiin on kohdistunut ilkivaltaa ja rakennuksen ikkunoita on rikottu.
Hämeen ELY-keskus on kulttuuriperintölain nojalla päättänyt 24.1.2019 suojella Heinolan seminaarin alueen viisi rakennusta ja seminaaripuiston. Suojelu käsittää Vanhan päärakennuksen, Johtajien asuinrakennuksen, Sauna- ja pesutuparakennuksen, Uuden päärakennuksen ja Ruokalarakennuksen ulkoasun ja arvokkaimpien sisätilojen suojelun.
Ympäristöministeriö on vahvistanut suojelun päätöksellään 30.10.2019. Päätös on lainvoimainen.
Hämeen ELY-keskus määräsi viime vuoden lopulla laittamaan lämmityksen päälle ja korjaamaan rikottujen ikkunoiden aukot. Omistaja ei ole kyennyt ELY-keskuksen määräystä noudattamaan.Ympäristöministeriön rahoituksella on ilkivallan kohteiksi joutuneet ikkunat tilapäisesti peitetty nyt tammikuussa 2020. Toimet ovat kuitenkin riittämättömiä kulttuurihistorialliselta arvoltaan merkittävien rakennusten pelastamiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin kiireellisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kulttuurihistorialliselta arvoltaan merkittävien Heinolan seminaarin rakennusten pelastamiseksi,
mihin lisätoimiin hallitus aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että kulttuuriperintömme säilyy tuleville sukupolville,
millaisia keinoja hallitus näkee valtiolla tai Suomen viranomaisilla olevan sen edistämiseksi, että Heinolan seminaarin alueen rakennuksille voitaisiin tulevaisuudessa löytää pysyvä, kestävä käyttötarkoitus ja
millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo asiassa ryhtyä?