Eduskunnan puhemiehelle
Manner-Suomen kunnista korkein tuloveroprosentti vuonna 2020 on Halsualla, 23,50 %, ja toiseksi korkein Savonlinnassa, 22,75 %. Matalin on Kauniaisissa, 17,00 %, ja toiseksi matalin Helsingissä, Espoossa ja Eurajoella, 18,00 %. Ns. efektiiviset prosentit ovat näitä alhaisempia.
Ero korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin välillä on siis 6,50 prosenttiyksikköä. Myös kiinteistöveroprosenteissa ja kunnan päätettävissä olevissa maksuissa on samansuuntaisia tasoeroja.
Erot kuntalaisten maksettavissa veroissa ovat tuhansia euroja vuositasolla.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina totesi 7.10.2019 blogissaan, että kuntatalousohjelmaan perustuvan painelaskelman mukaan korkein tuloveroprosentti voi nousta vuonna 2023 keskimäärin 5,50 prosenttiyksiköä alle 6 000 asukkaan kunnissa ja kaikissa kunnissa keskimäärin 2,2 prosenttiyksikköä. Näin tapahtuu, elleivät kunnat pysty tekemään merkittäviä sopeutustoimenpiteitä eikä valtio lisää rahoitusta kunnille. Lisäksi kuntasektorin velka kasvaa voimakkaasti.
Korkeimman tuloveroprosentin kunnissa mahdollisuudet tehdä sellaisia sopeutumistoimenpiteitä, joilla tuloveroprosentin kasvu voitaisiin ehkäistä ilman kunnan velkaantumista, ovat käytännössä lähes olemattomat. Peruspalvelut kuntalaisille on järjestettävä. Väestön ikärakenne ja eräät muut tekijät johtavat päinvastaiseen suuntaan.
Valtionosuus- ja verotulojen tasausjärjestelmä tasaa kuntien välisiä eroja, mutta nykyisellään ne eivät toimi siten, että ihmiset olisivat edes kohtuullisen tasavertaisessa asemassa asuinkunnasta riippumatta.
Korkeimman tuloveroprosentin kunnissa kunnalliset palvelut ovat pääosin selvästi heikommat kuin matalan prosentin kunnissa.
Kuntalaisten itsehallintoon kuuluu se, että kunnanvaltuusto päättää vapaasti veroprosenteista. Kattoa ei ole säädetty.
Edellä todetun perusteella on kuitenkin aiheellista selvittää, toteutuuko Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa ihmisten yhdenvertainen kohtelu asuinkunnasta riippumatta, kuten perustuslain mukaan pitäisi toteutua. Erityisen tärkeää on arvioida, missä kulkee kuntien välisten veroprosenttien eron sietoraja.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka suuri voi hallituksen käsityksen mukaan kuntien välinen tuloveroprosenttien ero olla ihmisten asuinkunnasta riippumatta tasavertaisen kohtelun ja kohtuuden näkökulmasta ja
mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä nykyisen 6,50 prosenttiyksikön eron kaventamiseksi?