Eduskunnan puhemiehelle
Suomen rakennuskantaa vaivaavat sisäilmaongelmat. Rakentamisen laatu ja sisäilma-asiat ovat nousseet merkittävien yhteiskunnallisten kysymysten agendalle. Sisäilmaongelmien yleisyys ja sairastumismäärien nopea kasvu johtuvat erityisesti rakentamisen laadussa viime vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista, kemikaalien käytön lisääntymisestä sekä mikrobikannan muuttumisesta haitallisempaan suuntaan.
Ympäristöministeriön arvion mukaan Suomessa altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille 600 000—800 000 henkilöä ja vakavaan homeloukkuun jää vuosittain noin 300—400 perhettä.
Sisäilmaongelmiin voi liittyä niin terveydellisiä, taloudellisia, sosiaalisia kuin oikeudellisiakin ongelmia. Homeloukkuihin ja muihin asumisterveysloukkuihin liittyvät terveyshaitat ja kustannukset rasittavat näin ollen kotitalouksia monella tapaa. Homeloukkuun joutuneiden taloudellinen tilanne onkin usein katastrofaalinen. Sisäilmasta sairastuneet jäävät tyypillisesti yhteiskunnallisten palvelujen ja tukiverkkojen ulkopuolelle, kun ei ole olemassa mitään selkeää tautiluokitusta, joka takaisi sairastuneelle toimeentuloturvan.
Lisäksi ylipitkät oikeusprosessit ovat uhka sisäilmasairastuneiden oikeusturvalle, kun hometaloriita voi seisoa oikeudessa vuosikausia. Myös korvausten saaminen voi olla hidasta, kun saatavia tulee mahdollisesti ulosoton kautta.
Homeloukussa olevat ylivelkaantuvatkin helposti, kun kuluja tulee muun muassa oikeusprosesseista ja siitä, että joudutaan maksamaan asumiskuluja, kuten vuokria tai lainanlyhennyksiä sekä hometalosta että väliaikaisesta kodista. Myös kodin irtaimiston uusinta, muuttokulut ym. lisäävät kustannuksia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sisäilmasta sairastuneiden aseman parantamiseksi ja hometaloja koskevien oikeusprosessien nopeuttamiseksi?