Eduskunnan puhemiehelle
Suomella on korjausvelkaa rautatieverkollaan noin 1,1 miljardin euron arvosta. Rinteen hallitus käynnisti ensimmäisten kuukausiensa aikana useita tärkeitä raideinvestointeja ja niiden suunnittelua. Hallitus on kesäkuun lisätalousarviossa ja vuoden 2020 talousarviossa osoittanut raideliikenteen parantamiseen yhteensä 691 miljoonaa euroa, josta pääradalle 205 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Rinteen hallitus on aloittanut ja Marinin hallitus jatkanut 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua sekä käynnistänyt suurten raidehankkeiden suunnitteluun tähtäävien hankeyhtiöiden valmistelut. Nämä ovat kaikki erittäin oleellisia ja tervetulleita panostuksia Suomen raideliikenteeseen ja erityisesti päärataväylälle, jonka liikennöinti kasvaa mutta joka on erittäin herkkä häiriöille ja matka-ajoiltaan ongelmallinen.
TEN-T-verkko on Euroopan laajuinen kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä ja kattavan verkon taas vuoden 2050 loppuun mennessä. Lisäksi ydinverkossa on yhdeksän Euroopan tasoista multimodaalista ydinverkkokäytävää, joita priorisoidaan myös Verkkojen Eurooppa (CEF) -investointien valinnoissa.
Päärata on osa TEN-T-ydinverkkoa, ja tätä kautta Suomi on sitoutunut pääradan valmiiksi saattamiseen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi päärata on tulossa osaksi Pohjanmeri—Itämeri-ydinverkkokäytävää tulevalla EU:n ohjelmakaudella, mikä entisestään parantaa radan EU-rahoitusmahdollisuuksia.
EU:n nykyisellä rahoituskaudella 2014—2020 on vielä kaksi ns. CEF-häntähakua (re-flow-rahat) liikennehankkeille. Näistä ensimmäinen haku on nyt auki. Se on euromäärältään merkittävin, ja jaossa on n. 750 miljoonaa euroa. Siitä suurin osa, n. 500 miljoonaa euroa, on osoitettu ratahankkeille. Hakuaika päättyy 26.2.2020.
Euroopan komissiosta on kannustettu Suomea hakemaan 2019 CEF-häntähausta pääradan suunnitteluun tukea — joka suunnitteluhankkeissa voi olla jopa 50 % hankkeen kustannuksista — pääradan kehittämisen vauhdittamiseksi. Mikä tärkeintä, CEF-häntärahoituksesta saataisiin vetoapua EU:n seuraavan ohjelmakauden hyödyntämiseksi pääradan toteutushankkeisiin. Myös tämä on ollut komission viesti Suomelle.
Suomen liikennehallinnon edustajien puheenvuoroissa on aiemmin tullut esille, ettei Suomella olisi valmiutta hakea CEF-suunnittelurahoitusta nyt auki olevassa haussa. Viime päivinä on tosin saatu viitteitä siitä, että CEF-haku voitaisiin sittenkin toteuttaa pian. Lisäksi on esitetty arvioita, että valmiudet hakea EU-rahoitusta pääradan eri osien toteutukseen vuoden 2021 alussa alkavalla EU:n ohjelmakaudella olisivat minimaaliset.
Pääradasta suurin osa on jo nyt kuitenkin sellaisessa vaiheessa, että suunnittelu ja osin myös toteutus voidaan käynnistää nopealla aikataululla. Pääradalla on esimerkiksi välin Pasila—Riihimäki 2. vaiheesta jo valmiit toteutuskelpoiset suunnitelmat, ja lähes kaikkialla muuallakin radan kehittämiselle on varaukset maakunta- ja kuntakaavoissa. Muiden osuuksien suunnittelutarve vaihtelee muutaman vuoden suunnittelutarpeesta vaativampiin monien vuosien suunnitteluhaasteisiin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten Suomi varmistaa sen, että saamme rahoitusta pääradan suunnitteluun vuoden 2020 CEF-häntähaussa,
minkä verran ja mille rataosuuksille rahoitusta haetaan ja miten hallitus perustelee haettavan rahoituksen suuruuden ja
miten hallitus aikoo varmistaa sen, että pääradan hankkeiden toteutukseen tullaan hakemaan EU-rahoitusta ohjelmakaudella 2021—2027?