Eduskunnan puhemiehelle
Työnantajalla on ulkomaalaislain 86 a §:n mukaan velvollisuus tarkistaa työntekijänsä työnteko-oikeus Maahanmuuttoviraston langettaman 1 000—30 000 euron suuruisen seuraamusmaksun uhalla. Turvapaikanhakijalla on työnteko-oikeus ulkomaalaislain 79 §:n nojalla kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisestä Suomessa. Maahanmuuttovirasto suosittelee ensisijaisesti kysymään työnteko-oikeutta työntekijältä itseltään, mutta moni työnantaja haluaa varmistaa tiedon vielä Maahanmuuttovirastolta. Tiedon saaminen on äskettäin muuttunut maksulliseksi.
Syyskuuhun 2019 asti työnantajaa palveli Maahanmuuttoviraston puhelinpalvelu, josta työnantaja pystyi tarkistamaan nopeasti työntekijän työnteko-oikeuden. Puhelinpalvelu otettiin alun perin käyttöön vuonna 2016, kun yllättäen kasvanut pakolaismäärä ruuhkautti todistuskäsittelyn ja venytti toimitusajat kuukausiin. Puhelinpalvelusta luovuttiin, koska tiedon antaminen kolmannelle osapuolelle puhelimitse henkilön työnteko-oikeuden tilanteesta ei täytä tietosuojavaatimuksia. Nyt työnteko-oikeuden voi tarkistaa pyytämällä 50 euron arvoisen todistuksen Maahanmuuttovirastolta. Todistuksen toimituksessa voi kestää useita viikkoja. Palvelun kalleus ja hitaus ovat omiaan luomaan pullonkaulan turvapaikanhakijoiden työllistymiselle.
Turvapaikanhakijat ovat ennestään vaikeasti työllistyvä ryhmä. He tuovat mukanaan työkokemuksensa, koulutuksensa, taitonsa ja motivaationsa, mutta esimerkiksi kielitaito ja tuntemattomat työmarkkinat muodostuvat usein esteeksi työllistymiselle. Työsuhteet ovat yleensä lyhyitä ja työnantajan tarve työntekijälle on pikainen. Järjestöt ja yritykset tekevät työtä turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittamiseksi, mutta törmäävät nyt byrokratiaan ja viikkojen odotukseen, kun osaamista vastaavaa työtä olisi tarjolla. Myös hinta voi muodostua ongelmaksi, mikäli jokainen työnantaja vaatii uuden todistuksen työnteko-oikeudesta. Ja miksei vaatisi, kun uhkana on sakko?
Maahanmuuttoviraston käsittelymaksujen taso on kansainvälisesti katsoen huomattavan korkea. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan korkeat lupamaksut muodostavat Suomessa merkittävän työperusteisen maahanmuuton pullonkaulan. Tällä on merkitystä kilpailtaessa osaavasta ulkomaisesta työvoimasta. Käsittelymaksujen taso määritellään sisäministeriön asetuksella. Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:n mukaan maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. On kuitenkin mahdollista määrätä maksu perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä, jos siitä on säädetty suoritetta koskevassa erillislaissa.
Hallitusohjelmassa on tunnistettu maahanmuuttajat yhdeksi ryhmistä, joiden työllistymisellä on suuri merkitys työllisyyden kasvussa. Hallitus on myös luvannut parantaa jo maahanmuuttaneiden työmarkkinatilannetta. Sitä ei tehdä työnteko-oikeuden selvittämistä hankaloittamalla. Nopea työllistyminen helpottaa kotoutumista ja täyttää osaamisvajetta. Turvapaikanhakijan tulot vaikuttavat vastaanottorahan määrään, joten maksujen kohtuullistaminen tai poistaminen olisi kansantaloudenkin näkökulmasta perusteltua. Kun työllistymistä voidaan edistää niin työntekijöitä ja työnantajia kuin kansantalouttakin hyödyttävällä uudistuksella, on nämä keinot tietysti käytettävä ensimmäisenä.
Tietoturvan merkitys on viranomaistoiminnassa olennainen, mutta tilannetta voitaisiin helpottaa sitä heikentämättä. Mahdollisia keinoja siihen on useita. Turvapaikanhakijan voisi esimerkiksi olla mahdollista saada todistus omasta työnteko-oikeudestaan Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä ja International House Helsingissä. Työnteko-oikeuden tarkistamista olisi mahdollista kohtuullistaa myös lainsäädännöllisin keinoin esimerkiksi säätämällä erillislaki todistuksen käsittelymaksusta tai muuttamalla työnantajalle koituvia seurauksia, mikäli työntekolupaa ei ole, vaikka se on tarkistettu työntekijältä kysymällä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, että työnantajan on jatkossa helppoa ja nopeaa varmistua työntekijänsä työnteko-oikeudesta ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Maahanmuuttoviraston käsittelymaksujen kohtuullistamiseksi ja todistusten toimitusaikojen nopeuttamiseksi?