Eduskunnan puhemiehelle
Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Yksi tärkeä osa-alue on asumisen päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen.
Hallitusohjelmassa päätettiin ottaa käyttöön erityisesti taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä. Keskeinen periaate on, että tukea maksetaan suhteessa saavutettuihin energiatehokkuushyötyihin. Tuettavien hankkeiden pitää olla kustannustehokkaita ja asianmukaisesti suunniteltuja.
Hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto antoi asetuksen asuinrakennusten energia-avustuksista 19.12.2019. Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. Avustuksen määräraha vuosille 2020—2022 on 100 miljoonaa euroa.
Avustusten myöntämisperusteiden ohjeistus ei kuitenkaan vastaa hallitusohjelmassa asetettuja ilmastotavoitteita. Ohjeistuksen mukaan hyväksyttävä energiatehokkuuden parantaminen määritetään vertaamalla rakennuksen ominaisuuksia sen rakentamisajan ominaisuuksilla laskettuun E-lukuun. Lähtötilanteen E-luku lasketaan kuitenkin alkuperäisistä rakennuksen suunnitteluarvoista.
Lämmitystapaa on voitu elinkaaren aikana muuttaa jo useaankin kertaan, jolloin päästöjen vähennysvaikutukset on tehty jo aiemmissa muutoksissa. Esimerkiksi kerrostalo, jonka alkuperäinen lämmitystapa on ollut öljy ja joka on myöhemmin siirtynyt uusiutuvalla energialla tuotettavaan kaukolämmitykseen, saisi siis laskennallisen E-luvun paranemisen siirtymisestään öljylämmityksestä maalämpöön, vaikka todellisuudessa siirtyminen tapahtuu uusiutuvasta kaukolämmöstä maalämpöön.
Avustus ei siten huomioi todellista nykytilasta tapahtuvaa ilmastopäästöjen vähentämistä. On myös mahdollista, että se ei ole asiaa koskevan EU-direktiivin mukainen, koska direktiivin artiklassa peruskorjauksella saatava parannus pitäisi todentaa vertaamalla ennen peruskorjausta ja sen jälkeen myönnettäviä energiatehokkuustodistuksia toisiinsa. Siten vertailussa pitäisi olla todellinen tilanne ennen korjausta eikä ehkä vuosikymmenten takainen rakennushetken mukainen tilanne.
Nykymuodossaan avustus ei myöskään vastaa tavoitteeseen vähentää öljynkäyttöä lämmitysratkaisuna. Tämä ei ole kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa eikä yhteiskunnan rahojen järkevää käyttöä. Lisäksi avustuksella on merkittävä vaikutus eri lämmitystapojen väliseen kilpailuasemaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta ARAn energia-avustusten myöntämisperusteet vastaavat hallitusohjelmassa asetettuja ilmastotavoitteita ja
milloin hallitukselta voidaan odottaa päätöstä energia-avustusten uudesta ohjeistuksesta?